Kellarillisen talon välipohjan eristys

[tapiojk]

Hei! Hyppäsin nyt vasta mukaan keskustelua lukemaan. Itsellä on samanveikkainen puruseinäinen -58 korkealla kellarilla. Syksyllä muutettiin sisään.Yhdessä kamarissa on selkeästi haittaava ja voimakas puruntuoksu, jota aikomus lähitulevaisuudessa avata. Alapuolella on puoliksi kylmä halkovarasto ja puoliksi lämmintä pesuhuonetilaa. Kamari on talon kulmassa ja seinän takana keskitalossa vielä päällekkäin kaksi vessaa. Eli olen jo haarukoinut mahdollista kosteuden lähdettä: 1.vesivuoto -jompikumpi vessa, 2. sokkelin johtama kosteus altapäin(meillä myös pohjavesikaivo n puoli metriä pohjavalusta), 3. ulkoseinien vierustan kylmäjohde ja sen aiheuttama kondensiokosteus. 4. Kaikki nämä yhdessä! On aiempaa kokemusta ja olen avannut kastunutta ja jo kuivunutta purupohjaa ja tunnen tuoksun liiankin hyvin. Mutta totta tosiaan, miten tämän korjaisi uusin keinoin?! Sokkelin salaojitus on tarkoitus myös tehdä ensi tilassa. Mutta nyt asia kerrallaan.
Jrrk : laita vielä ihmeessä loput ratkaisusi lattiasta ja miten sen teit loppuun. Jos ongelma on kondesiolähtöinen, voisi ajatella että haju uusii vuoden parin sisällä... Laitoitko Fuktisolia seinustojen vieriin? Tiivistys vaikkapa uretaanilla tuntuisi jotenkin hyvältä sen ulkokylmyyden torjumiseksi(?).
Yksi juttu on lattian pintamateriaali. Meillä on muovimatot, siis toimii höyrysulkuna kohdallaan, vain seinänvieret, missä ilma virtaa eessuntaas olisivat näin olleet "tuplarasituksen" kohteena. Mitä jos lattian uusisi paremmin kauttaaltaan hengittävällä puulla, tasoittuisiko/hengittäisikö kosteus pohjassa "paremmin"? Miten teillä?

Tapio

[jrkk]

No mulla tuli päälle koko yläkerran purku ja uudelleen rakennus joten keskikerroksen lattioita korjattu vasta tuo edellä mainittu yksi huone. Fuktit yms. sokkelijutut saavat odottaa vielä kauan.
Tein siis niin että laitoin pohjalle noin 5 cm lacapapua (reuna alueille n 10 cm) ja siihen päälle selluvilla. Koolaukset tein betonisien vasojen väliin niin ettei ne kosketa kylmää kellarin holvia. Se muuten on todella kylmä. Kellarissa mittailin kun oli parikymmentä pakkasta, niin holvin pintalämpötila ihan seinän vieressä oli muutaman asteen luokkaa plussan puolella, kun keskellä kattoa oli kuitenkin jo 15-19 ja tässä tilassa kellarissa siis puhkuu ilpo niin että tilassa 17-20 lämmintä.

Vesivahingot toki aina mahdollisia, mutta kun sulla on osittain kylmää kellaria siellä alla, niin holvi on todella kylmä ja kondenssia tiivistyy.
Sokkeli pitäisi eristää ulkopuolelta, muuten ei holvin kylmäsiltaa saa katkaistua ja sisäpuolelle jonkun foamin laittaminen voi ainakin teoriassa jopa huonontaa tilannetta koska se rakenne kylmenee entisestään.
Kylmäsilta/ kondensoitumis teoriaa vahvistaa havainto, että hajuja on havaittavissa niissä huoneissa missä alapuolella olevissa tiloissa ei ole ollut lämmitystä ja näin ollen holvi on ollut varmasti todella kylmä, varsinkin reuna-alueilta.

Olen kaavaillut että kun jatkan lattioiden avaamista (ehkä ensi kesänä) niin täytän lähes kokonaan lecasoralla, ihan pintaan voisi laittaa sellua jottei lattian alle jää rakoja eristyksen ja lattian väliin. Olisi kaiketi kohttuullisen varma kosteuden suhteen ???

[susku_x]

Täällä on kanssa pohdinnassa tuo välipohjan eristys, kun ensi viikolla pitäisi alkaa uutta eristystä jo tekemään. Talon alla on täys kellari, joka on kylmillään. Vanha rakenne on toiminut hyvin, joka tällä hetkellä on betoniholvi- bitumisively- purut- 50mm villa- höyrynsulkupaperi. Uudeksi rakenteeksi suunniteltiin betoniholvi- bitumisively- selluvilla- ilmansulkupaperi.

Mutta nyt alettiin pohtimaan että miten tuo rakenne toimii, kun kellariin on tulossa täys remontti joskus parin vuoden päästä ja silloin kellari muutetaan lämpimäksi? Myös sokkeli tullaan lisäeristämään ulkopuolelta joskus tulevaisuudessa.

Onkos jollain parempia ehdotuksia mitä tuohon betoniholvin ja selluvillan väliin kannattaa laittaa? Emme halua alkaa vanhaa bitumisivelyä repimään irti, joten olisikohan toimiva ratkaisu tuo betoniholvi- bitumisively- lecapapu -selluvilla? Yksi asiantuntija ehdotti ratkaisuksi kattohuopaa tuohon bitumin ja selluvillan väliin. Onko tuossa jotain ideaa?

[Kuvaja]

Eristyspohdinta itsellänikin menossa/tulossa.

susku_x: ei kai tuossa mitään ongelmaa ole. Varsinkin jos tarkoitus on lämmittää kellaritilat. Siis toimii ilman lecapapua, jos minulta kysytään. Sellainen tuli mieleen, että muistakaa tehdä tarvittavia läpivientejä holviin jo nyt. Sitten kun eristeet ja lattiat on valmiina, on hieman ikävää. Vaikka pari putkitettua reikää varalta, jos vaikka tarvis johonkin...

Itselläni kellari on "kylmä". -10 pakkasilla kellarissa vajaa +10. -20 kellarissa +5. -40 kellari menee jo lattialta pakkaselle (joutuu laittamaan tulovedelle lämmityksen). Joskus kun saa ovet tiivistettyä, valskaa vähempi kylmää sisälle. Sitten joskus. Autotallissa (40 neliötä) on tällä hetkellä yksi patteri. Jahka joskus uudistan pariovet siten, että vuotavat vähemmän, saatan laittaa toisenkin patterin. Varaus sille on tehty sulkujen taakse. Sauna/pukuhuone/pesuhuone on lattialämmöllä (15 nelilötä). Loput tilat (n. 60 neliötä) on lämmönvaihtimen hukkalämmöllä. Ilmeisesti vanha rakenne on kestänyt vuodesta -48 kunnossa. Varmuutta ei ole, kun olen nähnyt rakenteen vain purettuna ja pihalle kannettuna. Kuitenkin seinät olivat kunnossa alajuoksuista lähtien, joten kai ne sitten kunnossa oli. Vanha eriste oli lähinnä turvetta. Suunnitelmissa oli puru + villa. Toivottavasti toimii kuten turve... Piellä saatan varalta sivellä vielä sieltä täältä (paikattu vanhoja läpivientejä ym.). Tällähetkellä odottelen, että jostain ilmaantuis eristeet ilmaiseksi pihalle. vielä ei ole tapahtunut. Täytyy siis jatkaa säästämistä. saunakin kun on kesken... Eristettä laskin menevän n. 60 kuutiota, joten maksaa se sekin.
Kysymykseen ei tainnut tulla vastausta.

[Fin007]

Tarviiko tuo varsinaisesti mitään tuohon betoniholvin päälle sen enempiä, eikö toi selluvilla kuitenkin toimi suhtkoht samallatavalla kuin puru, jos sinne pääsee hieman kosteutta, niin eikö tuo sido ja luovuta kosteutta melkein kuin puru tai ehkä paremminkin kutterilastu joka taitaa välipohjassa olla useammin käytetty eriste? Taitaa myös olla aika paljon merkitystä tuolla lattian pintamatskulla, jos siihen tulee lauta, niin kyllähän sekin hengittää, toki tuo ilmansulkupaperi siinä välissä on eri asia. Mulle on tulossa vesikiertoinen lattialämmitys kellariin ja keskikerrokseen, ajattelin jättää vanhat kutterilastut välipohjaan ilman sen ihmeempiä kommervenkkejä, hyvältä ne näyttää vaikka ovat siellä 60 vuotta olleetkin vaikka sinne vähän vaahtoakin on joskus suihkittu Eipä taida meikäläisen betonkiholvissa edes paljoo bitumisivelyä olla, eli mulla olisi rakenne ihan vaan betoniholvi, 500mm kutterilastua, uudet lattiajuoksut, harvalaudoitus johon kiinni lämmönluovutuslevyt ja lattialämmitysputket, harvalaudoitus ja 28mm lattialautaa. Näillä mennään syteen tai saveen

[tapiojk]

Kuuma on peruna myös mulla. Aion alkaa purkamaan yhden kamarin lattian tässä lähiviikkoina. Syynä on lähinnä aiemmin mainitsemani tunkkainen haju jos ta jo aiempaa kokemusta.
Löysin Kylmästä kellarin osasta kamarin alta yläkulmasta, siis ulkoseinää vasten parinkympin pakkasilla jäätelin, noin pari senttiä ilmeisesti kellarin tiivistynyttä ilmankosteutta. Tämä "halkovarasto " on siis lämmittämätön ja pannuhuoneen vieressä, käynee siis pakkasilla pakkasella. Kissanluukun olen sulkenut styroksilla jossa muutamia reikiä tuuletuksen vuoksi.
Nyt siis lauhemmilla keleillä tuo jää yläkulmasta oli jo sulanut, ja imeytynyt betoniin. Jäljellä siis kostea ja edelleen kelin mukaan huurtuva nurkka... Jos tuo kosteus nousee ylös eristeisiin, jälki lienee odotetunlaista. EN vielä tiedä millainen bitumisively on vastassa ja onko ollenkaan, mutta jotain tuolle tarttis tehdä.
Kylmäsilta ulkopäin pitäs siis katkaista/siirtää ulommas tai vähintään suojata orgaaniset eristeet kosteuden tiivistymiseltä. Monta vaihtoehtoa on mielessä. Ensinnäkin tuo lecapapu holvia vasten, tuskin siitä haittaakaan on, eipä eristeet suoraan kostu. Sitten se lattian pintamateriaali- hengittävyys lienee pinnalla kuin pinnalla lähinnä teoreettista, lankkulattiankin tiivistää maali tehokkaasti. ELI eritoten muovimatto-tyyppiset ratkaisut kulmien paperisululla lienee jotakuinkin yhtäkuin lattian kattava höyrysulku. Olenko oikeassa? No ny tkun tarkemmin mietin, miten korkealle paperit pitää yltää seinälle että voi ajatella alakulman olevan suojattu??
Eli altapäin keskikerroksen lattianrakenne olisi: holvi-(bitumi,jos on)- lecapapu-ekovilla-ilmasulkupaperi-levyt ja pinta? Mutta entäpä se kylmyys ja kosteus ulkoa? Miten jos holviin tekisi seinän reunoille venttiileitä, siis kellarista eristetilaan? siirtyisikö lämpöä senverran enemmän holviin ja eriteisiin alakautta, ettei kosteuden tiivistymistä tapahtuisi... Toinen mikä kävi mielessä, oli että kun halvalla kans pitäis päästä eikä haluais mahdollisesti uudelleen rakennettua lattiaa pilata, niin jos ulkopuolen sokkeliin laittaisi jonkinsortin ohuteristelevyä kaistan. Entäs lattialämmitys, toisiko se mitään eroa tai apua ilmiöön? Yksi vaikuttava(parantava/huonontava) seikka saattaa olla kiertovesiputken sijainti ja sen johtama lämpö sokkeliin. Olen ymmärtänyt että höyry pyrkii aina lämpimästä kylmään, eli eristeessä lähellä sokkelia kulkeva "hukkalämpöputki" voi toisaalta pitää kylmyyyden(ja kosteuden) loitompana kriittisistä rakenteista.

Näitä miettiessä. Taidan nyt kuitenkin aukaista sen "pandoran lippaani", tutkia miten ko rakenne on toiminut ja tehdä suunnitelmat vasta sitten.
Niin ja kyllä tulevaisuudessa kellarin salaojitus ja sokkelin tuulettava patolevy on aikeissa toteuttaa.

Tapio

[jrkk]

Älä ainakaan mitään venttiileitä tee kellarista purutilaan, silloin sulla menee kesäkuumalla kellarin älytön kosteus suoraan eristeisiin.
Mahdolliset kellarin ilman epäpuhtaudetkin pääsee sitten asuinkerrokseen helpommin.
Parashan se kylmäsilta olisi katkaista ulkopuolelta, etkö saa kellariin yhtään lämmitystä.?
Ilmalämpöpumppu on aika edullinen kellarin lämmittäjä ja kesällä kosteuden poistaja.

[tapiojk]

Joo tosiaan tuossa valossa ei varmaan kannata. MIelessä kävi jonkinsortin,esim 50 mm "rossitilan" rakentaminen siihen holvin päälle ja tuulettaa se altapäin, mutta ei liene sittenkään toimia.
MIten ajattelit lecapavun toimivan seinänvierillä? Eikös siinä menetä hieman varsinaista eristevahvuutta? Toisaalta sitten lämpöä ehkä siirtyy enempi sokkeliin ja mahdollisesti auttaa kondenssiongelmaan?
Sitten kävi mielessä vanhanaikainen kylmyyskatko: Lunta nurkanpeitoksi ulkoseinälle! Tästä varmaan on kokemuksia, tyrmätkää toki heti tällaiset hullutukset.

[heinäkuu]

Me käytettiin Biovasan Biodesi +, netistä tilattuna. Sitä lantataan ja ei tarvitse suojautua tms. Kannattaa tsekata. Myös ensin soitin ja kyselin aineesta.

[juha1]

tuli mieleen sellainen tälle foorumille kerettiläinen ajatus, että miten toimisi jos kellarin katon päälle laittaisi spu:ta, finnfoamia tms sen parikymmentä senttiä, mitä muhaa on ollut aikaisemmin..? sehän ei ime kosteutta. varalta voisi pohjan ensin pestä homeesta. jos sen kiertää uretaanilla niin ei sieltä ainakaan ilma puske pintaan enää. ja rakenne harvenisi kylmän suuntaan eli kellariin ja sen kautta hengittäisi.

vai aiheuttaisiko tuo jonkinlaisia ongelmia..?

[tapiojk]

tuli mieleen sellainen tälle foorumille kerettiläinen ajatus, että miten toimisi jos kellarin katon päälle laittaisi spu:ta, finnfoamia tms sen parikymmentä senttiä, mitä muhaa on ollut aikaisemmin..? sehän ei ime kosteutta. varalta voisi pohjan ensin pestä homeesta. jos sen kiertää uretaanilla niin ei sieltä ainakaan ilma puske pintaan enää. ja rakenne harvenisi kylmän suuntaan eli kellariin ja sen kautta hengittäisi.

vai aiheuttaisiko tuo jonkinlaisia ongelmia..?

Hmm. Pitäis kai uskoa noita kokeneempia keskustelijoita siinä ettei tämänkaltaisiin kohteisiin ole yhtä ainutta oikeaa ratkaisua... Minun talon tapauksessa ongelma on (ilmeisesti, en ole vielä avannut rakennetta mutta uskallan arvella) juuri ulkoseinän ja sokkelin kohdalla kylmäsilta, ei niinkään suoraan altapäin kellarista. Lämpöä kellariin varmaankin lisään kuten jrrk ehdotti, mutta se holvin ja sokkelin johtama kylmyys pitäisi katkaista, ulkoapäin mieluusti. Jos holvin päällä olisi mainitsemasi spu tms, eikös se muodostaisi pahimmillaan vettäimemättömänä seinänvieressä kohdallaan kondensiopinnan sekä ylä- että alapuolelleen, koska levyn pään kohdalla(tai siinä missä sen tiivistäisi uretaanilla) kylmä hiipisi tasan sen holvin/sokkelin kulmaan eristeen pintaan?

Itse taidan ainakin kokeilla lumen eristävää vaikutusta yleiseen "nurkkakylmyyteen". Tuskin nouseva kosteus talvisaikaan on niin rajua, että sillä kerralla pilaa paikkoja ja kun alapohjan kunnostus on kuitenkin edessä.

[tapiojk]

No niin, lattia avattu. Purut oli tummuneet alapinnastaan melkein koko lattian alalta. Alajuoksut suurelta osin, etenkin väliseinän osalta lahonneet ja osa pystyistä alapäästään. Nyt sanoisin suurimmaksi viholliseksi muovimattoa pinnassa- ulkoseinänvieret, joissa suuremman kondesiokosteuden luulisi vaikuttaneen olivat terveemmät, kun olivat hengittäneet ulospäin. Sisempänä siis puru ja puu pahemmassa kunnossa. Pohjalla oli halkeillut bitumi ja sen päällä monensorttista laikkua ja lahon pinttymiä.
Ja tätä on tiedossa koko talon alalta- muovimatot on yliasti alakerran. Eristeet ja alajuoksut pitää vaihtaa, seinien alaosat uusia runkoineen, hilseillyt ja pölyinen bitumi puhdistaa. Remontissa toki saisi uudet putket ja viemärit, uuden huonejärjestyksen jne, mutta miten on talon arvon laita, jos kosteus on jo aiheuttanut alaholviin vaikkapa nimeltämainitsemattoman alkukantaisen bakteerikannan kasvuston. Kellaria ja holvia on käsittääkseni käytännössä mahdotonta puhdistaa kaikesta elävästä, että saisi "täysin terveen talon" ( ei sellasta olekaan, mutta..)

Nyt mietitään kaikkea talon purkamisen, kauppojen perumisen ja remontin väliltä. Vaimolla ja tyttärellä on astma ja jo nyt teipatun ja ikkunasta kuljetun purkuhuoneen pöly vaikuttaa muualla talossa. Remontin ajaksi voi toki muuttaa ja torjua pölyn, mutta mutta...
Miten on, oletteko saaneet tällaisia remontteja onnistumaan? Onko tästä mahdollista saada a) asuttavaa taloa b) joskus myyntikuntoista taloa?
No kohta tulee kaupungin konsultti antamaan neuvonsa. Varmasti auttaa. Heh.

[säkäri]

Iltaa,
Kohtalontoveri liittyy mukaan...
Eli itsellä sama ongelma torpassa;maanvastanen laatta ja sen päällä purut ja puukorokelattia. Homekoira haukkui kaikki huoneet mikkä laatan päällä muttei
niitä minkä alapuolella on kellari.
Katkaisijoista ja lattialistojen takaa tulee voimakas purun käry. Käry tarttuu vaatteisiin.

Syksyllä loman aikana kynin lattiat auki. Purut pois ja uudet koolaukset/juoksut. Desinfiontia ja yms..
Ajattelin sen tehdä niin et laatan päälle lecasoraa-puhallusvillaa-ilmansulkupaperi-lattiavilhelmi ja parketti/laminaatti.

Edelliselle omistajalle en ole mitään ilmottanut, onkohan tässä aihetta vaatia pientä korvausta? Ollaan vuosi asuttu.

Joiltakin foorumilaisilta olen kysynyt jo neuvoa, joilla ollut vastaavanlainen tapaus, kiitokset heille...

[heinäkuu]

Tapiojk: kun avasit lattian, oliko raakalaudat ja purut ok näköiset muovimaton alta. Meillä työn alla samanlaisen halkovaraston yläpuolinen huone. Nuo raakalaudat näyttää hyvältä, ei tuoksu pahalta ja purut näyttäis pinnasta olevan ok. Onko syytä kaivella puruja syvemmältä? Muovimattoa on tässäkin töllissä joka huoneessa ja hiemam tunkkainen haju sekä oireitakin...

[Juha_P]

Vaikka se muovimatto ei mikään rakkauden kohde olekaan niin voikohan sitä kumminkaan syyttää välipohjan kosteusvauriosta?
Muovimatto tekee höyrysulun mutta on ihan oikeassa paikassa eli rakenteen lämpöisellä puolella.

Betoniholvin kylmäsilta ja mahdollinen bitumi holvissa lienee todennäköisempi syyllinen.
Ilman kosteus tiivistyy kylmään betoniin/bitumiin ja aiheuttaa vauriot.