Rauhanvuori 1890-luvulta

[Kuvaja]

Sulla on kaikkia tuommosia hienoja vermeitä. Niinku pesukone ja kuivuri, tulisija, suihku... Vuosi tulee täyteen tässä ihan piakkoin ja kaikki nuo puuttuuvat edelleen. Tiskikone sentään on ja yksi vessa!

[PetteriSeppänen]

Hyvinpä tuntuu kämppä lämpiävän pelkällä ilmalämpöpumpulla näin -10c kelilläkin, pumppu ottaa vasta 700-900w jatkuvana. Kämpässä on kylmimmässä huoneessa 18c ja lämpöisimmässä 20c. Käyttösähköllä lämpiää ehkä n. puolet lämmitystarpeesta. Tuo kuivuri ainakin lämmittää aikamoisella teholla, kuluttaa käyttöohjeen mukaan sen 4kWh sähkö ohjelman aikana pahimmillaan. Laitoin varuiksi myös suurimman osan seinäpattereista päälle termostaattien ollessa 10c asetettuna. Tämä siltä varalta että ilp hajoaa tai muuten vain teho loppuu armotta kesken.

[PetteriSeppänen]

Lämmitysuuni selvästi toimii liian hyvin, ei ole sillä saralla tapahtunut mitään edistystä. Toisaalta sitten tuli kierrettyä emännän kanssa halpahallien tarjouskierrokset läpi. Mukaan tarttui muun muassa uusi rappuralli harjoilla vähentämään lumen kulkeutumista eteiseen, hieman työkaluja työskentelyyn ja tärkeimpinä lienee halpis pöytäsirkkeli ja hieman laadukkaampi Skillin yläjyrsin. Yläjyrsintä kerkesinkin kokeilemaan eteisen sisemmän oven jälkiasennettuihin "karmeihin" jyrsimällä D-profiilin tiivistenauhalle tilaa. Laakista tuli sopivan syvyinen ura, mutta jyrsinnän ulkonäkö on melkoisen järkyttävää. Veto ovesta väheni hieman, mutta eihän tuolla jyrsimellä tietenkään pääse koko oven ympäri ja oven kynnyksestä puuttuu kokonaan huullos johon voisi mokoman tiivsteen edes asentaa. Katselin jo mitat uusille valmiiksi sopivan kokoisille "karmeille" eli oikeastaan listoille ja kynnyksen päälle asennettavalle listalle johon ovien alatiivisteet saisi.

Sanokaapa viisaampina, onko mitään järkeä alkaa jyrsimään ikkunoihin ilmanvaihtorakoja ja tiivisteille uria? Tällä hetkellä hyväkuntoiset ikkunapokat ovat melko tiiviitä ilman erillisiä tiivisteitäkin, eikä mitään kaupasta löytyvää tiivistenauhaa mahdu raoissa olemaan. Jos jostain löytyisi 1-2mm paksua tiivistenauhaa niin sillä saisi kyllä tiivistettyä, mutta ilmanvaihtourien jyrsiminen olisi kuitenkin edessä.

[warixenjalka]

Tuli eilen tilattua Binja-tiivistelistat. 3 - 14 päivää toimitusaika. Voin kertoa kokemuksia sitten kun ne on asennettu. Tuossa kun oli noita tuulisempia päiviä niin vihellys vaan kävi oven reunoista.

[Kuvaja]

Omat kokemukset listoista.
Hyvät ovat. Huomattavasti helpompi saada ovi tiiviiksi kuin normaali tiivisteellä. Listat ovat aika joustavat, joten saa mukailemaan pieniä kieroumia.

Jos haluat siistit, laita kulmat jiiriin. Älysin vasta kun olivat jo paikoillaan. Kynnyksestä irrotin sen suoja pellin (mikäs sen kynnyslistan nimi nyt on..) ja ruuvasin tuon "binjan" päälle. Hyvin piillottaa. Saranapuolen listan kans varovasti. Laita vain huulille. Muutoin ovea avatessa ja sulkiessa jää oven ja karmin väliin.
Mutta toimii!

[PetteriSeppänen]

Itsepäisyyspäivän remontit :
-Vintin luukun tiivisteiden vaihto, vanhat repaleiset huovat tuli revittyä pois ja laitoin tilalle solumuovia(telttapatjaa). Aikaisemmin oli melko löyhästi muutenkin tiivistetty tuo luukku ja varmasti ilma vaihtui sitäkin kautta. Survoin rakosiin samaista solumuovia, en sortunut uretaanivaahtoon joka olisikin ollut liian helppoa laittaa. Kattoa on myös joskus tuettu vähän isommilla parruilla ja yksi näistä esti vintin luukkua aukeamasta kokonaan, tämän takia taas luukku ei pysynyt auki. Nykäisin parrusta puukkosahalla nurkan pois ja nyt luukku toimii oikein, täytyy paneutua vintin käyttöönoton yhteydessä katon kannatusrakenteisiin tarkemmin.




-Yläpohjan reiän korjaus. Taloa ostettaessa yläpohjasta meni läpi kylpyhuoneen ilmanvaihtoputki jonka läpiviennin vesikatteesta oli talven lumet vieneet mennessään. Kylpyhuoneen purkamisen jälkeen yläpohjassa oli ammottava reikä, n. 300x110mm ja luonnollisesti eristeet puuttuivat. Korjaus suoritettiin kaapimalla reiän ympäriltä reilusti eristettä pois kuivumaan laajalle alalle levitettynä ja tukkimalla reikä väliaikaisesti sanomalehdellä ja jeesusteipillä. Nyt reikä korjattiin hieman pysyvämmällä metodilla, ilmansulkupaperi kattolautoja vasten yläpuolelle, sen päälle ruuveilla laudanpätkä joka ulottuu reilusti reiän reunojen yli, alapuolelta reiän kokoinen lauta ruuveilla yläpuolen "ylikokoiseen" lautaan kiinni. Yläpohjan laudoituksen reunasta näkyi olohuoneen valaistus läpi komeasti, ilmeisesti hiekka on aikaisemmin tiivistänyt raon? Laitoimme poistetun eristeen leveydeltä ilmansulkuteippi nurkkaan ja maata runsaasti päälle. Itse eristys hoidettiin tekemällä ohut tasoituskakku maasta alimmaiseksi, sen päälle ekovillalevyjä ja sahanpurua oikeen reilusti. Sisäpuolen levytys ja listoitus on aikaisemmin tiivistänyt maa-aineksen lisäksi nuo yläpohjan laudoituksen liitokset hirsiseinään. Onko tekemämme ratkaisu nyt suurikin riski, kun huoneen puolelta on levytys poistettu listoineen ja akustiikkalevyineen? Meillä on kyllä mahdollisuus tehdä seinään levytys vaikka samantien, mutta se tarkottaisi levytyksen purkamista uudestaan kun pääsemme olohuoneen kimppuun joskus vuosien päästä.


Vanhan läpiviennin purkamista kesällä.


Väliaikaiskorjaus aikaisemmin.


Paikkalaudan sirkkelöintiä ihanteellisissa olosuhteissa.


Ilmansulkupaperi ja yläpuolen tukilauta paikallaan.


Ilmansulkuteippiä nurkkaan.


Pohja tasoitettu maalla ja purulla.


Ekovilla levyä ja sahanpurua.


Loput villalevyt levitettynä eteläseinustalle.


Purulla täytettyjä koloja jne.

[PetteriSeppänen]

Lisää kysymyksiä. 60-luvun ikkunoissamme on todennäköisesti 80-luvulla asennetut kaihtimet. Tällä hetkellä noissa kaihtimissa on rikkinäisiä osia, tankoja irti ja kiinnikkeitä poikki jne. Mahtaakohan jostain saada osia vielä? Mielellään tietenkin laittaisin samanlaisia ulkonäöltään, mutta esim täyskierros korvaavia on vaihtoehto. En löytänyt itse googlettamalla mokomia malleja mistään. Sattuisiko siis joku tietämään jonkun erikoistuneen liikkeen esim joka on toiminut todella pitkään ja siten voisi osia löytyäkin?

[PetteriSeppänen]

Ilmalämpöpumppu alkoi keräämään valtavaa jääpattia maatelineen poikkiraudan päälle muutama päivä sitten, ihmettelin asiaa ja sulattelin patin pois kuumalla vedellä ensi hädäksi. Mietin jo kaikenlaisten ohjuripeltien väkertämistä kunnes joku lämpöpumppuforumilla vinkkasi viisaana tarkistamaan maatelineen poikkiraudan muodon ja vääntelymahdollisuudet. Tuon tietävänä kun katselin poikkirautaa huomasin että sopivasti puljaamalla rautoja sain käännettyä sulamisvesireiän alla olevan raudan käännettyä pois edestä. Nyt pitäisi vesien virrata esteettä pulkkaan ja siitä sitten muille maille.

[PetteriSeppänen]

Väliraporttia. Lumia tuli pudoteltua LumiMatilla, muuten vaikuttaa erittäin hyvältä vekottimelta, mutta päässä olevan terän paino on melko härski. Nimittäin muista valmistajista poiketen terä on TERÄSTÄ joka luonnollisesti omaa melko lailla korkeamman painon per tilavuus verrattuna esim alumiiniin. Sai tuollakin lumet pudotettua kätevästi, ei kyllä hintansa väärti mutta varmasti vaikea saada hajalle.

Ilmalämpöpumppu on säästänyt tähän mennessä n. 174e jos rakennusmaailman COP käyriin on luottamista.

[piippo]

Noista sälekaihtimista voisi kysellä permasäle:ltä. Ovat tehneet sivujen mukaan kaihtimia yli 35 vuotta, ja varaosia on saatavilla, en tosin tiedä miten vanhoihin kaihtimiin.

[PetteriSeppänen]

Noista sälekaihtimista voisi kysellä permasäle:ltä. Ovat tehneet sivujen mukaan kaihtimia yli 35 vuotta, ja varaosia on saatavilla, en tosin tiedä miten vanhoihin kaihtimiin.

Kiitos vinkistä, juuri tämänlaisia tiedonmurusia kaipasin!

https://picasaweb.google.com/1074208114 ... 97/Bergsro Lisää kuvia projektin tiimoilta.

[Mustekimi]

oon ajellu ohi tosta ja katellu et millanenkohan remontti on meneillää mut nythän se selvis..

[PetteriSeppänen]

Ilppi on puhissut onnellisena tuottaen lämpöä ja ohessa säästöä. Uuni odottaa edelleen tekijäänsä, on tuo muurausala aivan tuntematonta touhua niin ei saa mitään aikaiseksi. Täytyisi siis tutustua muuraamiseen seikkaperäisesti esim hyvän opuksen parissa, osaako kukaan vinkata hyvää kirjaa josta aloittelija saisi käytännön vinkkejä? Honkkarista ostin jo puulämmittäjän käsikirjan jossa oli paljon hyvää tietoa puun kulkeutumisesta uuniin aina metsän hoidosta lähtien. Itse uunin lämmittäminen oli aika hutaistusti käsitelty, mutta mitä sitä nyt kirjan nimestä nipottamaan.

Navetan saunaa on nyt pähkäilty. Itse navettahan on kiveä ja puuta, mitään ylimääräisiä eristyksiä, koteloita tai välilaudoituksia kummempia ei ole. Itse sauna on paneloitu sisäpuolelta vähän fiinimmin kuin muu rakennus(joka leveämpää lautaa) eikä minun nähdäkseni ole muuta kuin yksinkertainen laudoitus. Saunan seinät ovat muuten betonia tms höttöä jossa ikkunakin on kiinni. Kysymykseni onkin, miten moinen rakenne toimii kosteuden kanssa? vähentäisikö rakenteen mätämnemistä ja yleistä hapantumista jatkuvassa käytössä(max 2krt viikossa ympäri vuoden) jos esim tekisi ylimääräisen paneloinnin vanhan seinämateriaalin lisäksi ja laittaisi väliin esim alumiinifolion? Käsittääkseni kunnon eristäminen ei ole tarpeen kun rakenne on melkoisen hengittävä joka suuntaan(ei eristeitä seinissä). Kiuas on aitokiuas tyyppiä joten huonolla tuurilla voi sauna jäädä kosteaksi kun kiuas viilenee, tietenkin sitä voi korjata laittamalla vielä pökköä pesään saunomisen jälkeen mutta tuo vaihtoehto on ikävää lisävaivaa mielestäni melko turhaan. Tilassa olisi tarkoitus myös peseytyä joskus ihan padan lämmittämällä, siinä samassa saunan ilmakin vaihtuu.

Viimeaikojen suojasää on nostanut pohjaveden aivan pintaan, nimittäin kaivo on taas maa-ainesta täynnä. Tuon huomasi hyvin ensinnäkin vesiautomaatin karkeasta käynnistä kun mujua meni läpi railakkaasti sekä siitä kun wcpöntön täyttömekanismi jäi auki eikä suostunut lopettamaan täyttämistä. Tulipahan tutustuttua gustavsbergin sisuskaluihin. Tottakai perse edellä puuhun purkamisessakin kun mitään hajua kuinka nippelit aukeaa, viimeinen paikka tietenkin oli se mistä täyttömekanismi jumitteli.

[kukkis]

Mä oon joskus selaillut tollasta opusta kun; Talonrakentajan käsikirja 7, Muuratut tulisijat. Muistaakseni oli hyvät ohjeet erilaisten tulisijojen tekemiseen. Ja pari muutakin on tullut kirjastosta lainattua, mut nimiä en muista..

[PetteriSeppänen]

Nyt alkaa olemaan kevättä rinnassa ja alkoi saunaremontin mietintä. Budjetti tähän hätään on kyllä melko tiukka, vain 800e. Pakollisia asioita ovat piipun muuraaminen vesikatteen läpi, padan muuraaminen uudestaan, ikkunoidan korjaaminen, lauteiden pakertaminen ja ilmanvaihdon tekeminen.

Millaista tiiltä kannattaa käyttää, kun kiukaan ja padan hormiliitoksien yläpuolella on 1,5metriä tiilipiippua ja siitä pitäisi muurata käytännössä uutta vain vesikatteen yläpuolinen osa. Tuo piippu kun on katkaistu vesikatteen tasalle n. 80-luvulla vesikatteen korjauksen yhteydessä.

Padan muuraus on rapistunut käytön myötä ja luultavasti myös vedenlotraamisella ollut oma osansa. Tuossa kiuas/patavirityksessä on tulipesät muurattu vierekkäin samaan tiililäjään josta kiuas ja pata menevät samaan hormiin piipussa. Kannattaako koko tiilihöskä muurata tulitiilistä vaiko vain tulipesää koskettavat tiilet?

Mistä materiaalista saunan lauteet kannattaa tehdä? Alustava suunnitelma olisi metallirunko joka taittuisi kasaan tilan säästämiseksi ja siivousta helpottamaan. Materiaalina esimerkiksi RST ja lauteet sitten puuta.

Ilmanvaihdosta, puukiuas tottakai vaihtaa ilmaa, mutta tämä kiuas kun on kertalämmitteinen niin ilmanvaihto lakkaa melko kivasti kun sauna on lämmin. Ajattelin tehdä ilmanoton kiukaan viereen ja poiston jollain kanavameiningillä lauteiden päälle niin että poisto olisi hieman tasaisemmin koko saunaporukalle. Tuo poisto tulisi samalle seinälle kuin ilmanottokin. En haluaisi saunan oven alareunasta korvausilmaa ottaa kun pukeutumishuone on ennen saunaa ja pukeutumishuone lämpiää saunan lämmöllä johtumalla väliseinän läpi. Toki pukeutumishuoneen kosteus pysyisi paremmin hallinnassa jos korvausilma tulisi sitä kautta.

Onko ideoita? Kelpaako piipun muuraamiseen julkisivutiilet vai vaaditaanko siinä jotain erikoistiiliä tms?