Kellari ja saunaremontti
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
oho tuli kahteen kertaan.
onkohan tuossa lecasorassa painumisen kanssa jotakin onkelmaa?
onkohan tuossa lecasorassa painumisen kanssa jotakin onkelmaa?
Re: Kellari ja saunaremontti
Äkkipäätä sanoisin et enemmän papuja vähemmän foumia. Tuntuis fiksulta, en tosin tiedä miksi:) Vielä jos laittaa pontatun ja mahd tiiviin levyn.
Tosiaan kolme vuotta tuo on nyt kuivunu täällä päässä, eikä halkeamia ole ilmestynyt kuin muutamaan umpeenmaalatun listan ja seinän särmään.
Ja tottatosiaan tämähän on täyskivinen muurattu rmt, joten pitäisi halkeamien muodossa elämisen näkyä.
Tuliko sulla lämpö koko kellariin?
Tosiaan kolme vuotta tuo on nyt kuivunu täällä päässä, eikä halkeamia ole ilmestynyt kuin muutamaan umpeenmaalatun listan ja seinän särmään.
Ja tottatosiaan tämähän on täyskivinen muurattu rmt, joten pitäisi halkeamien muodossa elämisen näkyä.
Tuliko sulla lämpö koko kellariin?
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
lämpöä on ja ei oo =)
vähän rippuu siitä miten ite tai lapset sattuu unohtaa noi ovet.
kellariin kulku ylhäältä sisältä ja suoraan ulkoa. tässä "eteisessä" ei ole erillistä lämmitintä.
sitten palo-ovi, jonka takana pannuhuone. Tämä ovi ollut auki, kun aattelin että lämmittäköön mahdolinen hukkalämpö sitte vaikka tuota osaa kellarista. (tyhmää ehkä)
pannuhuoneesta taas palo-ovi pukuhuoneeseen (tätä ovea pidetty kiinni) jossa vesikiertoinen patteri, pukuhuoneesta käynti pesuhuoneeseen jossa myös vesikiertoinen patteri. pesuhuoneesta sitten käynt saunaan. saunomisen jälkeen ei olla muita rituaaleja suoritettu kuin että pökköö pesään.
ei edes liippailtu vesiä mihkään vaikka kaksi pientä lasta kylyammeen kanssa sohlannu
. eikä siltikään piikkaamassani lattiassa mitään ihmeitä näkynyt. ei edes haissu pahalle.
vähän rippuu siitä miten ite tai lapset sattuu unohtaa noi ovet.
kellariin kulku ylhäältä sisältä ja suoraan ulkoa. tässä "eteisessä" ei ole erillistä lämmitintä.
sitten palo-ovi, jonka takana pannuhuone. Tämä ovi ollut auki, kun aattelin että lämmittäköön mahdolinen hukkalämpö sitte vaikka tuota osaa kellarista. (tyhmää ehkä)
pannuhuoneesta taas palo-ovi pukuhuoneeseen (tätä ovea pidetty kiinni) jossa vesikiertoinen patteri, pukuhuoneesta käynti pesuhuoneeseen jossa myös vesikiertoinen patteri. pesuhuoneesta sitten käynt saunaan. saunomisen jälkeen ei olla muita rituaaleja suoritettu kuin että pökköö pesään.
ei edes liippailtu vesiä mihkään vaikka kaksi pientä lasta kylyammeen kanssa sohlannu
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellari ja saunaremontti
Keskustelu lattian rakenteista käy ja hyvä niin. Muutama perusperiaate olisi hyvä tiedostaa kun aihetta pähkäilee.
Rintamamiestalon maanvaraisen lattianyleisimpiä ongelmia ovat: Kapillaarinen kosteuden siirtyminen, maaperän lämpiäminen, pohjaveden korkeus. Ongelmia saattaa myös olla kantavuuden ja vedeneristyksen puute.
Ulkopuolisella salaojituksella, rännivesijärjestelmällä ja maakallistuksilla pystytään yleensä pohja- ja vajovedet hoitamaan riittävän hyvin eikä lattian alla erillisiä salaojituksia tarvita. Tuskin lattian alusen salaojittamisesta nyt kuitenkaan haittaakaan ole.
Kapillaarisuus perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen ja sitä pyritään torjumaan harvalla rakenteella, kuten Sinkelillä, sepelillä, kevytsoralla, vaahtolasilla tai salaojittavilla lämmöneristeillä. Muovikalvon tai jonkin tiiviin materiaalin käyttö on poistettu tässä tarkoituksessa ohjeista jo ajat sitten, kuivumiseen tai vettymiseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Maaperän lämpiäminen on vähän uudempaa ajattelua, joka on tullut tietoisuuteen lattialämmitysten yleistyessä ja kellareita asuinkäyttöön otettaessa. Maaperän lämmetessä liikaa, pyrkii kosteus vesihöyrynä ylös maaperästä höyrynpaineen kohotessa. Sisäilman kuivaaminen vaikuttaa myös höyrynpaineeseen, koska kosteammassa on korkeampi höyryn paine.
Siksi lämmöneristyksen tulisi olla mahdollisimman hyvä lattian alla. Kevytsora on vaahtolasin ohella aivan kohtuullinen tuote, mutta eristyskyky on heikko ja sitä tarvittaisiin todella paksuja kerroksia. Huonekorkeus kun rintamamiestalossa on yleisesti rajallinen on riittävää kapillaarikatkoa vaikeaa saada mahtumaan.
Salaojittava lämmöneriste on eristyskyvyltään hyvä solupolystyreeni eristeiden luokkaa ja kapillaarinen kosteuden siirtyminen hyvin vähäistä n. 15 mm. Lisäksi tuote pysyy hyvin puhtaana kuljetettaessa, eikä hienoainekset pääse pilaamaan ominaisuuksia.
Rakennus fysiikan mukaisesti pyritään suunnittelemaan rakenne tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä pääosa lämmöneristeestä ulos kylmälle puolelle. Näin saadaan hyvät kuivumisominaisuudet ja yleensä vähemmän kylmäsiltoja.
Tällainen rakenne antaa betonin mahdollisesti kastuessa paljon anteeksi, toisin kuin hyvin tiivis lämmöneriste betonin alapuolella, senhän ovat kaikki kuivausalalla firmojen työntekijät havannoineet.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä lattian eristyksessä on suositeltava kerrospaksuus vähintään 150 mm, mielellään kuitenkin 200 mm.
Pitkään on jo tehty niin sanottuja säästö rakenteita, alimmaisena 100 mm Fuktisol eristettä ja päällä 100 mm lattia eps. Näin aikaansaadaan ulospäin harveneva rakenne, joskin hieman heikommin kuivuva kuin 200 mm salaojittavaa eristettä.
Kaivutyötä säästyy, sekä huonekorkeutta ja vedeneristettäkin voi käyttää huoletta.
Rintamamiestalon maanvaraisen lattianyleisimpiä ongelmia ovat: Kapillaarinen kosteuden siirtyminen, maaperän lämpiäminen, pohjaveden korkeus. Ongelmia saattaa myös olla kantavuuden ja vedeneristyksen puute.
Ulkopuolisella salaojituksella, rännivesijärjestelmällä ja maakallistuksilla pystytään yleensä pohja- ja vajovedet hoitamaan riittävän hyvin eikä lattian alla erillisiä salaojituksia tarvita. Tuskin lattian alusen salaojittamisesta nyt kuitenkaan haittaakaan ole.
Kapillaarisuus perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen ja sitä pyritään torjumaan harvalla rakenteella, kuten Sinkelillä, sepelillä, kevytsoralla, vaahtolasilla tai salaojittavilla lämmöneristeillä. Muovikalvon tai jonkin tiiviin materiaalin käyttö on poistettu tässä tarkoituksessa ohjeista jo ajat sitten, kuivumiseen tai vettymiseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Maaperän lämpiäminen on vähän uudempaa ajattelua, joka on tullut tietoisuuteen lattialämmitysten yleistyessä ja kellareita asuinkäyttöön otettaessa. Maaperän lämmetessä liikaa, pyrkii kosteus vesihöyrynä ylös maaperästä höyrynpaineen kohotessa. Sisäilman kuivaaminen vaikuttaa myös höyrynpaineeseen, koska kosteammassa on korkeampi höyryn paine.
Siksi lämmöneristyksen tulisi olla mahdollisimman hyvä lattian alla. Kevytsora on vaahtolasin ohella aivan kohtuullinen tuote, mutta eristyskyky on heikko ja sitä tarvittaisiin todella paksuja kerroksia. Huonekorkeus kun rintamamiestalossa on yleisesti rajallinen on riittävää kapillaarikatkoa vaikeaa saada mahtumaan.
Salaojittava lämmöneriste on eristyskyvyltään hyvä solupolystyreeni eristeiden luokkaa ja kapillaarinen kosteuden siirtyminen hyvin vähäistä n. 15 mm. Lisäksi tuote pysyy hyvin puhtaana kuljetettaessa, eikä hienoainekset pääse pilaamaan ominaisuuksia.
Rakennus fysiikan mukaisesti pyritään suunnittelemaan rakenne tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä pääosa lämmöneristeestä ulos kylmälle puolelle. Näin saadaan hyvät kuivumisominaisuudet ja yleensä vähemmän kylmäsiltoja.
Tällainen rakenne antaa betonin mahdollisesti kastuessa paljon anteeksi, toisin kuin hyvin tiivis lämmöneriste betonin alapuolella, senhän ovat kaikki kuivausalalla firmojen työntekijät havannoineet.
Käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä lattian eristyksessä on suositeltava kerrospaksuus vähintään 150 mm, mielellään kuitenkin 200 mm.
Pitkään on jo tehty niin sanottuja säästö rakenteita, alimmaisena 100 mm Fuktisol eristettä ja päällä 100 mm lattia eps. Näin aikaansaadaan ulospäin harveneva rakenne, joskin hieman heikommin kuivuva kuin 200 mm salaojittavaa eristettä.
Kaivutyötä säästyy, sekä huonekorkeutta ja vedeneristettäkin voi käyttää huoletta.
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
no sitä tilaa ei nyt oo tullu lisää mistään, eli tällä eristekorkeudella olis mentävä.
Re: Kellari ja saunaremontti
Niinpä.
Pysähdypä hetkeksi miettimään millä edellä mainituista rakenteista saat mahtumaan:
-Pakollisen kapillaarikatkon.
-Mahdollisimman paksun eristekerroksen.
Pysähdypä hetkeksi miettimään millä edellä mainituista rakenteista saat mahtumaan:
-Pakollisen kapillaarikatkon.
-Mahdollisimman paksun eristekerroksen.
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
no nyt oon sillä kannalla että tekisin tuon viimeisen ajatukseni mukaan. lecasoraa ja sen päälle styrox.
ja vaikka niin että enemmän tuota soraa ja vähemmän eristettä.
fuck the sol..eiku fuktisol ei ainakaan alimmaiseksi käy tai menee sellaseks veistelyks että.
ja vaikka niin että enemmän tuota soraa ja vähemmän eristettä.
fuck the sol..eiku fuktisol ei ainakaan alimmaiseksi käy tai menee sellaseks veistelyks että.
Re: Kellari ja saunaremontti
Jos betonin alle päädyt kuitenkin fuktisoliin niin muista suodatinkangas siihen eristeen ja betonin väliin... muilla eristeillä sitä kun ei tarvita.Lunttilan herra kirjoitti:no nyt oon sillä kannalla että tekisin tuon viimeisen ajatukseni mukaan. lecasoraa ja sen päälle styrox.
ja vaikka niin että enemmän tuota soraa ja vähemmän eristettä.
fuck the sol..eiku fuktisol ei ainakaan alimmaiseksi käy tai menee sellaseks veistelyks että.
"The harder you try, the dumber you look."
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
oisko mielipiteitä (mielellään perusteltuja=) tähän että laittaako enemmän lecasoraa ja vähemmän styroxia vai toisinpäin.
mikähän ylipäätään ois tuo styroxin paksuun minimissään oltava että pitäis suurimmat lämmöt sisäpuolella?
mikähän ylipäätään ois tuo styroxin paksuun minimissään oltava että pitäis suurimmat lämmöt sisäpuolella?
-
kakkaroolari
- Jäsen

- Viestit: 471
- Liittynyt: Ti Heinä 20, 2010 10:39
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Kellari ja saunaremontti
Pistä salaojittava toki alimmaiseksi, levytä sen mikä menee roilottamatta ja lorota putkien kohdalle levyjen "väliin" lecasoraa. Myyntimiehet väittävät että lecasora on huonohko eriste. Päälle 50 mm styroksi, niin eiköhän mene kuin väärä raha.
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
sitä roilotettavaa tulis niin paljon ettei sinne sitte kokonaisuudessaan paljoa sitä levyä ees tulis
Re: Kellari ja saunaremontti
Mä oon kanssa tota lecasoraa ollu laittamassa eristelevyjen alle, mutta viisaammat ovat kertoneet että jos sitä sinne tulee kuitenkin suhtkoht paksu kerros, niin on vaikeeta saada noi eristelevyt pysymään paikallaan, ajatellen että kun siinä päällä pitää vielä kävellä kun laitetaan verkkoa valun alle yms, suattaapi eristelevyt sitten antaa periks ja rikkoontua....mä mittään mistään tie..
notta tällasta...
notta tällasta...
Re: Kellari ja saunaremontti
Tossa voi olla perää. Eihän se lecapapu mihinkään tiivisty.Fin007 kirjoitti:Mä oon kanssa tota lecasoraa ollu laittamassa eristelevyjen alle, mutta viisaammat ovat kertoneet että jos sitä sinne tulee kuitenkin suhtkoht paksu kerros, niin on vaikeeta saada noi eristelevyt pysymään paikallaan, ajatellen että kun siinä päällä pitää vielä kävellä kun laitetaan verkkoa valun alle yms, suattaapi eristelevyt sitten antaa periks ja rikkoontua....mä mittään mistään tie..
notta tällasta...
-
Lunttilan herra
- Jäsen

- Viestit: 427
- Liittynyt: Ke Joulu 03, 2008 15:54
- Paikkakunta: Forssa
Re: Kellari ja saunaremontti
Tuota painumista/tiivistymistä minäkin tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa pohdin...mutta kyllä kait niitä papuja on käytetty valun alla?
Re: Kellari ja saunaremontti
Tiedä oikein mikä tässäkin asiassa on taas wirallinen totuus mutta samaa aisaa taannoin mietin.
Tulin siihen tulokseen, että turha sitä lattian lämpöä on sokkeliin ajaa.

Laitoin styrofoam-soirot seiniin kiinni pika-ankkureilla.
Soirot on mitoitettu ja vaatrattu niin, että niiden yläreunat toimivat samalla korkomerkkeinä valulle.
Lattiavalu ei saisi myöskään jääda anturan kannatukselle suoraan vaan väliin pitäisi saada vaikka vähintäin sentin paksuinen joustava kerros. Retkipatjaa tai vastaavaa. Mieluummin vaikka pari senttiä styroxia.
-------------------------------------------------------------------
Mites muuten toi sun styrofoam soiro, oon miettiny jotain samantapasta ideaa, onko noi soirot vaan siis tuossa seinässä alla olevan eristeen päällä vai veditko ihan niinku pohjaan saakka eli eristeen ja ulkoseinän väliin? Fiksun näkönen idea koska itte ajatellu myös tollasta
Tulin siihen tulokseen, että turha sitä lattian lämpöä on sokkeliin ajaa.
Laitoin styrofoam-soirot seiniin kiinni pika-ankkureilla.
Soirot on mitoitettu ja vaatrattu niin, että niiden yläreunat toimivat samalla korkomerkkeinä valulle.
Lattiavalu ei saisi myöskään jääda anturan kannatukselle suoraan vaan väliin pitäisi saada vaikka vähintäin sentin paksuinen joustava kerros. Retkipatjaa tai vastaavaa. Mieluummin vaikka pari senttiä styroxia.
-------------------------------------------------------------------
Mites muuten toi sun styrofoam soiro, oon miettiny jotain samantapasta ideaa, onko noi soirot vaan siis tuossa seinässä alla olevan eristeen päällä vai veditko ihan niinku pohjaan saakka eli eristeen ja ulkoseinän väliin? Fiksun näkönen idea koska itte ajatellu myös tollasta

