Romahtaako uuni?
Nyt uunin päällä on mielenrauhan palauttamiseksi palovillaa ja tiiliä. Tuntui helpoimmalta ja nopeimmalta ratkaisulta.
Kuistin alta löytyneissä vaaleissa tiilissä lukee Lalli 1-65. Tietääkö joku missä ja milloin tuollaiset tiilet on tehty? Siellä oli myös ohut tiili, jossa lukee Kupittaa. Olisivatko Lallitkin sieltä?
Kuistin alta löytyneissä vaaleissa tiilissä lukee Lalli 1-65. Tietääkö joku missä ja milloin tuollaiset tiilet on tehty? Siellä oli myös ohut tiili, jossa lukee Kupittaa. Olisivatko Lallitkin sieltä?
Joo, pitäähän uuni kunnolla korjata tai tehdä uusi. Parempi kuitenkin, että joku asiantuntija tutkii sen ensin. Eikä tuonne sisuskaluihin pääse käsiksi. Katon en oikeastaan usko ihan heti tippuvan, vaikka varmuuden vuoksi palolevyn sinne laitoinkin.
Uunin korkeutta ei myöskään voi ainakaan koko alalla nostaa, pelti on nimittäin siellä päällä ja käytännöllisesti katsoen uunin katossa kiinni. Toivottavasti ei tule mummona pahoja krämppiä. Jos ei pysty kipuamaan tuolille, ei onnistu lämmittäminenkään.
Uunin korkeutta ei myöskään voi ainakaan koko alalla nostaa, pelti on nimittäin siellä päällä ja käytännöllisesti katsoen uunin katossa kiinni. Toivottavasti ei tule mummona pahoja krämppiä. Jos ei pysty kipuamaan tuolille, ei onnistu lämmittäminenkään.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Laitanpa minäkin lusikan soppaan.
Tuskin se uuni sieltä alas tulee, ja tulisijan laki on vahvaa tavaraa. Katso kuitenkin että jos pesästä rupeaa löytymään hiekkaa tai tiilenpaloja niin sitten käytölle toppi. Yläpalotilan laki on vanhaan aikaan usein muurattu tiilistä ja täytetty hiekalla, eli kyllä se sieltä ensin varottelee ennen kun se kokonaan romahtaa.
Se MM:n neuvo katsoa halkeamia joiden ympärillä on nokea on hyvä. Kurki koko uuni, uunin takaa peilin ja fikkarin kanssa jos ei muuten näe. Jos sellaisia nokisia halkeamia ei näy uunin yläosassa, niin se savu on voinut tulla alempaa ja näät sen vasta uunin päältä.
Jos kyseessä on alaliitosuuni (pellit seinässä eikä uunissa) niin yksi paikka josta se voi vuotaa on tulipesän takaosa. Eli alaliitosuunissa tulipesä ylettyy uunin taakse asti ja jos tiilet on palaneet puhki niin se saattaa vuotaa hiukan uunin ja seinän väliin. Onko uunin ja sienän välissä rakoa? Savu voi tulla sieltä ja näkyy vasta uunin päältä. Joskus puretun uunin takana muurissa voi nähdä nätin viuhkan nokea ja savua kun pesä on vuotanut uunin taakse.
Jos haluat testata niin pane pesään muutama iso tuohenkäpyrä palamaan kovasti ja sulje sitten pellit. Sen jälkeen voi sitten kurkkia että mistä pölläkkä pääsee sisään, ota vaikka kaveri kurkistelemaan uunin toiselle puolelle ja fikkarin kanssa että näkee uunin taaksekin.
Joka tapauksessa lämmitä vaan varovasti eikä isoja pesällisiä peräkkäin. Ja laita pellit kiinni vasta kun tulipesä on reilusti musta niin ettei tule senkään suhteen ongelmia.
Ne Lallin valkoiset tiilet on vanhoja tulitiiliä, se -65vois hyvinkin olla vuosileima. Nolona täytyy myöntää että en oo koskaan ottanut selville että minkä tehtaan kiviä Lallit on, vaikka niitä on kyllä tullut paljon uuneista perattua. Kupittaan Savi teki tiiliä, kaakeleita, kattotiiliä ja kaakeliuuneja, ylipäänsä melkeen kaikkea savesta syntyvää tavaraa.
Pekka
P.S, Vaikka Oton kanssa oon melkein joka paikassa samaa mieltä, niin uunitiilien uudelleenkäytön suhteen olisin aika eri linjoilla. Iso osa tiilistä on palanut jos hengiltä eli ei enää lyödessä soi niinkuin pitää vaan siitä kuuluu vaan semmonen kuollut "päks"-ääni. Eli tiilen rakenne on jo mennyt lämmössä rikki.
Toinen syy olla käyttämättä uunitiiliä uusiksi on jo se että ne on jo niin juuttaan nokisia ettei niihin tartu minkäänlainen rapa uudestaan muuratessa. Sama koskee nokeentunutta savilaastia, ei se enää ihan ehtaa ole vaikka isoa osaa voikin käyttää.
Kyllä sen tietysti voi tehdä vanhoista tiilistä ja oon mä purkanut tulisijoja ja hormeja joissa on monelta kantilta nokisia tiiliä, mutta "oikeitten muurarien" mukaan semmosia soimattomaksi palaneita tiiliä ei sais käyttää kun enintään täytemuurauksiin jossain uunin tyvellä. Ja nykyisin työ on niin kallista ja tiili halpaa ettei oikeen kannata säästön vuoksi kauhean happamia tiiliä takas uuniin muuraamaan. vanhoja tulitiiliä ei missään tapauksessa ja muitakin semmosiin kakkosluokan paikkoihin.
Tuskin se uuni sieltä alas tulee, ja tulisijan laki on vahvaa tavaraa. Katso kuitenkin että jos pesästä rupeaa löytymään hiekkaa tai tiilenpaloja niin sitten käytölle toppi. Yläpalotilan laki on vanhaan aikaan usein muurattu tiilistä ja täytetty hiekalla, eli kyllä se sieltä ensin varottelee ennen kun se kokonaan romahtaa.
Se MM:n neuvo katsoa halkeamia joiden ympärillä on nokea on hyvä. Kurki koko uuni, uunin takaa peilin ja fikkarin kanssa jos ei muuten näe. Jos sellaisia nokisia halkeamia ei näy uunin yläosassa, niin se savu on voinut tulla alempaa ja näät sen vasta uunin päältä.
Jos kyseessä on alaliitosuuni (pellit seinässä eikä uunissa) niin yksi paikka josta se voi vuotaa on tulipesän takaosa. Eli alaliitosuunissa tulipesä ylettyy uunin taakse asti ja jos tiilet on palaneet puhki niin se saattaa vuotaa hiukan uunin ja seinän väliin. Onko uunin ja sienän välissä rakoa? Savu voi tulla sieltä ja näkyy vasta uunin päältä. Joskus puretun uunin takana muurissa voi nähdä nätin viuhkan nokea ja savua kun pesä on vuotanut uunin taakse.
Jos haluat testata niin pane pesään muutama iso tuohenkäpyrä palamaan kovasti ja sulje sitten pellit. Sen jälkeen voi sitten kurkkia että mistä pölläkkä pääsee sisään, ota vaikka kaveri kurkistelemaan uunin toiselle puolelle ja fikkarin kanssa että näkee uunin taaksekin.
Joka tapauksessa lämmitä vaan varovasti eikä isoja pesällisiä peräkkäin. Ja laita pellit kiinni vasta kun tulipesä on reilusti musta niin ettei tule senkään suhteen ongelmia.
Ne Lallin valkoiset tiilet on vanhoja tulitiiliä, se -65vois hyvinkin olla vuosileima. Nolona täytyy myöntää että en oo koskaan ottanut selville että minkä tehtaan kiviä Lallit on, vaikka niitä on kyllä tullut paljon uuneista perattua. Kupittaan Savi teki tiiliä, kaakeleita, kattotiiliä ja kaakeliuuneja, ylipäänsä melkeen kaikkea savesta syntyvää tavaraa.
Pekka
P.S, Vaikka Oton kanssa oon melkein joka paikassa samaa mieltä, niin uunitiilien uudelleenkäytön suhteen olisin aika eri linjoilla. Iso osa tiilistä on palanut jos hengiltä eli ei enää lyödessä soi niinkuin pitää vaan siitä kuuluu vaan semmonen kuollut "päks"-ääni. Eli tiilen rakenne on jo mennyt lämmössä rikki.
Toinen syy olla käyttämättä uunitiiliä uusiksi on jo se että ne on jo niin juuttaan nokisia ettei niihin tartu minkäänlainen rapa uudestaan muuratessa. Sama koskee nokeentunutta savilaastia, ei se enää ihan ehtaa ole vaikka isoa osaa voikin käyttää.
Kyllä sen tietysti voi tehdä vanhoista tiilistä ja oon mä purkanut tulisijoja ja hormeja joissa on monelta kantilta nokisia tiiliä, mutta "oikeitten muurarien" mukaan semmosia soimattomaksi palaneita tiiliä ei sais käyttää kun enintään täytemuurauksiin jossain uunin tyvellä. Ja nykyisin työ on niin kallista ja tiili halpaa ettei oikeen kannata säästön vuoksi kauhean happamia tiiliä takas uuniin muuraamaan. vanhoja tulitiiliä ei missään tapauksessa ja muitakin semmosiin kakkosluokan paikkoihin.
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Kylläpäs te olette epäluuloista sakkia
. No, vaikka olinkin varma, että savua tulee uunin päältä, testasin uudelleen. Ja sieltä se tulee. Nyt kun tarkemmin katsoo, siinä kohtaa on laastissa selvä kolo. Lisäksi laastia on kahdenlaista, joten uunia on paikkailtu ennenkin.
Hyvä oli kuitenkin, että saitte yllytettyä uuteen testiin. Nyt on nimittäin otettava takaisin se, että ulkokuori olisi hyvässä kunnossa. Edestä on, mutta näyttää siltä, että ainakin toisella sivulla on sama juttu kuin katossa. Tutkiminen on kyllä varsin vaikeaa, sillä taakse ei pääse kurkkimaan mitenkään. Vasemman sivun ja kiinteän vaatekomeron välissä on tilaa nelisen senttiä, oikean sivun ja seinän välissä alle kolme. Oikealla puolen vastassa on onneksi kiviseinä (muuri). Vaatekaappi sen sijaan on lastulevyä ja mitä lie pahvilevyä. Siihen väliin tungin nyt toisen palolevyn. Sitä tavaraa pitänee hankkia lisää
Taidan soittaa uudestaan nuohoojalle...vai tunteeko joku jonkun muun asiantuntevan tahon Turun suunnalta? Mitähän tuollaisen uunin uusiksi tekeminen noin suunnilleen mahtaa maksaa? Ja kauanko hommaan menee aikaa? Hrrrrrr…
Mitenkähän paljon tässä on tullut häkää hengiteltyä. Ilmankos onkin ollut sekava olo...
Tämä taitaa kuulua jouluperinteisiini: viime vuonna sähköhella oli rikki (onneksi on myös puuhella!) ja viemäri keittiön osalta tukossa, sitä edellisenä jouluna vesi kyllä meni, mutta ei tullut (onneksi saunassa on pata!)…
Hyvä oli kuitenkin, että saitte yllytettyä uuteen testiin. Nyt on nimittäin otettava takaisin se, että ulkokuori olisi hyvässä kunnossa. Edestä on, mutta näyttää siltä, että ainakin toisella sivulla on sama juttu kuin katossa. Tutkiminen on kyllä varsin vaikeaa, sillä taakse ei pääse kurkkimaan mitenkään. Vasemman sivun ja kiinteän vaatekomeron välissä on tilaa nelisen senttiä, oikean sivun ja seinän välissä alle kolme. Oikealla puolen vastassa on onneksi kiviseinä (muuri). Vaatekaappi sen sijaan on lastulevyä ja mitä lie pahvilevyä. Siihen väliin tungin nyt toisen palolevyn. Sitä tavaraa pitänee hankkia lisää
Taidan soittaa uudestaan nuohoojalle...vai tunteeko joku jonkun muun asiantuntevan tahon Turun suunnalta? Mitähän tuollaisen uunin uusiksi tekeminen noin suunnilleen mahtaa maksaa? Ja kauanko hommaan menee aikaa? Hrrrrrr…
Mitenkähän paljon tässä on tullut häkää hengiteltyä. Ilmankos onkin ollut sekava olo...
Viimeksi muokannut Kristina, To Joulu 21, 2006 9:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Oto Hascak
- Jäsen

- Viestit: 2338
- Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
- Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
- Kotisivu: www.suorakon.com
- Paikkakunta: Sastamala
- Viesti:
Tuli ja puutalot yhteen soppii...Kristina kirjoitti:Kylläpäs te olette epäluuloista sakkia.
Täysin totta. Tulipesän ja tuliputken tiilet saa suosiolla heittää menemään, mutta kuorimuurauksessa käytettyjä kannattaa katsella sillä silmällä, että ovatko hyödynnettävissä. Jollei välttämättä sitten uunin muurauksessa, niin esimerkiksi savupiipussa tai jossakin muualla näkyvässä paikassa, jossa tarvitaan vanhan kokoisia tiiliä. Mitat ovat niin moneen kertaan muuttuneet ja siksi kannattaa itselleen hamstrata varaston perukoille näitä suuria aarteita. Ei tiedä, että koska sattuu tuotakin tarvitsemaan.Pekka Huhta kirjoitti:P.S, Vaikka Oton kanssa oon melkein joka paikassa samaa mieltä, niin uunitiilien uudelleenkäytön suhteen olisin aika eri linjoilla. Iso osa tiilistä on palanut jos hengiltä eli ei enää lyödessä soi niinkuin pitää vaan siitä kuuluu vaan semmonen kuollut "päks"-ääni. Eli tiilen rakenne on jo mennyt lämmössä rikki.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
http://www.suorakon.com
Niinpä!Oto Hascak kirjoitti:Tuli ja puutalot yhteen soppii...
Nuohoojalle kyllä kerroin, että savua tuli uunin katon läpi. Ilmeisesti hänkään ei ottanut uskoakseen, koska vakuutti ettei mitään vaaraa ole. Ei tainnut uskoa sitä tulevan yhtään mistään.
Ihmetyttää vaan, että keneen pi.... sitä oikein voi luottaa näissä asioissa! Ilmeisesti ei kehenkään. Tai ainakin harvassa tuntuvat olevan ne, joihin voi.
Tilannekatsaus: Muistin, että palotarkastajiakin on olemassa ja soitin sellaiselle. Ei hänkään katon osalta kovin huolissaan ollut, joten ehkäpä nuohoojakin saa synninpäästön (vrt. eilinen viesti). Komeron läheisyys ja materiaali tarkastajaa kuitenkin huolestutti, joten lupasi tulla ensi viikolla tutkimaan tilanteen.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Eihän sen uunin nyt tietenkään kuulu vuotaa, mutta ei se nyt sentäs taloa polta jos se iinimiinipikkuisen savuttaa kun pelti on kiinni. Häkään ei pääse kuolemaan normaalikäytössä koska kun pellit on auki niin veto on niin raju että se sauhu menee kyllä kaikkineen piippuun eikä rupea tietänsä etsimään jonkun halkeaman läpi.
Näissä pitää olla varovainen ja huolellinen, mutta tietty realismi on ihan paikallaan. Kun pellin lyö väärään aikaan kiinni, niin uuni pukkaa savut pihalle joka nuohousluukun raosta jos ei muuta paikkaa ole ja siltikään ne nuohousluukut ei ole mikään semmonen paikka josta nyt pistoliekki läpättäis koko ajan pihalla uunia polttaessa. Kun uunissa on hyvä veto niin siellä on melkoinen alipaine joka imee paloilmankin uuniin, ei sieltä normaalitilassa ala liekit lepattaa pankolta. Vääräaikaiset pellinsulkemiset, nokipalot ja muut poikkeustilanteet on tietysti aivan asia erikseen.
Pekka
Näissä pitää olla varovainen ja huolellinen, mutta tietty realismi on ihan paikallaan. Kun pellin lyö väärään aikaan kiinni, niin uuni pukkaa savut pihalle joka nuohousluukun raosta jos ei muuta paikkaa ole ja siltikään ne nuohousluukut ei ole mikään semmonen paikka josta nyt pistoliekki läpättäis koko ajan pihalla uunia polttaessa. Kun uunissa on hyvä veto niin siellä on melkoinen alipaine joka imee paloilmankin uuniin, ei sieltä normaalitilassa ala liekit lepattaa pankolta. Vääräaikaiset pellinsulkemiset, nokipalot ja muut poikkeustilanteet on tietysti aivan asia erikseen.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Saunan kiukaasta käytännön havainto:
Puulämmitteinen kiuas, kellarissa, piipun päähän osapuilleen 10 metriä. Kiukaana pyöreä jatkuvalämmitteinen Kota, valitettavasti vain peltiversio kun ei budjetti riittänyt valurautaiseen. Hormiliitos kiukaan päältä, putkessa 90 asteen mutka ja siitä piippuun.
Kiukaassa on myös toinen mahdollisuus hormiliitokseen kiukaan takaa. Asennustyön yhteydessä siirsin peitetulpan yläpuolisesta liitoksesta takaliitokseen ja naputtelin sen vasaralla tukevasti kiinni.
Kerran sitten ihmettelin tulia sytyttäessäni että kylläpä vetää huonosti. Ajattelin sen johtuvan kosteasta kelistä ja ties mistä. Tuli kuitenkin syttyi ja sauna lämpeni hienosti. Siinä saunoessa sitten ihmettelin mikä ihme tulen kajo näkyy kiukaan takana. Tarkistin asian seuraavana aamuna paikkojen jäähdyttyä ja totesin peitetulpan irronneen.
Hormissa oli siis niin kova veto että lieskat kääntyivät mieluummin pystyliitokseen kuin takaliitoksesta ulos. Tulppa uudestaan kiinni ja nyt muistan aina välillä tarkistaa että se on kiinni. Täytyisi varmaan joskus hitsata se parista kohtaa niin pysyisi.
Alunperin saunassa muuten oli valurautainen Kota ja sillä saunoimme puoli vuotta sujuvasti. Sitten siitä romahti jo kertaalleen jonkun fiksaama tulipesän katto alas. Teimme rungosta grillin pihalle. Valurautainen kiuas antoi paremmat löylyt kuin tämä peltiversio joten jos saunaremontissa innostun kiukaan vaihtoon niin voi olla että joutuu investoimaan valurautamalliin.
Puulämmitteinen kiuas, kellarissa, piipun päähän osapuilleen 10 metriä. Kiukaana pyöreä jatkuvalämmitteinen Kota, valitettavasti vain peltiversio kun ei budjetti riittänyt valurautaiseen. Hormiliitos kiukaan päältä, putkessa 90 asteen mutka ja siitä piippuun.
Kiukaassa on myös toinen mahdollisuus hormiliitokseen kiukaan takaa. Asennustyön yhteydessä siirsin peitetulpan yläpuolisesta liitoksesta takaliitokseen ja naputtelin sen vasaralla tukevasti kiinni.
Kerran sitten ihmettelin tulia sytyttäessäni että kylläpä vetää huonosti. Ajattelin sen johtuvan kosteasta kelistä ja ties mistä. Tuli kuitenkin syttyi ja sauna lämpeni hienosti. Siinä saunoessa sitten ihmettelin mikä ihme tulen kajo näkyy kiukaan takana. Tarkistin asian seuraavana aamuna paikkojen jäähdyttyä ja totesin peitetulpan irronneen.
Hormissa oli siis niin kova veto että lieskat kääntyivät mieluummin pystyliitokseen kuin takaliitoksesta ulos. Tulppa uudestaan kiinni ja nyt muistan aina välillä tarkistaa että se on kiinni. Täytyisi varmaan joskus hitsata se parista kohtaa niin pysyisi.
Alunperin saunassa muuten oli valurautainen Kota ja sillä saunoimme puoli vuotta sujuvasti. Sitten siitä romahti jo kertaalleen jonkun fiksaama tulipesän katto alas. Teimme rungosta grillin pihalle. Valurautainen kiuas antoi paremmat löylyt kuin tämä peltiversio joten jos saunaremontissa innostun kiukaan vaihtoon niin voi olla että joutuu investoimaan valurautamalliin.
Palotarkastaja kävi
Palotarkastaja kävi: Ei hätä ole tämän näköinen. Totesi, että uuni on kyllä kutakuinkin tiensä päässä, mutta sillä voi hyvin vielä tämän talven ja ehkä seuraavankin lämmittää. Komerokaan ei aiheuta huolta niin kauan kun uunissa kuitenkin on kaksi tiilikerrosta pystyssä. Palolevyä uunin päällä piti ihan kelpona varotoimena, katto kun on vähän notkollaankin.
Suositteli, että sitten kun toimeen ryhdytään, kannattaa tehdä kokonaan uusi mieluummin kuin paikkailla vanhaa. Joko uuden sorttinen tai uusi vanhan kaltainen.
Olen siis taas pisteessä A: Lämmittelen toistaiseksi rauhassa vanhalla ja alan valmistella uuden tekemistä. Hyvä niin. Jossain vaiheessa pois käytöstä jääneen häkävaroittimen virittelin kuitenkin toimintakuntoon.
Suositteli, että sitten kun toimeen ryhdytään, kannattaa tehdä kokonaan uusi mieluummin kuin paikkailla vanhaa. Joko uuden sorttinen tai uusi vanhan kaltainen.
Olen siis taas pisteessä A: Lämmittelen toistaiseksi rauhassa vanhalla ja alan valmistella uuden tekemistä. Hyvä niin. Jossain vaiheessa pois käytöstä jääneen häkävaroittimen virittelin kuitenkin toimintakuntoon.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Hieno juttu että uuni sai synninpäästön, on paljon kivempi lämmittää kun ei joka päivä jännittää että palaako torppa.
Aika kamalan kuntoisetkin uunit vielä toimii. En tiedä pitäiskö kertoakaan
Kaveri pyysi mua vähän korjaamaan takkaansa. Se oli niin hirvee pommi että oksat pois, kuulemma se oli pilattu jo ekalla lämmityksellä kun sen isoeno oli todennu heti muurarien lähdettyä että "pannaas vähän praasua sisään että uuni kuivaa". Ekat halkeamat tuli jo silloin ja nyt oli jo tulipesän laesta romahtanut tiiliä tulipesään. Kesken lämmityksen muuten.
Ensin yritin kovalla äänellä ehdottaa että ainoot työkalut millä mä sitä suostun korjaamaan on leka ja kottikärryt, mutta sai se mut sitten ylipuhuttua. Muurasin siihen uuden tulipesän laen, paikkasin muutamaa muuta kohtaa ja korjasin uuninkorjausmassalla sitä pesää muutenkin. Ei siitä uutta tullu ja mä pelkään että ne polttaa ittensä ja koko mökin sillä, mutta on se jo jonkun vuoden toiminu ihan hyvin silläkin korjauksella. Korjaus on hyvä, mutta loppu uuni on ihan kauhee kiuas
Hyvä että sait mielenrauhaa asiaan. Ja varaa se muurari tosi hyvissä ajoin tekemään uusi. Hyvillä uunimuurareilla tapaa olla aika pitkät jonot.
Pekka
Aika kamalan kuntoisetkin uunit vielä toimii. En tiedä pitäiskö kertoakaan
Ensin yritin kovalla äänellä ehdottaa että ainoot työkalut millä mä sitä suostun korjaamaan on leka ja kottikärryt, mutta sai se mut sitten ylipuhuttua. Muurasin siihen uuden tulipesän laen, paikkasin muutamaa muuta kohtaa ja korjasin uuninkorjausmassalla sitä pesää muutenkin. Ei siitä uutta tullu ja mä pelkään että ne polttaa ittensä ja koko mökin sillä, mutta on se jo jonkun vuoden toiminu ihan hyvin silläkin korjauksella. Korjaus on hyvä, mutta loppu uuni on ihan kauhee kiuas
Hyvä että sait mielenrauhaa asiaan. Ja varaa se muurari tosi hyvissä ajoin tekemään uusi. Hyvillä uunimuurareilla tapaa olla aika pitkät jonot.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Eikö muurari sitten ollut ohjeistanut käyttöönottoa? Vai uskottiinko isoenoa enemmän? Meidän muurarimme kun antaa tarkan ohjelman mitä poltetaan ja milläkin tahdilla. Ja se alku on aika hissuttelua, aluksi arkihesari. Muutaman kerran päästä voi jo polttaa sunnuntaihesarin. Sitten vähitellen tikkuja, jne.
On hyvä että uuni on katsastettu ja vielä perempi että se sai jatkoaikaa.Mielestäni näissä tulisija-asioissa saa olla ylivarovainen.Varsinkin jos se käyttäytyy normaalista poikkeavasti, kunnes tilanne on selvitetty.
Kritiikkini ammattilaisiin kohdistui palotarkastajaan ja nuohoojaan joista nyt tarkastaja kuitenkin tuli paikalle.Nuohooja ei korviaan lotkauttanut.
Nämä ovat semmoisia juttuja etteivät ne selviä kuin paikanpäällä.Ei netissä.Eikä puhelimessa.
Kritiikkini ammattilaisiin kohdistui palotarkastajaan ja nuohoojaan joista nyt tarkastaja kuitenkin tuli paikalle.Nuohooja ei korviaan lotkauttanut.
Nämä ovat semmoisia juttuja etteivät ne selviä kuin paikanpäällä.Ei netissä.Eikä puhelimessa.

