Ylärinteen naapurin hulevedet seinässä... mitä voi tehdä?

[Sepe]

Useita vuosia olemme katselleet huolestuksella kellarikerroksemme ylärinteen puoleista seinää, joka 2000-luvun alussa tehdyn salaojaremontinkin jälkeen kostuu toisinaan alareunastaan sisäpintaa myöten. 63-vuotiaan rintamamiestalomme kellarikerros pesuhuone- ja saunaosastoa varten on louhittu 1980-luvun alussa noin 30 astetta kaltevaan rinteeseen peruskallioon. Peruskallion vesisuoniksi sitä veden alkuperää on tähän asti luultu.

Pari kertaa olen joutunut kesähelteillä ruiskuttamaan Boracolia kellarin asuintilan seinään, kun on alkanut pukata raakarapattuun pintaan home- tms. täpliä. Viime kesän sauna- ja pesuhuoneremontti tuli maksamaan yli tuplaten sen mitä arvioitiin, kun kävi ilmi että pesutiloissa ylärinteen puoleinen perusmuuri on läpimärkä ja koko seinärakenne täytyi miettiä uusiksi. Silloin tehty kosteusmittausraportti näytti perusmuurille 80-100% kosteuslukemia ja yhdestä kohtaa lirisi vettä pienenä norona seinää pitkin alapohjan alle. Onneksi muuri on sentään modernia betonia eikä pula-ajan höttöä. Koska lattialaatta oli kuiva ja terve, tehtiin lattiaan entisen kaltainen sisäänkuivuva rakenne vanhoilla sähkölattialämmityskaapeleilla ja jätettiin aktiivisesti tuuletettu ilmarako Wedi-levyisen sisäseinän ja muurin väliin - vedet siis valuvat lattian ja seinän väliseen rakoon alapohjan alle ja sieltä rinnettä eteenpäin.

Olipa silmät avaava yllätys saada juuri tietää, että kalliorinteessä yläpuolellamme olevan talon hulevesille ei ole minkäänlaista ohjausjärjestelmää, vaan ne "imeytetään maahan". Pintamaata kaltevan peruskallion päällä on sellaiset 10-30 cm, ja kolme ränniä töröttää laajalta katolta vedet suoraan alarinteeseen päin aivan talomme kohdalla alle 10 metrin päässä. Nyt vasta havahduin huomaamaan, että aurinkoisina hellepäivinäkin talomme ylärinteen puolella oleva kallionpätkä kiiltelee märkänä vaikka muualla on maanpinta rutikuiva. Käsittämätöntä, miten tällainen ratkaisu on voinut saada Espoon viranomaiselta hyväksynnän 80-luvulla, jolloin naapuritalo rakennettiin. Naapurin kotikadulla ei tosin ole kaupungin puolesta hulevesiviemäröintiä (vaikka voimassa oleva uusi asemakaava onkin), mutta hänen yläpuolellaan olevassa erillistalossa on tontilla pumppukaivo ja hulevesien ohjaus tonttiemme sivurajalla olevaan ojaan eli ilmeisen asiallinen järjestely.

Ylärinteestä valuva vesi menee tietenkin taloamme ympäröivien salaojien pohjakernin reunan ali kallion pintaa pitkin kellarimme seinustalle. Onneksi on kosteusmittausraportit ja koko joukko valokuvia pesutilojen perusmuurista viime kesältä, plus selvät veden jäljet asuintilan ylärinneseinässä. Asia on saatettu naapurin tietoon, mutta asenne tuntuu olevan, että ei ole aikomusta tehdä asialle mitään kun rakennuspapereissa sanotaan että "imeytetään". Mikäs nyt eteen? Naapurin hulevesien ohjaus ei voi olla meidän toteutus- eikä korvausvastuullamme, mutta entäs jos ei vastuuta ota naapurikaan?

[jyrsija]

Hyväähän tuossa tilanteessa on se että ratkaisu olisi aika helppo jos naapuri vaan viittisi tehdä jotain.. .

Pystytkö väsäämään ylärinteelle ihan seinän viereen omalle pihalle mitään pintaveden ohjausta? Vai meneekö se vesi syvemmällä sun sokkelia pitkin kellariin

[jyrsija]

Hyväähän tuossa tilanteessa on se että ratkaisu olisi aika helppo jos naapuri vaan viittisi tehdä jotain.. .

Pystytkö väsäämään ylärinteelle ihan seinän viereen omalle pihalle mitään pintaveden ohjausta? Vai meneekö se vesi syvemmällä sun sokkelia pitkin kellariin. Edit: Luin uudestaan viestisi, eli valuu ns maan alla kalliota pitkin sun sokkelille. Kuinka syvällä se kallio on sun talon takana?

[Sepe]

Kallio on noin 30 asteen kallistuksella meihin päin ihan pinnassa ja osin paljaana noin metrin päähän seinästä. Sitä lähempänä kallio jatkaa maanpinnan alla viettämistään alas jonnekin kellariseinän puoliväliin, josta on sitten louhittu pystysuoraksi. Siihen seinustalle on laitettu kunnolliset toimivat salaojat pintavesille ja seinustan sulamisvesille, mutta salaojan pohjakernin reunan alihan se ylärinteestä tuleva vesi menee sujuvasti kallion pintaa pitkin. Ei siis onnistu ohjaus meidän puolella oikein mitenkään.

[toruotsa]

Rälläköi kallioon urat jolla ohjailet vesiä talon ohi. Yksi tuttu teki tuon tyyppistä ratkaisua. En tiedä onko mahdollista tässä tapauksessa.

[Limes]

Itse kysyisin rakennusvalvonnasta tuosta.
Käsittääkseni hulevedet ei saa tuottaa haittaa naapurille,olkoonkin että vesien käsittely täyttäisi lupaehdot.
Etenkin tuntuu ihmeelliseltä jos kallio lasketaan imeytykseksi.

Ja jos naapuri sanoo että joku asia on näin niin onko se niin todellakin myös mustaa valkoisella papereissa ja onko tarkoitus ollut että imeytetään
kauemmas kuin toteutetussa ratkaisussa.

[Aura]

Naapurin kanssa riitely ei ole koskaan kivaa, mutta ainakin Turussa rakennuslautakunta käy aika ajoin tekemässä katselmuksia ihmisten pihoilla juuri noiden hulevesien takia. Eli yhteyttä kuntaan vain, jos ei muu auta.

[thhs]

Tässähän voisi asiaa miettiä niinkin, että sama määrä sieltä tulisi vettä sateen jäljiltä, olipa siellä talo tai ei. Varsinkin, jos maan pinta on ylhäälläkin sellainen, jossa vesi ei imeydy maahan. Jatkuuko mäki myös naapurin vastakkaisella puolella, tuleeko sieltä takaa naapurin tontin läpi myös pintavesiä teidän tontille?

Vesiuran rälläköinti kallioon voisi olla yksi ratkaisu. Myös mahdollisuuksien rajoissa betoninen ohjain esim. rajalle. Jos väliltä löytyy yhtään maata kallion päällä, voisi miettiä sinne salaojitusta ja/tai sadevesiviemäriä, jolla vesi ohjataan talon ohi. Toisaalta voisi miettiä, saako salaojan kermin reunan laitettua bitumilla kiinni kallioon, jolloin vesi ohjautuisi salaojaan, eikä kermin ali seinälle. Myös useampi päällekkäinen salaoja voisi vähentää kuormitusta.

[warixenjalka]

Velipoika teki viime kesänä sokkelin viereen pienen kallistusvalun betonilla ja laittoi päälle bitumimaton. Ei ollut tänä keväänä vesi tullut kellariin. Tuollaisen ohjurinhan voisi tehdä ylemmäksikin rinteeseen... luulisin.

[Oto Hascak]

Tässähän voisi asiaa miettiä niinkin, että sama määrä sieltä tulisi vettä sateen jäljiltä, olipa siellä talo tai ei.

Aamen. Homma on jo lähtökohtaisesti maalaisjärjellä ajateltuna hoidettu huonosti, kun on louhittu rinteessä olevaan kallioon kellari vesipesäksi. Selvität rakennusvalvonnasta, että menetteleekö naapuri jollakin tavalla laittomasti ja jos ei menettele, niin naapurisovun nimissä jätät naapurin vaivaamisen sikseen ja hoidat asian kuntoon itse omalla tontillasi, kuten hoitaisit, jos ylärinteessä ei naapuria olisikaan.

[Limes]

Onko tämä yläpuolella olevakin talo yli 60 v vanha ? Tai kysytään onko ollut olemassa ennen kuin louhitte kellaritiloja.

Ja toki vettä sataa tontille yhtä paljon on taloa tai ei,mutta jos lappeitten keräämät vedet kootaan yhteen niin pistemäinen
kertymä kyllä on omaa luokkaansa kuin että sama sataisi tasaisesti maahan. Pienikin sadekuuro on yhteen kerättynä tynnyrillinen.

[Sepe]

Yläpuolella oleva talo on rakennettu 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa. Sitä ennen ovat sateet langenneet tyhjän ylätontin runsaspuustoiseen maaperään, jossa luonnolliset virtaussuunnat olivat viistosti tonttien sivurajalle. Nyt sateet osuvat ylänaapurin suurimman osan tontista peittävälle peltikatolle ja valuvat rännien syöksytorvista suoraan jäljellä olevaan kapeaan nurmikkokaistaleeseen (10-15 cm pintamaata kallion päällä), joka viettää suoraan taloamme kohti.

Ylänaapurin rakennuspapereissa lukee että hulevedet hoidetaan imeyttämällä, mutta kun silmin nähden ja arkijärjellä sekunnin verran miettien ei ole juuri mitään johon vedet imeyttäisi, niin onpahan aika omituista että Espoon kaupungin rakennusvalvonta on moisen hyväksynyt.

Meidänkö lie nyt sitten vahinkomme ja vikamme.

[thhs]

Saako sinne tehtyä kaatoja tontin reunoille sadevesijärjestelmälle. Sadevesikaivo rännin päähän reilun 10 eur ja kuuden metrin putki sen päähän 16 euroa. Tarvikkeet eivät maksa mitään, makkarat ja oluet jos tarjoat ja rakennatte yhdessä? Askartelin tuossa vastaavia itselleni, ja pahin probleema on, että nurmikkoon tulee ruohoton kaistale vähäksi aikaa.

[Sepe]

Betonielementtisistä avokouruista on ollut puhetta... niillä saisi ohjatuksi sadevesistä suurimman osan talomme ohitse (lieköhän sitten seuraavaksi lumpeita pihanurmikkomme tilalla, mutta parempi kai sekin kuin muuri märkänä). Pintamaata on niin ohuelti kallion päällä, ettei sinne kummoista putkea saa upotetuksi.

[kappalainen]

Lueskelin tätä vaikka vanha asia onkin. Tuli vain mieleen että laki käskee ohjaamaan kerätyt vedet tontilta hallitusti määrättyyn paikkaan. Laki ei käske keräämään kaikkia vesiä jotka tontille tulevat. Vaikka tontilla ei olisi taloa, tulisi sieltä aloitajalle vettä. Vähän vastaava tilanne minulla. destian huoltaman tien ali tulee rumpuputki yläpuolisista ojista ja se ei johda mihinkään. Destialla ei ole myöskään ojia tienvieressä vaan ne ovat tukossa. Osan lapion auki osalle en voi tehdä mitään kaatamatta puita. Destian asenne vesiongelmaan oli. Koska heillä on päällystetty tie, ojia ei tarvitse tehdä. Näin ollen joudun vedet hoitamaan seinustalla kaksinkertaisella salojilla ja kauheilla kallistuksilla. Ojarummusta tuleva vesi kulkee maan alla talon alitse.