Useimmissa vahoissa ryömintätilallisiissa taloissa tuuletus ei ole riittävä.
Monesti vielä vanhoissa taloissa asuintiloissa tuloilman tuloa ei ole mietitty ja useimmiten suuri osa tuloilmasta tulee lattian kautta alhaalta ryömintätilasta.
On sulla huono käsitys vanhoista taloista, jotka on sentäs ollut pystyssä kuuskymmentä, sata ja sataviiskymmentä vuotta. Noista molemmista heitoistasi olen oman kokemuksen perusteella ihan päinvastaista mieltä: alkuperäiset rakenteet yleensä olleet oikein, useimmat ongelmat tulleet muutosten myötä: ummistetaan kivijalkaa, ettei lattia tuntuisi kylmältä, eristetään seinät ja jätetään tuloventtiilit tukkoon sinne alle jne.
Ja ne kissanluukutkin on vaurioitta suljettu talveksi, omassa talossa noin kuuskymmentä vuotta.
Tuo allergiajuttu on varmasti syiltään hyvinkin monimuotoinen. Tunnustan ihan suosiolla osatekijöiksi perintötekijät (jotka tosin olisivat vaikuttaneet jo aiemminkin), diagnoosien kehittymisen (tutkitaan enemmän kuin ennen) ja hygienian paranemisen (ettei siis totu pöpöihin lapsuudessa), mutta (ja tämä on mielipidettä) olisi ihme, jos siirtymisellä hygroskooppisesta luonnonmukaisesta painovoimaisen ilmanvaihdon rakenteesta muovitettuun ja koneelliseen ilmanvaihtoon ei olisi mitään yhteyttä samanaikaiseen allergia/atopiatapausten kasvuun.
Se edellisen viestin peruskysymys jäi kuitenkin vielä ilmaan, eli onko nimenomaan siitepölyallergian oireilulla jotain erityistä yhteyttä luonnonmukaisiin materiaaleihin. Nimittäin nuo materiaalien valmistajat ovat ihan päinvastaista mieltä.
