Ariterm 25+

[petej]

Nuo renkaiden täyttölaitteiden mittarit ei yleensä näytä noin pienillä paineilla oikein,ainakaan ne halvemmat mitä on kokeiltu.
Lämmityksessä yleensä vastapaineeksi riittää 0,5-1bariin,omissa lienee siinä 0,5-0,6...
Ihan rengaspainemittarit lienevät tarkempia.

[pähkäilijä]

Mulla kans jos päästän varaajan tuonne 30 pintaan niin katoaa paineet ja alkaa siirtopumppussa solisemaan. pitänee ilmeisesti tarkistaa se vastapaine. Joku sanoi et se vastapaineen tarkistus ja lisäys on tarkkaa hommaa. normaali halppis rengaspaine mittari saattaa antaa eri lukemia. liekkö perää.?

Kuinka iso paisari siellä on? Varaajahan oli 2000 litrainen?

[hp85]

Mulla kans jos päästän varaajan tuonne 30 pintaan niin katoaa paineet ja alkaa siirtopumppussa solisemaan. pitänee ilmeisesti tarkistaa se vastapaine. Joku sanoi et se vastapaineen tarkistus ja lisäys on tarkkaa hommaa. normaali halppis rengaspaine mittari saattaa antaa eri lukemia. liekkö perää.?

Kuinka iso paisari siellä on? Varaajahan oli 2000 litrainen?

200 l.

[HutC]

No joo tässä tulis illan lämmitys tuloksia. eli lähtötilanne oli keskimittarissa 32astetta ala 31. paine jotain 0,2-0,3bar
18:15 pohjalle puita ja sytytys. 18:25 pesä täyteen pääasiassa koivua muutama leppä tais olla joukossa.
puolentoista tunninpäästä savukaasut pyöri 192asteen huitteilla.
pesä hiilloksella 22:00 ja paineet aika lailla 1,4
keskimittari 80 ala 75 ja tuohon vielä mitä latauspumppu lataa lämpöä.

Missä asennossa latauspaketin vedenkiertonopeus on? Meikäläisellä on käytössä Termovar asennossa 1.

Miten pitkät ovat latauslinjat ts. putket kattilan ja varaajan välissä? Meikäläisellä on putken pituus kattilasta varaajalle noin 5 metriä.

Sillä näitä kyselen, että upeaa, että olet saanut paketin toimimaan noin hyvin. Yritän nyt virittää omaa rakennelmaa samaan tilaan. Hauska harrastus :)

[hp85]

Mulla kans termovar ja 3 asennossa on pumppu. vaihdoin se 80asteen termarin siihen.
Olisiko pari metriä varaajaan matkaa. seinän toisellapuolen.

Miten sulla sit lämpeää.?

[pähkäilijä]

Mulla kans jos päästän varaajan tuonne 30 pintaan niin katoaa paineet ja alkaa siirtopumppussa solisemaan. pitänee ilmeisesti tarkistaa se vastapaine. Joku sanoi et se vastapaineen tarkistus ja lisäys on tarkkaa hommaa. normaali halppis rengaspaine mittari saattaa antaa eri lukemia. liekkö perää.?

Kuinka iso paisari siellä on? Varaajahan oli 2000 litrainen?

200 l.

10% - ei ole ominta alaani mutta vastaan silti pähkäilen että tuolla paisuntatilalla pitäisi saada sellanen 6-7 astetta/ 0.1b eli 0.3-1.3b vaihteluvälissä joku 60-70c voisi nostaa varaajassa keskilämpötilaa. Täällä eilen illalla varaajan keskilämpö nousi 41.1->56.6c ja paineet noin 0.3->0.58b samalla kattilan mittarin mukaan, 5.5c/0.1b.

edit

eihän paine voi mennä tasaisesti vaan käyrän on oltava nouseva. Ilmatilalle on eriasia lisätäänkö 200 litran paisariin vettä ensimmäiset 10 litraa tai 180 litran jälkeen vielä 10 litraa enemmän kun ekakohdassa ilmatila pienenee 5% ja toisessa 50%

[Oppes]

Kaasujen tilamuutokset on teoriassa yksin kertasia mutta käytännössä monimutkaisia. Tällaiset paisuntasäiliön muutokset on kehitetty jo 1600 luvun lopulla ja 1700 luvun alussa. Niissä on kolme muuttujaa tilavuus, paine ja lämpötila.
On huomioitavaa että paineella tarkoitetaan kokonaipainetta jossa toisena osana on meitä ympäröivä ilmanpaine ja toisena painemittarin mittaama ylipaine. Kaasut käyttäytyvät kokonaispaineen mukaisesti. Ne ikäänkuin tietävät aina kaikkien ympärillään olevien paineiden summan. Samoin vesi tietää aina kokonaispaineen ja kiehuu sen mukaisesti. Jos katsotte taulukoita, niin vesi kiehuu 1 bar paineessa 100 astessa. Jos ylipainetta on1,5 bar, kokonaispainetta on 2,5 bar ja vesi kiehuu n. 125 asteessa. Vastaavia tuloksia on edellä tapahtuneissa kiehumisissa.

Lämpötila-asteikko alkaa -273 asteesta. Se on absoluuttinen nolla. 100 astetta Kelvin asteikolla on 373. Siinä lämpötilassa ja 1 bar painessa vesi höyrystyy. Joss painetta lisätään, höyrystymislämpötila nousee. Siihe tulee kuitenkin yläraja 374 astetta ( 547 K ) jolloin paine on 226 bar. Tämän lämpötilan yläpuolella vettä ei ole nesteenä puristetaan sitä miten paljon tahansa.

Näillä edellytykillä kaavalla: P*V / T = vakio, voidaan laskea kaikki kaasujen hitaat tilamuutukset.

Näillä perusteilla yleiselle teorialle että varaajan esitäyttöpaineen tulee olla staattisen nestekorkeuden suuruinen, ei oikeastaan ole mitään perustetta. Ainakin on tarkaan mietittävä missä olosuhteissa kyseinen mittaus suoritetaan. Kaasun paine on mitattava alhaisimmassa mahdollsessa käyttölämpötilassa joka on nolla astetta. Näin varmistutaan että paisunnasta on aina vettä saaravissa jos järjestelmä jätetään kylmilleen. Näin on varmaan hp85 tilanteessa. Kun kattilahuoneen ja veden lämpötila laskee 30 asteeseen paisunta on tyhjä. Jos lämpötilaa edelleen lasketaan verkoston paine laskee lähelle nollaa ja vesi alkaa kiehumaan tässä lämpötilassa.

[Maatilallinen]

Näillä perusteilla yleiselle teorialle että varaajan esitäyttöpaineen tulee olla staattisen nestekorkeuden suuruinen, ei oikeastaan ole mitään perustetta.

Mielestäni peruste tuossa on se, että laitoksen staattinen paine on alin mahdollinen käyttöpaine, että vettä riittää joka paikkaan. Nyt kun paisunta-astian esipaine täytetään vähintään staattisen paineen tasolle, on alimmalla mahdollisella käyttöpaineella paisunta-astia täysin tyhjä.

Jos esipaine on alhaisempi, paisunta-astiassa olisi vielä vettä mutta se ei auta mitään kun verkoston paine on jo liian alhainen. Eli kaikkea vettä ei saada astiasta pihalle riittävän ajoissa ja paisuntatilavuus pienenee, vesi siis "loppuu" aikaisemmin jos esipaine on alle laitoksen staattisen paineen.

Kun verkoston paine nousee esipainetta korkeammalle, niin silloinhan siellä on sama paine kalvon toisella puolella.

Kaasun paine on mitattava alhaisimmassa mahdollsessa käyttölämpötilassa joka on nolla astetta. Näin varmistutaan että paisunnasta on aina vettä saaravissa jos järjestelmä jätetään kylmilleen.

Tuskin kenelläkään on kattilahuoneessa nolla astetta lämmintä. Itse olen mitannut ihan siinä lämpötilassa missä astia on sattunut mittaushetkellä olemaan. Jos järjestelmä jätetään kylmilleen, niin silloin paisunnasta ei tarvitse olla vettä saatavissa koska sen tulee olla tyhjennetty jäätymisen ehkäisemiseksi.

Eikä paisunnasta tarvitse olla yhtään pisaraa vettä saatavissa mikäli verkoston paine on jo alle staattisen paineen, koska silloin "peli on jo menetetty" ja osa verkostosta ilman vettä. Hälytyspainemittarin hälytys on tullut asetettua 0,2bar yli paisunta-astian esipaineen, jolloin on syytä jo käydä täyttämässä verkosto.

Näin on varmaan hp85 tilanteessa. Kun kattilahuoneen ja veden lämpötila laskee 30 asteeseen paisunta on tyhjä. Jos lämpötilaa edelleen lasketaan verkoston paine laskee lähelle nollaa ja vesi alkaa kiehumaan tässä lämpötilassa.

Kun nyt ilmeisesti et puhu mittaripaineesta vaan ns. kokonaispaineesta, niin ihmettelen että missä tilanteessa lämmitysjärjestelmässä se laskisi lähelle nollaa eli alipaineen puolelle ja vesi alkaisi kiehumaan? Tällaista tilannetta ei kyllä voi missään syntyä, jos on yksikin automaattinen ilmanpoistaja niin viimeistään se estään alipaineen muodostumisen ilmakehässä vallitsevaan 1bar ylipaineeseen nähden.


hp85 tilanteessa joko paisunta-astian esipaine ei ole oikea, verkostossa on liian vähän vettä tai paisunta-astia liian pieni. Rengaspainemittarit voi tosiaan näyttää vähän mitäsattuu, hyvä keino tarkistaa on katsoa täyttäessä verkoston painemittaria, sen pitäisi nopeasti nousta samaan lukemaan mitä paisunta-astiassa on esipainetta ja tämän jälkeen alkaa kohoamaan hitaasti.

Myöskin tyhjentäessä kun katsoo mittaria niin se laskee hitaasti paisunta-astian esipaineen tasolle ja sitten putoaa kertarysäyksellä nollaan. Jos paisunta-astiassa ei ole esipainetta tai se on rikki, mittari laskee samaa tahtia nollaan asti, tällainen tilanne itselläni oli kun paisunta-astiat oli rikki.

Kun verkoston paine on suurempi kuin paisunta-astian esipaine, voi rengaspainemittarilla katsoa sitä esipainetta ja siellä pitäisi olla saman verran kuin verkostossakin.



Eikä noita paisareita aina ole mitoitettu siihen, että ihan kylmästä kuumaan paine riittäisi, mulla on tilalla 4000l varaaja, Kespes kattilassa 400l vettä, 100m kanaali, patterit ym. kaikki, vettä lähemmäs 5 kuutiota ja paisuntaa 350l. Alkuperäisen suunnitelman mukainen.

Paisunta-astioiden esipaineet 0,7bar ja näin verkoston alin käyttöpaine 0,9bar. Kun täyttää verkoston kylmällä 5 asteisella porakaivovedellä ja nostaa 0,9bar paineen ja kattila alkaa kuumentamaan vettä niin kyllä siinä ennenpitkää paineet on siellä kahdessa ja varo laulaa.

Normaalistihan tuossakaan järjestelmässä lämpötila ei 20 astetta enempää heittele, joka sekin on erittäin harvinaista. Yleensä lämpötila on tasaisesti siinä 80-90 asteessa. Tietysti patteriverkoston lämpötila muuttuu sen mukaan, minkä verran on ulkona pakkasta mutta kattila ja varaaja tuossa 80-90 asteessa, paine 1,8bar.

Kerran viime kesänä kattila sammui, sähkövastukset ei olleet päällä ja lämpötila putosi johonkin 20 asteeseen niin putosi painemittarikin nollaan asti, ei paisuntatilavuus moisiin lämpötilanmuutoksiin riitä, eikä tarvitse riittääkkään koska silloin on vikatilanne jos lämmöt noin alas menee.

[Oppes]

Viimeinkin sain tehtyä taulukkolaskentaohjelmaan kaavan joka laskee paisuntasäiliöön mahtuvan veden on tilavuuden kun esitäyttöpaine ja sallittu maksimipaine on annettu. Se on muotoa: säiliön tilavuus - (säiliön tilavuus)x(esitäyttö+1) / (sallittu paine+1). Nuo +1 ovat ulkoilman vallitseva paine.
Esimerkin vuoksi laskin 100 litran säiliön jonka suurin sallittu paine on 1,5 bar ja esitäyttöä muutetaan

esitäyttö paine vettä mahtuu
0 1,5 60
0,2 1,5 52
0,4 1,5 44
0,6 1,5 36
0,8 1,5 28
1,0 1,5 20
1,2 1,5 12
1,4 1,5 4

Tuloksista nähdään umpipaisunnan huono ominaisuus. Sinne mahtuva vesimäärä on pieni. Jos esimekiksi käytetään 1 bar esipainetta 100 litran varaajasta saadan käyttöön vai viidesosa. Jos voisimme nostaa käyttöpaineen vaikka 3 bariin, paisuntaan saataisiin vettä 50 l eli puolet koko tilavuudesta. Muuten en asiaa kommentoi mutta jos esipaine asetetaan staattisen vesipetsaan suuruiseksi ja syystä tai toisesta vettä on tullut järjestelmästä pois ja se paleuteaan akuperäiseen tillaansa, vesi loppuu vähää ennen. Jos ja kun järjestelmässä on vain vettä sen paine laskee kyseisen lämpötilan kylläisen paineen suuruiseksi. 25 asteen lämpötilassa se on vedellä 0,03166 bar. Eri asia on jos järjestelmään pääsee ilmaa vuodoista tai venttiileistä.

Kaavalla voidaan laskea myös hydrauliikan paineakkujen ominaisuuksia. Jos esimerkiksi on 10 l paineakku, jonka esitäyttö on 60 bar ja suurin käyttöpaine 210 bar, akkuun mahtuu 7,11 l öljyä.

[Oppes]

Menipäs tuo taulukko erikoiseen malliin. Kaikki sarakkeiden välit hävisivät.
Nyt kun pystyn nopeasti laskemaan nota vesitilavuuksia, voinkin tehdä kunnollisia johtopäätöksiä esipaineen merkityksestä. Käytännön ohjeet on oikeat. Esipainetta suunnilleen staattisen paineen verran. Mutta koskaan ei yli. Juuri silloin loppuu vesi. Jos esipainetta on alle vesikorkeuden veden jäähtyessä yläpatterista paine laskee alle ilmanpaineen mutta vettä riittää paisunnasta. Siellähän painetta on vielä tuo 1 bar.

Samalla selviää että 10 % järjestelmän tilavuudesta riittää vaikka sen tilavuudesta 1/5 saadaan käyttöön. Siis 1000 litran varaaja saa 20 l paisuntatilakseen. Se riittää juuri ja juuri ellei putkistossa ole paljon ilmataskuja. Ne lämmetessään laajenevat vettä enemmän.

Samalla voidaan tarkastella muitakin painevaraajia jos kiinnostusta on, vesiautomaattia ym.

[pähkäilijä]

Jos vesi laajenee 4c->100c 4% niin 1000 litran varaajassa sitten 40 litraa riittäisi? Oikeasti vähemmän kun noita ääripäitä ei tarvita niissä ei kotiloissa vesi tule koskaan olemaan (poislukien järjestelmän ensimmäinen täyttö - jos sekin on kesällä hanavesi on lähempänä kymmentä kun nejää).

[Oppes]

Ei oikein mennyt perille kun taulukko meni lähetettäessä sekaisin. Esimekissä oli 100 litran säiliö joka on täytetty kaasulla 1 bar esipaineesen. Lasketaan kaasun tilavuus kun paine on 1,5 bar: Kun kumpaankin lisätään 1 bar, paineiden suhteet on 2 / 2,5. Tällä suhdeluvulla kerrotaan tilavuus 100, saadaan 80. Se on kaasun tilavuus ja loput 20 liraa on vettä. Näillä alkuarvoilla 100 litran säiliöön ei mahdu 40 litraa vaan 20.
Laskennassa ei ole otettu huomioon kaasun lämpiämisestä johtuvaa paineen nousua.

[HutC]

Katsastetaanpa tällä kertaa savupiipusta ulos tulevien sauhujen väriä ja koostumusta.

Miltä näyttää piipusta palon aikana ulos tuleva savu väriltään ja määrältä? Löytyisikö joltakulta taitoa ottaa kuvaa tai videonpätkää, jotta voisi suorittaa vertailua omaan? Pääseekö joku siihen tilaan, että näin pakkasella ulos tulee pelkästään väreilyä - liekkö tuo mahdollista?

[Maatilallinen]

Katsastetaanpa tällä kertaa savupiipusta ulos tulevien sauhujen väriä ja koostumusta.

Miltä näyttää piipusta palon aikana ulos tuleva savu väriltään ja määrältä? Löytyisikö joltakulta taitoa ottaa kuvaa tai videonpätkää, jotta voisi suorittaa vertailua omaan? Pääseekö joku siihen tilaan, että näin pakkasella ulos tulee pelkästään väreilyä - liekkö tuo mahdollista?

Ei pakkasella todennäköisesti täysin väreilyyn pääse, koska vesihöyry näkyy valkoisena "savuna". Jos kattilan savukaasulämmöt on edes jollain järkevällä tasolla, tuota vesihöyryä esiintynee. Äsken juuri katselin omaa piippua ja ihmettelin kuinka kovasti tulee savua, vaikka kattila ei edes "käy" eli vetoluukut on kiinni.

Kattilahuoneessa ihmettelin ja totesin että savupellin saa laittaa kiinni rauhassa eikä savukaasulämpömittarin reiästä tule savunkiehkuraakaan kattilahuoneeseen, katolla kuitenkin melkoinen pölly. Sitten keksin mennä katsomaan savupelti kiinni ja edelleen sama sauhu sieltä nousi vaikkei kattilasta piippuun päässyt tasan tarkkaan yhtään mitään, yhtään jos vetoluukkua raotti niin savut tuli heti sisälle

Vesihöyryähän se hormista nousi, niinhän se aina kattilan lähtiessä "käymään" tulee piipun täydeltä savua vaikkei alanuohousluukusta katsottuna sitä näkyisi laisinkaan, hormi se siinä vaan kuivuu

[pera8x]

ajattelin, että kait sitä vois kantaa omankin kortensa kekoon ja kertoa vähän kokemuksia tästä 25+ kattilasta.

noin. vuoden verran tällä on nyt lämmitetty, polttopuuna on ollu sekahalkoo, koivuhalkoo ja brikettiä. toisinaan vähän roskiakin. n. vuosi sitten, kun sain pannun asennettua, enkä tiennyt sen toiminnasta oikein tuon taivaallista, vaan annoin palaa ohjeiden mukaisesti. säätöräppänät oli siellä vitosessa ja nelosessa ja savukaasuimuria sitten säätelin sen mukaan, että savun lämpötila oli sen 13-150 astetta. yli puoli vuotta tälläin lämmitin ja ihmettelin, että kuinka voi pannu olla näin huono. no, tollasella matalalla lämpötilalla palaessaan savu tietenkin nokee ja karstottaa savukaasuimurin ja kaiken muunkin, paitsi toisiopalo pesää. kattilaa sai nuohota n. parin viikon välein. ja jos ei nuohonnu, niin ei ne savukaasujen lämmöt välttämättä minnekkään noussu, vaan viileni koko pannu. kattila meni käytännössä niin tukkoon, että auttanu, vaikka sääti imurin täysille. puut ei vaan syttyny kunnolla ja lopputuloksena oli kitupolttoa ja paljon savua. no, nuohoilin pannua usein ja kokeilin kaikkia säätöjä savukaasujen sallittujen rajojen puitteissa. mikään ei auttanu. vaikka poltti lähes rutikuivaa brikettiä, niin sekin paloi sen verran viileesti, että pannu karstottui. varastopesä oli aina ylhäältä alas asti ihan mustassa piessä. no, ajattelin, että jotakin tälle on tehtävä. tälläin pannun hyötysuhde oli varmaan lähempänä 50%, kun 95%.

eipäs siinä, kesällä sitten, kun ei tarvinnu kokoajan lämmittää, niin otin alaluukun irti ja menin sen kanssa verstaalle askarteleen. sahasin siihen n. 10x10cm neliön reijän keskelle luukkua, hitsasin vähän rautaa jne ja lopputuloksena mulla oli lasi siinä luukussa, mistä voi tarkistaa palamisen. no, luukku takas paikoilleen ja testaan. muuten toimi ihan hyvin, mutta lasi nokeentu mustaks alle tunnissa, eikä siitä sitten enää nähny mitään. liekkejä ei juuri näkyny. aikani pelleilin ja tappelin pannun kanssa, kunnes sitten meni maltti ja ajattelin, että ei tää voi toimia näin. sitten purin taas pannun kaikki irrotettavat osat ja nuohosin kattilan niin hyvin, kun osasin. sitten ajattelin, että mitäs jos sitä kokeilis ajaa vähän kuumempana.. no, pannu tulille... pesä täyteen ja ilmasäädöt täysille. savukaasuimuriin lisää hönkää. johan rupes tapahtuun. nyt alaluukun lasikin pysyi kirkkaana ja sieltä pystyi seuraan liekkien lepatusta. ja tälläin käyttäen savukaasut on heiluneet siellä 180-230 asteessa ja nuohoomisen tarve on tipahtanu n.80%. joka toisella pesällisellä otan tuhkat pois ja nuohoon ehkä parin kuukauden välein.

en tiedä missä numeroissa hyötysuhde on nytten, ei varmaan ihan sitä mitä luvataan, mutta kuitenkin paljon lähempänä, kun ohjearvoilla poltettaessa. nyt poltan kaikki puut ilmaräppänät täysillä ja savukaasuimurilla sitten säädän tehoa tarpeen mukaan. tähtään savukaasujen lämpötilan sinne 200 nurkille, koska sillain toi tuntuu toimivan parhaiten. huonolla kaarnasella sekapuulla savukaasuimuri on n.60% teholla. kouivuklapilla 45% teholla ja briketillä poltettaessa olen huomannu, että 30% teho riittää. näin ollen alaluukun lasista katsoessa näen keltasen tulen ja piipun päästä katsoessa näen harmaan valkosta savua ja lämpösillä ilmoilla lähinnä pelkkää väreilyä.

semmonen vielä, että mielestäni pannu on aika kranttu polttoaineesta. jos sinne laittaa yhtään märkää tai muuten huonoa lahoa puuta, niin toisiopaloa ei synny. savuaa kyllä hirveesti ja kuluttaa puuta, mutta lämpöä ei kehitä kunnolla. eikä auta vaikka säätäis kaikki täysille. näin ainakin täällä.

puun kulutuksesta sen verran, että nyt viimeaikoina olen tuophustanu briketillä ja näin 20 pakkaskeleillä 100m2 torppa pysyy lämpösenä ja suihkuttelu on mahdollista kun tuuppaa kattilaan n.30 kiloa brikettiä, tai koivua. 30 kiloa brikettiä valmistajan mukaan noin 120kwh miinus tietysti häviöt. elikkäs ihan kohtuullinen kulutus siihen nähden, että viime talvena lämmitin vielä alkutalvesta sähköllä ja vuorokautinen sähkönkulutus oli kovimmilla pakkasilla pahimmillaan n.200kwh. tosin torppaankin on tehty täys remontti samalla, kun lämmitysmuoto vaihtui. uudet ikkunat, ovet, lattialämmitykset, uudet patterit, yläpohjaan lisää villaa yms. kaikki noi vaikuttaa näköjään noin paljon.