Niin, ajattelin kysyä arvon raadilta mielipidettä. "Vanhan kansan" kotikonstihan oli talvisin kasata lunta kivijalan viereen seinustoille.
Kuinkahan moni tällaista tekee? Itse tulin viime talvena peittäneeksi seinustan lumella. (......ei täällä kyllä ole luntakaan.... vielä)
Peitä sokkeli talveksi lumella.
Peitä sokkeli talveksi lumella.
Viimeksi muokannut rinne, Pe Joulu 15, 2006 9:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ilman muuta tehdään, kunhan tulee lunta ja pakkaset. Mutta sitä lunta ei kasata välttämättä heti kun lumi sataa tällaisen pitkän ja märän syksyn jälkeen. Kunhan kuivahkoa pakkasta on ollut 3-4 viikkoa (rossipohja on kuivunut kunnolla), niin sitten lunta kivijalkaan. Kummasti se lumi tuo pakkasilla lämpöä lattioihin. Sen verran vanha olen jo, että tiedän tämän toimivan näissä vanhoissa ja kesäaikaan hyvin tuulettuvissa rossipohjissa. Olen koko lapsuuteni ja nuoruuteni tällaisessa talossa asunut ja nähnyt miten rossipohjaa hoidetaan. Ja tämänkin talon rutikuiva alapohja sen todistaa, että tämä tapa on hyvä.
Kissanluukut meillä oli jo kiinni kun oli syksyn pakkaset, mutta olemme avanneet ne uudelleen kun on näin lämmintä ja kosteaa. Mutta kunhan taas alkaa pakkaset niin kiinni laitetaan.
Hyviä tapoja ei kannata muuttaa.
Alli
Kissanluukut meillä oli jo kiinni kun oli syksyn pakkaset, mutta olemme avanneet ne uudelleen kun on näin lämmintä ja kosteaa. Mutta kunhan taas alkaa pakkaset niin kiinni laitetaan.
Hyviä tapoja ei kannata muuttaa.
Alli
Kukaan mitannut kosteuden määrää rossipohjassa?
Meillä ollut 2 vuotta luukut selällään ja on varmaan jatkossakin. Lattia pysyy lämpimänä kun on ite väsätty rossipohja tarkoilla paperoinneilla / tuulensuojalevyillä. Talossa halkolämmitys ja muutama pieni patteri.
Itse tuuletusluukut ovat riittävät ja puhalluksen tuntee jopa kädellä. Ja pakkasilmahan on sitä kuivinta sorttia.
Mutta näilläkin foorumeilla sulkemisista on ollut mielipiteitä molempiin suuntiin, joten en käy tästä väittelemään.
Olisikohan joku teistä mahdollisesti mitannut rossipohjan kosteuslukuja läpi talven? Itse ajattelin moiseen vielä ryhtyä, en ehkä tänään, mutta lähitulevaisuudessa. Käytännön ratkaisuna ujuttaa digitaalisen kosteusmittarin anturi piuhan päässä rossiin kaikkein "vähätuulisimpaan" kohtaan.
-p
Itse tuuletusluukut ovat riittävät ja puhalluksen tuntee jopa kädellä. Ja pakkasilmahan on sitä kuivinta sorttia.
Mutta näilläkin foorumeilla sulkemisista on ollut mielipiteitä molempiin suuntiin, joten en käy tästä väittelemään.
Olisikohan joku teistä mahdollisesti mitannut rossipohjan kosteuslukuja läpi talven? Itse ajattelin moiseen vielä ryhtyä, en ehkä tänään, mutta lähitulevaisuudessa. Käytännön ratkaisuna ujuttaa digitaalisen kosteusmittarin anturi piuhan päässä rossiin kaikkein "vähätuulisimpaan" kohtaan.
-p
Olen tehnyt, joka talvi kun lunta vain ollut. Jonnekinhan ne snöget pitää siirtää, niin miksei jonnekin missä niistä voisikin olla hyötyä. Kaipa se jotain suojaakin – ainakin jos ulkosalla on -20C ja tuulta 10 m/s.
Lumihan ei mitään rakenteita tukehduta: kun nietos on ollut seinänvierustalla päivän pari, on sokkelin ja hangen väliin sulanut sellainen vajaan sentin kokoinen 'tuuletusrako'.
Lumihan ei mitään rakenteita tukehduta: kun nietos on ollut seinänvierustalla päivän pari, on sokkelin ja hangen väliin sulanut sellainen vajaan sentin kokoinen 'tuuletusrako'.
kamala mörskä - miks ne tollasen osti - hirvee urakkaPetri Leskinen
Joo ei varmaan kannatakaan väitellä. Sinun tilanteesi kun on sikäli erilainen kuin vaikkapa meillä, että olet tuulensuojalevyttänyt sen rossipohjan. Talon rakenne (ja toiminta) on siis muuttunut. Luultavasti teillä on myös lisätty routaeristys ja salaojat. Silloinhan kivijalka on talossa ikäänkuin erillinen ja sitä voi rauhassa tuuletella vaikka kuinka kovilla pakkasilla.pipari kirjoitti:Meillä ollut 2 vuotta luukut selällään ja on varmaan jatkossakin. Lattia pysyy lämpimänä kun on ite väsätty rossipohja tarkoilla paperoinneilla / tuulensuojalevyillä. Talossa halkolämmitys ja muutama pieni patteri.
Itse tuuletusluukut ovat riittävät ja puhalluksen tuntee jopa kädellä. Ja pakkasilmahan on sitä kuivinta sorttia.
Mutta näilläkin foorumeilla sulkemisista on ollut mielipiteitä molempiin suuntiin, joten en käy tästä väittelemään.
-p
Meillä on pidetty suht alkuperäisenä se pohja. Yläkautta on vain lisätty puruja painuneiden tilalle. Pohja on todettu hyväkuntoiseksi ja jopa ne sanomalehdet, joita purujen alta löytyi ovat täysin lukukunnossa. Rossipohjan aluslaudatkin ovat kuin uudet - ei edes harmaantumista näy.
Arvelimme, että ei kannata muuttaa mitään rakenteita tai käytäntöjä, joilla talo on pysynyt tuossa kunnossa 50 vuotta. Me emme siis myöskään tehneet mitään routaeristystä tai salaojitusta, koska niitä ei ole koskaan ollut. Talo on kuivalla mäellä, joten eipä tuohon ole suuria tarpeita ollutkaan. Tämä vanha rossipohjahan on suunniteltu siten, että talon lämpö pitää talvella pohjan riittävän lämpimänä kunhan kissanluukut ovat kiinni.
Näin ollen meidän on kyllä hyvä jatkaa sitä talon kissanluukkujen kiinnipitoa pakkasilla. Jos pidämme kissanluukut auki talvella, niin talon lämpö ei riitä pitämään rossitilaa ja kivijalkaa sulana. Niinpä kivijalka voi jopa haljeta. Siitä on kokemusta tuttavan talosta. (Ja samaa sanoi paikallinen rintamamiestalojen asiantuntija.) Tuttavamme halusivat uusia tuuletuskäytännön, koska he olivat "jostain" kuulleet, että luukut kannattaakin pitää auki läpi talven. Talo kuitenkin oli se sama vanha malli ilman routaeristystä. Kivijalka halkesi kahdesta kohdasta toisena tuuletustalvena, kun oli reippaat pakkaset.
Ja me voimme kyllä mainiosti myös jatkaa kivijalan lumettamista. Siitä ei ole ollut haittaa puoleen vuosisadan aikana. Miksipä se nyt huonoksi menetelmäksi muuttuisi.
Kuten sanottu, talonsa rakenne ja toiminta on hyvä tuntea, varsinkin ennen kuin menee muuttamaan hyviksi todettuja käytäntöjä. Mutta jos talon rakennetta muuttaa, niin sitten on punnittava ne käytännötkin aina uudelleen. Ja nuo eristykset ja salaojathan kannattaa kyllä lisätä, ellei talo ole kuivalla mäellä. Meillä punnittiin moinen touhu sangen turhaksi.
Alli