Kellarin eristysmateriaalien vaihtoehdot

[JJ]

Millä materiaalilla rivinteeraus oli tilaekonomisinta toteuttaa?

Sanoisin tiili syrjällä, ei ole ihan yhtä tukeva kuin lappeelteen mutta toimii ihan hyvin.

[vahis]

Jos lähdetään siitä, että tuo koolaus suoraan betonisokkeliin olisi pois vaihtoehdoista.

Mitä muita järkeviä/toimivia vaihtoehtoja olisi rivinteerauksen sijaan?

[HillyMan]

Kuntokartoittaja sanoi että sokkelia vasten uretaanilevy ja sen päälle koolaus. Jotenkin kuulostaa silti riskialttiilta, en vain ihan osaa sanoa mitä moisesta virityksestä voisi seurata. Muuta kuin liikaa eristettynä sokkelin jäätyminen ja halkeaminen.

[vahis]

Toistaiseksi lähinnä tuo rivinteeraus on tullut esille, mutta pitäähän niitä muitakin vaihtoehtoja olla :)

Mitenkäs joku näistä toimisi? Onko kokemuksia tai muuta infoa vaihtoehdoista?

- Teräsrunkorakenteinen koolaus, suoraan sokkeliin kiinnitettynä ja siihen sitten esim. puupanelointi. Väliin ei laittaisi mitään eristettä vaan koolausten välissä olisi tuuletusrako.

- Puurakenteinen koolaus, joka ei ole kiinni betoni sokkelissa. Koolauksen ja sokkelin väliin jätetään tuuletusrako. Koolaus laitettaisiin betonilattiasta kattoon (yläkiinnitys välipohjaan) ja betonin ja pystyjen väliin laitettaisiin bitumikaistaletta. Tämä olisi periaatteeltaan ilmeisesti vastaava kuin rivinteeraus.

- Puurakenteinen koolaus kiinni sokkeliin, mutta väliin bitumikaistale, jolloin puu ei ole kiinni betonissa ja mahdollinen pieni kosteus ei pääsisi suoraan vaikuttamaan puurakenteeseen.

Eiku kommenttia tulemaan, ni saadaan jälleen ajatukset liikkumaan.

[JJ]

Varmin valinta on edelleen rivinteeraus. Meillä tosin on puukoolaus sokkelia vasten irti sokkelista, ja alhaalta erotettuna bitumihuopakaistaleella.

[HillyMan]

Meillä on jo riviteeraus mutta toteutettu niin että se on kiinni sokkelissa, ei ilmarakoa siis. Piikkaan alapäästä yhden tai kaksi tiiliriviä pois lattiavaluun tieltä ja valuun jälkeen paikkaan sen. Eli saan kapilaarikatkon, paitsi että se sokkeli on kiinni teerauksessa

Mutta alhaalta ei enää kapilaarisesti nouse, enkä oikeen usko että sokkelista johtuu kosteus teerauksen läpi sisäänpäin merkittävästi.
Joten esimerkiksi pukuhuoneen paneeliseinä (joka mielestäni kuuluu vanhan talon tyyliin) voisi olla ihan harkittavissa. Oon miettinyt siitä huolimatta toteuttaa sen koolauksen irti riviteerauksesta kulmaraudoilla tai bitumilla. Mutta niin että ilma pääsee kiertämään takaa niin varmistuu kuivuminen jos sieltä puskee vähän kosteutta. Lattialle korotus samoin kuin löylyhuoneeseen niin saa laatat "jalkalistaksi", pukuhuoneessa lattia kastuu kumminkin. Paneeli peittää laattaa mutta jää pieni ilmarako eikä paneeli ylety ihan lattialle asti vaan on 10cm vajaa.

Punttisalin seinä onkin sitten toinen kysymys, maalatakko pelkästään toi rapattu riviteeraus vai paneloida.

[vahis]

Täällä onkin vähän keskustelu jämähtänyt kellariseinä rakenteen osalta, joten tässäpä yksi vaihtoehto jonka tuolta surffaamalla löysin.

ULKOPUOLELLE:
Kellarin ulkopuolinen eristäminen on suositeltavaa varsinkin, jos maaperä on kostea. Solimate 300 BS-AN eristeet toimivat lämmöneristeenä ja kosteudensulkuna. Ne eivät sido itseensä vettä, eikä vesi pääse nousemaan niissä kapillaarisesti. Lisäksi on huolehdittava, että salaojitus on riittävä ja toimiva.

SISÄPUOLELLE:
Kellarin sisäpuolisessa lämmöneristämisessä on huolehdittava, että seinän kosteuseristys on kunnossa. Helppokäyttöinen lämmöneriste tähän rakenteeseen on ISOVER REK, koska siinä on höyry- / ilmansulku valmiina. Eristeen saumat on teipattava huolellisesti ISOVER AL-saumausteipillä.

Mitäs sanotte? Vaikuttaa niin helpolta tuo sisäpuolinen homma... kaikki kommentit puolesta ja vastaan ovat hyvin tervetulleita.

[maanma]

ULKOPUOLELLE:
Ne eivät sido itseensä vettä, eikä vesi pääse nousemaan niissä kapillaarisesti. Lisäksi on huolehdittava, että salaojitus on riittävä ja toimiva.

SISÄPUOLELLE:
Kellarin sisäpuolisessa lämmöneristämisessä on huolehdittava, että seinän kosteuseristys on kunnossa.

Ulkop.: Vesi ei siis nouse kapilaarisesti levyssä, mutta betoniseinässä nousee, jos kosteutta on sitä vasten. Salaojitus nimenomaan tehdään tämän vuoksi.

Sisäp.: Miten ajattelit toteuttaa seinän kosteuseristyksen? Mihin ajattelit, että se kapilaarisesti nouseva kosteus menee?

[vahis]

Nyt meni ihan ohi Maanme sinun kommenttit tai siis mie en vaan ymmärtäny pointtia. Mutta ei se mitään, väännät vaan rautalangasta niin alkaa meikäläinen pääsemään hajulle.

Ulkopuolelle luonnollisesti tuo salaojitus. Meidän tapauksessa olemme salaojitus hommat ulkopuolelle laittaneet ja fuktisolit seiniin. Tuossa esimerkissä vaan tuo Solimate 300 BS-AN eriste periaatteessa toimittaa samaa virkaa kuin fuktisolit.

Eikös tuossa ehdotuksessa jonka netistä löysin ollut ajatuksena, että Sisäpuolelle asennettaisiin tuo Isover REK, betonia vasten. Sen jälkeen sitten koolaus/rimotus ja siihen päälle pintamateriaali esim. lautapaneeli. Kylpyhuoneessa luonnollisesti jokin levy ja siihen vesieristys ja siihen päälle kaakelit.

Miepä laitan tähän linkit, josta neuvot löysin, niin pääset paremmin katsomaan ajatusmallia.

http://www.isover.fi/fi/Erist%c3%a4mine ... 4puolelle/
ja
http://www.isover.fi/fi/Erist%c3%a4mine ... ein%c3%a4/

Lähinnä ajatusta pohditaan esim. rivinteerauksen korvikkeena. Se kun on selvä, että suoraan ei voi puukoolausta kellarin betoniseiniin kiinnittää.

[maanma]

Matti Alander muistaakseni totesi joskus että, jos ulkopuolella on 100mm Fuktisol/Isodrän levyt, niin sisäpuolelle voi laittaa 30mm FinnFoam/Solimate levyn, josta tulee myös höyrysulku. Homma toimii, jos salaojat ja fuktisol levyt asennettu oikein ja salaojat vetää.

[simpli]

Jos mä nyt tajusin oikein niin laittaisit nappulalevyn sisäpuolelle sokkelia?
Sen päälle sitten lämpöeristys? Eli ilma kiertäisi eristyksen ja sokkelin välissä? Ensimmäisenä tulee mieleen että suuri osa sen eristeen eristävyydestä hukkuu siihen että ilma kiertää sen takaa, lisäksi kaikki sellainen materiaali joka voi imeä kosteutta sisäänsä kuulostaa hieman arveluttavalta kellarissa.

Koin aika yllätyksen kun kävin hakemassa kellarin puuliiteristä puita, hellapuut jotka pilkottu melko ohkasiksi oli pinon alapäässä paksussa homeessa. muuten kaikki muut puut rutikuivia ja hyvänä säilyneet.

Lattialla muovimatto ja puuritilät mutta ilma ei jostain syystä kiertänyt tuossa pinossa jossa ohuet puut, liian tiivis pino. Kosteutta ei kellarissa ole eikä edes avatut sementtisäkit ole kovettuneet. Puuliiterissä ilmahormi suoraan piippuun. Sitä meinaan että vaikka kuinka tuntuu kellari kuivalta niin yllättäen ongelmia saattaa tulla jos olosuhteet on sopivat.

Puittesi homehtumiseen on syynä lattianrajan alhainen lämpötila, mikä aiheuttaa ilman kosteuden tiivistymisen kylmempiin pintoihin.
Lämpimän ilman kastepiste - energiasisällöstä riippuen - on n, 13 - 16 ast.
Eli kun huonelämpötila kellaritilassasi on vaikkapa 20 ast., on tiiviisti ladotun puupinon alla, missä huoneilma ei pääse kiertämään, lattiapinnan tasolla helpostikin alle kastepistelämpötilan, mikä aiheuttaa puiden kostumisen ja homehtumisen.

Eli "taikasana" kellaritilojen tämäntyyppisissä ongelmissa lieneekin useimmiten ILMANVAIHTO, eikä niinkään huonelämpötila.

[Villehoo]

Käytiin rakennusmestarin kanssa katsomassa mahdollista ostokohdetta. Kohde on V. 1959 valmistunut rmt, jossa kellari puolikylmillään. Mestarin kanssa pähkäiltiin miten kellari kannattais tehdä, kun siitä halutaan lämmin tila. Mestarin ehdotus: ulkopuolelle styroksit ja salaojat. Itse olen samoilla linjoilla, mutta taitaisin kuitenkin laittaa nuo paljon puhutut fuktisol-levyt.

Sisäpuolelle mestari ehdotti styroksia suoraan sokkeliin kiinni ja sen jälkeen rivinteeraus leca-harkoista ilman ilmarakoa, ja lopuksi verhoilumateriaali. Tämä kommentti sai kyllä itselläni sellaisen reaktion, että onkohan tuo nyt paras mahdollinen ratkaisu. Tätä palstaa selatessani en ole kenenkään nähnyt vielä tuollaisesta rakenteesta kertoneen. Eli kertokaapa viisaammat, onko mestarin ehdotuksessa ideaa vai kannataako unohtaa samatien.

Tuntuu että mitä enemmän luen keskusteluja sitä epävarmemmaksi tulen mitä pitäisi tehdä. Oma ratkaisu sisäpuolelle oli ennen mestarin kanssa keskustelua, ilmarako 50 mm, rivinteeraus lecaharkkolla 80 mm ja sitten koolaus ja panelointi. Olisikohan tuokaan toimiva ratkaisu. Ainoa huonopuoli tässä on, että maanpinta on vaan n. puoleenväliin sokkelia eli yläpuoli sokkelista jäisi ulkopuolelta eristämättä... kommentteja..

[Matti Alander]

Kyllä se taikasana kuitenkin on lämpö, mutta tietysti ilmanvaihtokin pitää olla kunnossa.
Nimenomaan lämmöneristämällä ulkopuolelta saadaan sokkelin lämpötilaa nostettua, jolloin vesihöyrynä alkaa ylimääräinen kosteus liikkua kohti viileämpää maaperää.
Tällöin lämmöneristeen tulee olla vesihöyrynvastukseltaan mahdollisimman pieni.
Myös pysty ja vaakasalaojitus on ratkaistava samalla kertaa vedenpaineen välttämiseksi betoniseinässä.
Pelkkä maanalaisen osan eristäminen salaojittavalla lämmöneristeellä 100 mm paksuna on normaalisti riittävä, mikäli antura on hyvin kapillaarinen tai kalliossa kiinni, voidaan kuivumista tehostaa käyttämällä alaosassa kaksinkertaista salaojittavaa lämmöneristettä. Tällöin lämpötilaeroa saadaan suurennettua ja vesihöyrynpainetta nostettua, jolloin kuivuminen tehostuu.
Rivinteeraus on vanha ja toimivaksi koettu rakenne sisäpuolella, jolloin maanpinnan alapuolinen eristäminen ulkopuolelta on riittävä.
Parasta olisi edelleen mikäli koko kivujalka voitaisiin lämmöneristää ulkopuolelta, jolloin vältetään kylmäsillat ja voidaan asentaa pinnoitteita suoraan kellarinseinään sisäpuolelle.
Useasti suulakepuristettuja Eps-levyjä, kuten Finfoam tai Styrfoam pidetään vettymättöminä, mutta todellisuudessa ne vettyvät vain hitaammin. Lisäksi ne ovat vesihöyryn vastukseltaan erittäin suuria, mikä taas aiheuttaa väärään paikkaan asennettuna lisää ongelmia.

[Villehoo]

Ulkopuoli:
Tuli sellainen vastaus kun arvelinkin eli ulkopuolelle kannattaa laittaa fuktisol-levyt ja tietysti salaojat. No tämä oli kyllä aika itsestään selvää kun näitä keskusteluja on seurannut, mutta ongelmana on, että koko sokkelia ei voi ylös asti eristää ulkopuolelta, koska ulkonäkö kärsisi liikaa. Tämä on siis oma arvioni, onko näistä ylösasti ulkopuolelta eristettyistä kellareista kuvia saatavilla niin voisi pohtia omaa kantaansa uudelleen.

Sisäpuoli:
Jos sisäpuolelle rivinteerauksen ja sokkelin väliin ei kannata laittaa finfoamia (Jota muuten yksi tuttava pariskunta omassa remontissaan juuri käytti) niin entäs mitään muuta eristettä esim. kivivillaa. Jonkin verran on taidettu laittaa juuri kivivillaa väliin, onko hyvä ratkaisu vai luvassa ennen pitkää ongelmia? Pärjäisinkö ilman eristettä ilmaraossa ja mitä se vaikuttaa lämpötalouteen?

Rivinteerauksessa on vielä mietityttänyt muutama juttu. Tarvitseeko ilmarako tuuletusta vai jätetäänkö sinne ilma "seisomaan". Sekä mitenkä ikkunan kohdat on toteutettu kun nehän jää syvennykseen ja sokkelin ja rivinteerauksen väliin jää rako ikkunanoiden kohdalle.

villehoo

[JJ]

Rivinteeraus jossa ilmaa välissä on varma valinta, toki maan yläpuoliselle osuudelle voi väliin laittaa vaikka uretaanilevyn, tai jotain muuta. Meillä on kivivillaa. Sillä on eristetty noin 20-30 cm maan alle. Siitä loput 50cm ilman mitään eristettä.
Tuota ilmarakoa ei tuuleteta, vaan se on se seisova ilma joka toimii eristeenä.
Ikkunoiden kohdalla muurataan vaan umpeen rako. Toki sillä tavalla, että tarvittaessa ikkunan saa karmeineen pois purkamatta muurausta.