Kaksoispesäkattila, varaajasäiliö, vedonsäädin, jne.

[tiainen]

Toisen ketjun "varastamisyritys" ei tuottanut tulosta. Josko joku osais auttaa naista mäessä...

Meille vaihdettiin öljykattilan tilalle kaksoispesäkattila, ja viereen laitettiin 1000 litran varaajasäiliö. Nyt ollaan kerran-pari päivässä poltettu puuta kattilassa. Itse kattilaveden lämpö kyllä nousee ihan hyvin, ollaan lämmitetty siihen saakka kun mittarissa on noin 80 astetta. Mutta varaajasäiliön lämpötila on aina noin 10 astetta viileämpi (ja vielä niin että ylälämpömittarissa on noin 5 astetta lämpimämpää vettä kuin alhaalla). Varaajan ja kattilan välissä on alhaalla kiertovesipumppu (automaatti grundfos). Miten tota varaajakattilaa sais kuumemmaksi, vai onko tarpeenkaan? Patterivettä sekoittaa Promix, ja pattereissa on huoneistokohtaiset termarit. Hyvin toimivat.

Toinen kysymys vedonsäätimestä. Miksei se toimi? Olen foorumin ohjeiden mukaan ja valmistajan ohjeilla koittanut säätää, mutta mitään ei tapahdu, kun lämpötila saavuttaa "asetuksen". Vetoluukku on ja pysyy auki. Toki kotonahan silloin ollaan kun puulla lämmitetään, mutta miks tollanen vehje pitää olla jos ei se toimi kuitenkaan???

Kolmas ihmettelyn aihe. Mille lämpötilalle laitan öljypolttimen termostaatin? Ohjeessa sanottiin että täytyy pitää vähintään 75 asteessa, jotta ei kondensoi ja pilaa kattilaa. Mut onko järkeä sit lämmittää molemmilla, vai laitetaanko kokonaan poltin pois käytöstä? Nyt on menty niin että laitetaan tulia kun muistetaan, käytännössä öljy on tohissut öisin ja aikasin aamulla. Nythän poltin tohisee pitkään kun on myös varaajasäiliö jota lämmittää. Missään ei oo mitään ohjeita miten sais parhaan hyödyn irti. Kaksoiskattila tuli siks että on joku varasysteemi jos ollaan pois kotoa/ei oo puita, ja kun kerran säiliö on kunnossa ja kuitenkin systeemit valmiina niin miksei.

[ramirez]

Kuinkas iso pirtti teitillä on???
Ei toi kuution säiliö lämmintävettä riittäs päivän lämmitystarpeeseen?

Kannattaa lämmittää puulla se varaaja sinne lähelle 100 astetta mikäli järjestelmä ei estä sitä,esim nailopn putket jotka ei kestä lämpöjä.

Ylä ja alamittarisa on kyllä hieman eroa koska kuma vesi on ylempänä ko kylmä.

Lisää pökköä pesään ja varaajaa kuumemmekasi.

ps. Kokeilkaa kuinka kauan se varaajan vesi riittää talon lämmityksen ylläpitoon, eli koska varaajan vesi on samanlöämpöistä kun patterilijaan menevä vesi.

[pähkäilijä]

Meille vaihdettiin öljykattilan tilalle kaksoispesäkattila, ja viereen laitettiin 1000 litran varaajasäiliö. Nyt ollaan kerran-pari päivässä poltettu puuta kattilassa. Itse kattilaveden lämpö kyllä nousee ihan hyvin, ollaan lämmitetty siihen saakka kun mittarissa on noin 80 astetta. Mutta varaajasäiliön lämpötila on aina noin 10 astetta viileämpi (ja vielä niin että ylälämpömittarissa on noin 5 astetta lämpimämpää vettä kuin alhaalla). Varaajan ja kattilan välissä on alhaalla kiertovesipumppu (automaatti grundfos). Miten tota varaajakattilaa sais kuumemmaksi, vai onko tarpeenkaan? Patterivettä sekoittaa Promix, ja pattereissa on huoneistokohtaiset termarit. Hyvin toimivat.

Kattilan ja varaajan välissä on varmaan jonkunasteinen termostaatti, esimerkiksi 72 asteinen. Silloin kattilassa vesi kuumenee yli tuon rajan jonkun verran ennenkun termari aukeaa ja ehtii jäähdyttämään vettä. Ei sitten ihme jos kattilan mittari näyttää 80 astetta vaikka varaajassa näyttäskin 70 asteista. Jos varaajan alapäässäkin alkaa olla 65 asteista vettä on se sitten "täynnä" eikä varaajasta saa juurikaan enää jäähdyttävää vettä kattilalle lämmitystä varten. Jos termostaatin vaihtaa jäykemmäski, esim 82 asteessa aukeamaan sitten onnistuu varaajaankin varaamaan enemmän.

Toinen kysymys vedonsäätimestä. Miksei se toimi? Olen foorumin ohjeiden mukaan ja valmistajan ohjeilla koittanut säätää, mutta mitään ei tapahdu, kun lämpötila saavuttaa "asetuksen". Vetoluukku on ja pysyy auki. Toki kotonahan silloin ollaan kun puulla lämmitetään, mutta miks tollanen vehje pitää olla jos ei se toimi kuitenkaan???

Vedonsäädin varmaan saa arvonsa kattilaveden lämpötilasta? Täällä on yläpalokattilassa ja sellainen vedonsäädin mutta se ei ole käytössä vaan olen käsin säätänyt ylä ja alaluukun aukeamiset sopivaksi. Veden lämmöstä olevassa säätimessä ei ole juuri mitään hyvää. Kun tekee tulet menee piippuun jo 400-500c kaasut kun kattilavesi on vielä kylmää, samoin tulen sammuessa se säätää luukkua enemmän auki ja jäähdyttää kattilan sisältämän lämpömäärän piippuun...

Kolmas ihmettelyn aihe. Mille lämpötilalle laitan öljypolttimen termostaatin? Ohjeessa sanottiin että täytyy pitää vähintään 75 asteessa, jotta ei kondensoi ja pilaa kattilaa. Mut onko järkeä sit lämmittää molemmilla, vai laitetaanko kokonaan poltin pois käytöstä? Nyt on menty niin että laitetaan tulia kun muistetaan, käytännössä öljy on tohissut öisin ja aikasin aamulla. Nythän poltin tohisee pitkään kun on myös varaajasäiliö jota lämmittää. Missään ei oo mitään ohjeita miten sais parhaan hyödyn irti. Kaksoiskattila tuli siks että on joku varasysteemi jos ollaan pois kotoa/ei oo puita, ja kun kerran säiliö on kunnossa ja kuitenkin systeemit valmiina niin miksei.

systeemi kuullostaa sekä huonolle että pahalle... mutta se on ihan normaalia kaksoispesäkattiloilla. Joku fiksumpi voinee kertoa saisikos esimerkiksi varaajan yläpäästä anturilla "herätevirran" öljypolttimelle. Silloin vasta kun varaajassa alkaa olla yläpäässä se 40-50 astetta lämmintä heräisi öljypoltin henkiin. Nythän se lähtee vaikka kun varaaja on vielä kuuma silloin kun kattila jäähtyy. Vai onko talon lämmin käyttövesi kattilan kautta?

Puulla enemmän lämmittävät käyttävät sähkövastusta varalla, silloin varaajassa voi pitää hätävarana sähkövastusen päällä vaikka 30 asteeseen säädettynä. Jos ei muista lämmittää ei talo silti pääse jäätymäänkään. Jos taas tahtoo lämmittää sähköllä voi vastusta kiertää kuumemmalle.

[tiainen]

Kattilan ja varaajan välissä on varmaan jonkunasteinen termostaatti, esimerkiksi 72 asteinen. Silloin kattilassa vesi kuumenee yli tuon rajan jonkun verran ennenkun termari aukeaa ja ehtii jäähdyttämään vettä. Ei sitten ihme jos kattilan mittari näyttää 80 astetta vaikka varaajassa näyttäskin 70 asteista. Jos varaajan alapäässäkin alkaa olla 65 asteista vettä on se sitten "täynnä" eikä varaajasta saa juurikaan enää jäähdyttävää vettä kattilalle lämmitystä varten. Jos termostaatin vaihtaa jäykemmäski, esim 82 asteessa aukeamaan sitten onnistuu varaajaankin varaamaan enemmän

Vedonsäädin varmaan saa arvonsa kattilaveden lämpötilasta? Täällä on yläpalokattilassa ja sellainen vedonsäädin mutta se ei ole käytössä vaan olen käsin säätänyt ylä ja alaluukun aukeamiset sopivaksi. Veden lämmöstä olevassa säätimessä ei ole juuri mitään hyvää. Kun tekee tulet menee piippuun jo 400-500c kaasut kun kattilavesi on vielä kylmää, samoin tulen sammuessa se säätää luukkua enemmän auki ja jäähdyttää kattilan sisältämän lämpömäärän piippuun...

Systeemi kuullostaa sekä huonolle että pahalle... mutta se on ihan normaalia kaksoispesäkattiloilla. Joku fiksumpi voinee kertoa saisikos esimerkiksi varaajan yläpäästä anturilla "herätevirran" öljypolttimelle. Silloin vasta kun varaajassa alkaa olla yläpäässä se 40-50 astetta lämmintä heräisi öljypoltin henkiin. Nythän se lähtee vaikka kun varaaja on vielä kuuma silloin kun kattila jäähtyy. Vai onko talon lämmin käyttövesi kattilan kautta?

Puulla enemmän lämmittävät käyttävät sähkövastusta varalla, silloin varaajassa voi pitää hätävarana sähkövastusen päällä vaikka 30 asteeseen säädettynä. Jos ei muista lämmittää ei talo silti pääse jäätymäänkään. Jos taas tahtoo lämmittää sähköllä voi vastusta kiertää kuumemmalle.

Joo, kattilavedestä saanee vedonsäädin arvonsa. Eli turha laite niinku ollaan kuviteltu. Kotonahan täs ollaan joten käsisäädöillä mennään. Eipä oo savukaasulämpömittariakaan tässä laitteessa, eli ei harmainta aavistusta kuinka hyödyttömästi sitä puuta poltellaan. Entisessä öljykattilassa oli sentään savukaasulämpömittari...

Kiitos näistä. Luulis että putkari ois osannut hommansa, mut kuullostaa oudolle just toi että varaaja ei kuumene enempää...

Meillä on siis 112 neliötä asuintilaa, mutta vain alakerran kolmessa huoneessa patterit ja yläkerrassa yhdessä. Kellarissa ei oo pattereita. Ilppi ja tulisijat lämmittää, ja joo, käyttövesi tulee öljyllä/puulla nyt (ennen pelkkä öljy). Putket on siis laitettu nyt samalla ja patterit uusittu, putket komposiittia ja niissä lukee muistaakseni max 100 astetta.

Jos ois ollut fiksu ja tutkaillut ja harkinnut enemmän niin ois meille varmaan tuo puukattila tullut. Mut pikasesti piti päätös tehdä (edellinen levisi) ja tuon isompaa varaajaa ei meille saatu mahtumaan... Sähkövastusta ei oo nyt ollenkaan, kun mies ei sitä halunnut. Aurinkokeräimelle on varaus. Mut turha nyt miettiä sitä mitä OLIS pitänyt, nyt mennään näillä. Ja kuten sanoin, ois tullu öljysäiliön purku jne siihen samaan ressiin sit... Täs on muutakin hommaa... Tossa kaksoiskattilassa on sekin huono puoli että joutuu öljyä varten pitää pellin koko ajan auki, ja sieltäkös se puhaltaa sit kaiken lämmön pihalle. Mut joo.

Olis kiva saada toki vastauksia sellasilta joilla itellä on käytössä kaksoispesäkattila, miten te toimitte kun vaihdatte lämmitysmuotoa?

Muoks. Niin siis nythän mä hokasin. Oisko meillä eri tilanne jos siis varaajasta lähtis patterikierto sekä käyttövesi, vai miten? Nyt on molemmat siitä kattilasta, ja varaaja pyörittää sen grundfossin avulla sitä vettä puolelta toiselle...

[gretheline]

Olis kiva saada toki vastauksia sellasilta joilla itellä on käytössä kaksoispesäkattila, miten te toimitte kun vaihdatte lämmitysmuotoa?

Meillä on vanha kaksoispesäkattila ilman varaajaa, toimisi tietysti paremmin varaajalla tuo puulämmitys ja hybridiä meinasin tuohon tulevaisuutta ajatellen kehitellä eli varaajat hommata, mutta kokonaisuus tulisi perustamiskustannuksiltaan tuhansia euroja kalliimmaksi kuin maalämpö, joten nyt meillä mennään näillä vanhoilla laitteilla ja vaihdetaan maalämpöön sitten kun vaihdetaan. Nykyisellään siis ilman varaajaa kun puulla lämmitän niin nappaan öljypolttimen katkaisijasta kiinni ja annan kattilan veden jäähtyä noin 60 asteeseen ennen kuin pistän puita puupuolen pesään. Enimmäkseen meillä on öljy lämmitysenergian lähteenä, kun ilman varaajaa niitä puita saisi lisätä yhtenään enkä viitsi tuonne kellariin pannuhuoneeseen asumaan muuttaa.

[Arveccio]

Kaikki lähdöt kannattais ottaa varaajasta ja käyttää kattilaa vain lataamaan sitä varaajaa. Tällöin riittäis vain varaajaan päin pumppaava latauspumppu joka sisältää takaiskuventtiilin ettei lämmin vesi "valu" takas kattilaan sitämyötä kun kattilavesi jäähtyy ilmanvirtauksen vaikutuksesta. Öljypolttimen termostaatin vois sitten tällätä varaajan yläosaan että polttimella ei lämmitettäis koko varaajaa vaan pidettäis vain yläosa lämpösenä ja puilla vois sitten painaa koko varaajan kuumaksi. Meillä on latauspumppu 72 asteisella termarilla, mutta lämmitän varaajan yleensä lähemmäs 90 astetta. Tuo tapahtuu niin että kun koko varaaja on ladattu sinne 72 asteeseen niin vesi lähtee varaajasta ns. uudelle kierrokselle jolla se lämpiää lisää. Kattilan lämpömittarissa tämän huomaa niin että lämpö nousee portaittain korkeammalle riippuen siitä monettako kierrosta vesi kiertää uudelleen kattilan läpi varaajan yläosaan. Tuo homma pitää vaan katsoa jonakin päivänä niin että lisäilee puita vähän kerrassaan ja seurailee lämpöjä ja järjestelmän painetta. Poltatte vaan reilusti puilla "tutuksi tulleen" lämpötila-alueen ylärajaan ja siitä sitten tunnustellen eteenpäin. Kattilan ja varaajan väliset putket lienevät rautaa ja patteriputket komposiittia? Jos näin ei ole niin putkimies vaihtoon. Kattilasta saa loihdittua hyvinkin yli 100 asteista vettä varaajan suuntaan ja se komposiitissa lukeva 100 astetta on hetkellinen maksimi, ei jatkuvaan käyttöön.

[tiainen]

Joo siis patteriputket on komposiittia ja muut kuparia (tai ainakin sen väristä). Pitääkö tossa siis olla välissä se termostaatti, eikö toimi pelkästään kiertovesipumpulla kiertovesipummpu on siis vain varaajaan päin, toinen kiertovesipumppu pyörittää patteriverkon vettä, selitin huonosti edellisessä)? Kuulemma ei saa patterikiertoa edes varaajaan kytkettyä, vain käyttöveden, mikä ois mun mielestä ollu fiksua. Mut nyt menevät kattilan kautta... Pitää koittaa joku päivä että lämmittää enemmän tota varaajaa, jos se lämpiää. Kaks pesällistä nostaa kattilaveden 60 asteesta 80 asteeseen, näin kun mutu-tuntumalla polttelee. Pesä ei siis ole kauhean iso, 30 cm pituisia puita menee sinne ja mitähän korkeus ois, 50 cm? (Jäspi tupla 1 merkkinen) Eli sais vielä kolmannenkin pesällisen poltella ainakin...

Mitäs ton verkoston/kattilan paine sais olla? Meillä on tossa 60 asteisessa vedessä painetta jo sellanen reilu 1 bar ja kun 80 asteeseen lämmittää niin painetta on jo lähemmäs 2 bar. Entisessä järjestelmässä oli vaan 1 bar tai hieman yli, usein allekin, kun verkosto vuoti, ja silti ihan hyvin jakso nousta ylimpäänkin kerrokseen. Nyt tietty eri kattila ja varaajakin kyljessä... Mietin että kannattaako sitä laskea vai ei. Vielä ei oo suhauttanu vettä pihalle vaikka tosiaan lähelle kahta on paineet noussu. Mikä lie sitte laukasupaine?

[Arveccio]

Varon pitäis alkaa tiputella kun lähestytään 1,5 bar. Minkäslainen se semmonen varaaja on mistä ei saa lämmityskiertoa? Piru kun saisit kuvan laitettua niin auttais kummasti.

[tiainen]

http://www.kaukora.fi/biolammitys/jaspi-tupla

http://www.kaukora.fi/energiavaraajat/j ... livaraajat

Tossa kuvia. Asennusohjeen mukaan liitetty toisiinsa, olis kuulemma käyttöveden voinu varaajan kautta laittaa. Riippuukos toi järjestelmän paine kuinka paljon paisarin koosta? Entinen paisari oli tosi pieni, nykyinen muistaakseni 80 litraa (laskussa lukee 80/0,5). (Ja varoventtiili kalvopaisunta-astialle 0,5/2,5 bar.)

Pitää tosiaan vielä koitta lämmittää reilummin tota kattilaa. Laittaa vaikka kokeeks öljypoltin kokonaan pois käytöstä niin saa vaikka savupellin kiinni sit, miten paljon vaikuttaa...

[pähkäilijä]

Öljypuoli ei tarvitse tuota varaajaa, siksi käyttövesi on otettu suoraan kattilasta. Puuta käytettäessä energia ladataan varaajaan ja hyödynnetään sieltä.

Viime kuussa meillä meni keskimäärin 20 kg kiloa puuta vuorokaudessa lämmitykseen. Näillä keleillä siinä 25 kg paikkeilla. Tuohon Jäspiin ei taida mahtua kerralla yli 5 kiloa puuta? Kuitenkaan puuta ei kannata latoa tulenohjauslevyyn asti vaan jättää siihen reilu tila jossa puu pääsee kaasuuntumaan ennenkun yläluukusta tulee toisioilma ja polttaa ne kaasut.

Varaajaasi mahtuu energiaa noin 1.2 kWh/1 aste. Eli jos varaajan keskilämpö tippuu 40 astetta on siitä silloin saatu noin 48 kWh energiaa talteen. Sen määrän lataamiseen tarvitaan noi 18 kg puuta 2/3 hyötysuhteella. Lisäksi kattilan lämmittämiseen menee vielä noin 2.1 kWh/10 astetta - eli kolmisen kiloa 2/3 hyötysuhteella jos kattilaa tarviaa lämmittää vaikka 40 astetta ennenkun termostaatti aukeaa. Oikeasti lämmitysmäärä on enemmän kun 21 kiloa jos sekä kattilan että varaajan lämpötilaa nostaa 40 astetta, sillä kokoajan lämmintä vettä menee asuntosi lämmittämiseen.

Varaajassa on lähtöjä tarpeeksi että siihen olisi voinut kytkeä käyttöveden ja lämmityksen sekä laittaa sähkövastuksenkin.

Onkos siinä kattilan takana ennen piippua ns "savusolassa" valmiiksi reikää? Jos on voi siihen laittaa savukaasuille lämpömittarin. Jos ei ole niin äkkiähän se reikä syntyy.

[Nmanner]

Ainakin tuon ovaalin (ja uskoisin että kattilankin) rakennepaine on 1,5 bar. Voi hiukka käyttöikä lyhentyä jos paineet pyörii 2 barin paremmalla puolella. (EN tiedä mitä tarkoittaa 0,5/2,5bar. Olisko 1/2 tuumanen ja 2,5 bar?)

Ja kalvopaisunta-astiakin saisi olla suurempi (10% järjestelmän tilavuudesta.), kun puulämmityksessä saattaa varaajan lämpö vaihdella oikeasti melko paljon.
Onkohan tuo putkari nyt ollut ihan kaikissa asennuksissa ihan hereillä... Jos kerran ei ole edes tuo käyttövettä kytkenyt varaajaan vaikka kierukka taitaa olla ovaalissa ihan vakiona. (voi se olla sekä kattilassa että varaajassa, hanoilla vaan valitaan kumpi kierukka käytössä.)

Ja kytke se vedonsäädin toimintaan, ettei kiehahda turhaan kattila vahingossa. Luultavasti se heräilee kun annat tarpeeksi vaan järjestelmälle lämpöä. (Siis alailma sulkeutuu jossain 95-100 asteen vedenlämmöissä)

[tiainen]

Joo, siis siks varmaankin laitettu kattilasta se käyttövesi tulemaan, koska jos on öljy käytössä niin eihän varaaja silloin tarvii olla lämmin... Ois kyllä ite pitäny olla enemmän kyselemässä kun se putkari oli tässä, mutta kun on toi 1-vuotias pitämässä kiireisenä. Mies ei osaaa/kehtaa kysellä tyhmiä ja opettelee ja ihmettelee sit jälkeenpäin... Täytyy nyt kattoa jos putkari tulis viel laittaa sen just noin hanoilla valittavaks et kummasta otetaan käyttövesi...

Voikohan siis öljykäytössä sen varaajan "sulkea" kokonaan käytöstä, eli laittaa sen kiertovesipumpun jälkeisen sulun kiinni, jolloinka varaajaan ei kierrä vettä ollenkaan? Siis olettaen ettei olla kotosalla lämmittämässä. Ja sit napsauttais öljypolttimen pois päältä kun ollaan kotona ja lämmitetään puulla... Nyt jo harmittaa että tuli tollanen hutioston, mutta sille ei nyt voi mitään...

Tosta vedonsäätimestä ois sit kiva tietää että missäköhän lämpötilassa se sitte avautuu jos se on suljettuna ainakin koko sen ajan kun lämmitetään, eli 60-80 asteessa (tällä hetkellä siis lämmöt ollu tuon sisällä)... Toimiikohan ollenkaan... Siis nyt on säädettynä että pitäs 80 asteessa alkaa sulkemaan luukkuja (tstimielessä halusin että menee noin aikasin) mutta eipä se ollu mihinkään sulkeutunut, eikä myöskään sit kun polttelu oli lopetettu ja kattila jäähtynyt, niin auennutkaan. Miten iso haarukka sillä oikein on? Turhalta laitteelta vaikuttaa... Ja ohjeen mukaan (täältä luettu myös) on kyllä koitettu laittaa.

[pähkäilijä]

Mitäs ton verkoston/kattilan paine sais olla? Meillä on tossa 60 asteisessa vedessä painetta jo sellanen reilu 1 bar ja kun 80 asteeseen lämmittää niin painetta on jo lähemmäs 2 bar. Entisessä järjestelmässä oli vaan 1 bar tai hieman yli, usein allekin, kun verkosto vuoti, ja silti ihan hyvin jakso nousta ylimpäänkin kerrokseen. Nyt tietty eri kattila ja varaajakin kyljessä... Mietin että kannattaako sitä laskea vai ei. Vielä ei oo suhauttanu vettä pihalle vaikka tosiaan lähelle kahta on paineet noussu. Mikä lie sitte laukasupaine?

Kuinka paljon on korkeusero varaajan ja yläkerran patterin välissä? Peruspaine 0.2bar ja siitä 0.1b metrille, eli jos se on 6 metriä korkeammalla niin alapaine 0.8

[tiainen]

Joo, rakennepaine sais olla 1,5 bar eli putkari laittanu vääränlaisen varoventtiilin. Pitänee soitella. Sitä ennen en uskalla kovin kuumaks lämmittää... Nyt painetta pienennettiin jo... Ei hajuakaan kuin korkeella yläkerran patteri on...

[Maatilallinen]

Tosta vedonsäätimestä ois sit kiva tietää että missäköhän lämpötilassa se sitte avautuu jos se on suljettuna ainakin koko sen ajan kun lämmitetään, eli 60-80 asteessa (tällä hetkellä siis lämmöt ollu tuon sisällä)... Toimiikohan ollenkaan... Siis nyt on säädettynä että pitäs 80 asteessa alkaa sulkemaan luukkuja (tstimielessä halusin että menee noin aikasin) mutta eipä se ollu mihinkään sulkeutunut, eikä myöskään sit kun polttelu oli lopetettu ja kattila jäähtynyt, niin auennutkaan. Miten iso haarukka sillä oikein on? Turhalta laitteelta vaikuttaa... Ja ohjeen mukaan (täältä luettu myös) on kyllä koitettu laittaa.

Se on portaaton, ei avaudu eikä sulkeudu kerralla vaan pitäisi liikkua jatkuvasti kattilaveden lämmön mukaan. Kun sen säätää niin, että kattilaveden lämmöillä 95-100 astetta, on alaluukku kiinni, sen pitäisi tuossa 60-80 asteessa pitää luukkuja reippaasti auki. Öljykäytössä se pitäisi kääntää minimiin ettei ilmaa pääse kattilaa jäähdyttämään.


Tuosta löytyi nopeasti joku mun kirjoittama vedonsäätimen käyttöohje. Jos se ei todella liiku yhtään mihinkään niin sitten se on rikki, väärin asennettu tms... liikkuuko edes nuppia kääntämällä?

Säädin säädetään siten, että lämmitetään kattila esim. 70 asteeseen, suljetaan luukku ja odotetaan että lämmöt kattilassa tasaantuu esim. 10min. Sitten asetetaan vedonsäädin vaikka asentoon 3, ja säädetään ketju siten, että luukku on juuri ja juuri kiinni, eli luukku kiinni mutta ketju tiukalla. Vedonsäätimen numeroiden väli on n. 10 astetta.

Nyt asetettaessa vaikka asento 6, on vetoluukku varmasti runsaasti auki 70-80 asteessa ladattaessa varaajaa, mutta sulkeutuu ennen kattilan kiehumista esim. sähkökatkotilanteessa, tai jos puuta on ladattu liikaa kattilaan, kattilan lämmöt pitäisi silloin olla n. 100. Jos haluaa testata tämän, niin latauspumppu pois päältä, vedonsäädin asentoon 6 ja ja lämmittämään, sitten seuraa että luukku sulkeutuu siellä 100 asteen tuntumassa. Kun näin käy, niin vedonsäädin toimii Tällöin voi myös tehdä vielä säätöä ennen sitä tositilannetta jos se luukku ei sulkeudukkaan.

Vedonsäätimestä on tosiaan sitten sekin ilo, että pakkasyöksi voi jättää puuta kytemään kattilaan, kun säätää vedonsäätimen niin, että luukku menee kiinni 90 asteessa. Tämä tosin pidemmän päälle tervaa kattilaa, siksi siirryin itse sähköiseen säätöön jatkuvapaloisessa käytössä jolloin kattila palaa joko täydellä teholla tai ei ollenkaan, ts. pahinta kitupolttoa ei esiinny.