Nykyajan Seinät..

[RMTALO-54]

Nykyajan taloissa käytetään sisäpuolella ns."ruuvi suojana" 50mm villaa ja vielä höyrynsulun sisäpuolella tai ainakin joissain taloissa , elikkä tulee vain mieleen tuollaisen määrän tarpeelisuudesta vanhassa talossa, tai kaikki on kotio päin Mutta tosiaan taitaa noi uuden talon seinät toimia, vaikka itse sitä pitkään mietin millä tekniikalla/periaatteella se muovi on juuri tuossa välissä Mutta voiko olla, että oikeasti se kosteus ei ole niin suurta/ei tule vielä tuohon kohtaan vaikkakin eriste vahvuudet ovat yli 100% suuremmat mitä rintamamiestaloissa onko se kuiten niin vähäinen määrä(50mm),että se haiduttaa kosteuden . Eikös TM Rakennusmaailman testissä nämä "tavalliset" villat pärjänneet hyvin??

[almasi]

Tuo 50mm villaa on tuossa välissä suojaamassa höyrysulkua. Höyrysulusta tulee yhtenäinen kun sähkövedot ym. tehdään höyrysulun sisäpuolella, puhkomatta höyrysulkua.

[vm51]

Kyllä se toimii. Eihän vesihöyry lämpimälle pinnalle kondensoidu.

[RMTALO-54]

Niin oliskohan se sillai että se on tarpeeksi lämmin?, eihän meidän rintamamiestalon seinätkään ole pinnalta kylmiä, luulen kylmyyden olevan lähellä ulkopintaa?, mutta se tuossa ihmetyttää se muovi mitenkä se estää kosteuden, ilmeisesti täytyy kulkea/hengitellä ohuenvillan lävitse ja takaisin muoviin asti??
Jos muovi olisi syvemmällä seinässä niin tulisi ilmeisesti ongelmia?? Ettei villa jaksaisi enään luovuttaa kosteutta??? Vai mitenkä se menisi??

Heitetään vielä vettä myllyyn Milläs periaatteella uudet paksut ilmansulku seinät toimii?

[RisaPeikko]

Tuohon vaikuttaa myös se, että kuinka paksu on se paksumpi seinä. Että onko se 100mm vai 200mm. Mitä ohuempi, sitä riskimpi rakenne on.

[pvalila]

Jos haluaa ymmärtää kuinka seinä toimii, pitää aiheeseen vähän tutustua: mitään rakettitiedettä se ei ole.

Keskeinen idea on ilman suhteellisen kosteuden käsite, se olisi hyvä oivaltaa.

Ilma pystyy sitomaan itseensä kosteutta sitä enemmän (siis grammaa vettä per kuutio ilmaa) mitä lämpimämpää se on.

Sisäilma on lämmintä ja siksi siinä saattaa olla varsin monta grammaa vettä per kuutio ilman ongelmia. Sitten kun tuo lämmin sisäilma tunkeutuu seinän läpi kohti ulkoilmaa niin se joutuu jossain vaiheessa jo niin kylmään seinärakenteen kohtaan, että ilma jäähtyy liikaa ja antaa periksi: se ei enää jaksa pitää vettä osana itseään vaan vesi tiivistyy sinne seinän sisään.

Eli on ihan hyvä idea laittaa seinään höyrysulku sellaiseen kohtaan, joka on vielä riittävän lämmin (jolloin ilma vielä jaksaa pitää sen kosteuden osana itseään eikä kosteus tiivisty eristeeseen tms. rakenteeseen).

Höyrysululle takuuvarma paikka on seinän sisäpinta, mutta kuten yksi vastaaja jo kertoi, niin sisäpintaa sijoitettu höyrysulku pistellään usein täyteen reikiä mm. sähkötöiden yhteydessä. Kun sulku upotetaan vaikkapa 50 mm syvyydelle niin suurin osa eristeestä on edelleen sulun ulkopuolella (100 mm vähintään) ja lämpötila tuolla kohtaa on kuitenkin vielä riittävä veden tiivistymisen estämistä ajatellen.

Hengittävien eristeiden ajatuksena on, että ne ovat materiaaleja, jotka pystyvät hallitusti vastaanottamaan jonkin määrän itseensä tiivistyvää kosteutta. Niidenkin kyky vastaanottaa kosteutta on varsin rajallinen (puru lienee tässä suhteessa kylläkin paras) joten edes jonkinasteinen höyrysulku olisi hyvä näissäkin taloissa olla (perinteisesti sellaisena on toiminut tervapaperi, joka on samalla estänyt purujen tursuamisen lautojen välistä). Toinen tärkeä juttu on se, ettei seinän ulkopuoli saa olla liian tiivis: katastrofi ei ole rakenteeseen menevä kosteus, vaan se, ettei tuo kosteus pääse poistumaan minnekään päin.

Samasta syystä rakenteessa ei saa koskaan olla kahta höyrysulkua: niiden väliin voi joskus päästä (esim. vesivahingon yhteydessä) vettä ja kahden sulun välistä tuo vesi ei pääse ikinä poistumaan, jolloin syntyy pöpöille ihanteellinen välitila.

[MarkusT]

Jos tätä soveltaa rintamamiestaloon niin onko tekemäni ratkaisu jossa sisäseinästä pintamateriaalit purettu.
Vaakalaudan päälle yhtenäinen ilmansulkupaperointi tähän 50mm koolaus ja 50mm ekovillaa ja sitten esim. paneli.
Menikö väärin? vai olisiko perinteisempi parempi..?

[stewie]

Tosiaan kuten olette jo todenneet tällainen höyrynsulkuratkaisu onnistuu kyllä nykyajan seinissä. Mutta ongelma tuosta höyrynsulun sijoittamisesta 50mm villan taakse nykyajan seinässäkin tulee nurkissa, jos nurkkaratkaisulla on luotu tehokas kylmäsilta. Tarkoitan siis nurkkatolppien vääränlaista sijoittamista toisiinsa nähden. Vaikka se höyrynsulku nykyajan seinässä nyt toimisikin siellä villan takana, niin sitten tulee huolehtia taas siitä, että sen 50mm villan kuidut ei pääse sisäilmaan, koska muovi ei ole sitä estämässä, tämän voi käytännössä estää tiiviillä levytyksellä + levyn ylä- ja alareunan saumat tulee tiivistää.

100mm runkoon en suosittelisi höyrynsulun sijoittamista 50mm sisäpuolisen lisäeristeen taakse. Tällaisen 100mm rungon nurkkaratkaisuna yleisesti käytettävä "L-muoto" (siis runkotolpat nurkassa sijaitsevat päältä päin katsottuna L-muodossa) luo tehokkaan kylmäsillan. Seurauksena voi olla sisäilman kosteuden tiivistyminen 50mm lisäeristevillaan tai viimeistään höyrynsulun sisäpintaan 50mm villan taakse. Lämpötila tuollaisen 100mm rungon nurkassa saattaa talvella olla jopa 0 astetta (erityisesti jos runko on lisäeristetty sisäpuolelta) ja korkeampikin lämpötila voi aiheuttaa sisäilman kosteuden kondenssin. Jos lähtisin 100mm runkoa eristämään sisäpuolelta, niin käyttäisin alumiinipintaista uretaanilevyä tai vaikka kipsilevypinnoitettua pir-levyä. Mutta nyt ennenkuin joku älähtää tuosta sisäpuolisesta lisäeristämisestä, niin tiedän että rakennusfysikaalisesti turvallisinta on aina lisäeristää ulkopuolelta

[lehmikangas]

yhtenäinen ilmansulkupaperointi tähän 50mm koolaus ja 50mm ekovillaa ja sitten esim. paneli.

niin sitten tulee huolehtia taas siitä, että sen 50mm villan kuidut ei pääse sisäilmaan, koska muovi ei ole sitä estämässä, tämän voi käytännössä estää tiiviillä levytyksellä + levyn ylä- ja alareunan saumat tulee tiivistää.

Tuskin mainitun ekovillan kuidut niin vaarallisia on vaikka pääsisivätkin sisäilmaan.

Mutta itse olen silti toteuttanut tämän niin että olen paperoinut osittain kahteen kertaan (ensin runkoon, päälle 50 mm koolaus ja villa, sitten taas paperi). Jonkun mielestä varmasti turhaa, mutta minun mielestä tuossa vaikuttaa myös se että mikä on ko. seinän lopullinen pintamateriaali. Eli jos koolauksen päälle tulee esim paneeli, niin parempi se on paperoida uusiksi, saa villat pysymään hyvin seinässä ja helpompi paneloida. Jos taaseen tulisi levytys+tapetti, niin tuskin kannattaa paperoida.

[stewie]

yhtenäinen ilmansulkupaperointi tähän 50mm koolaus ja 50mm ekovillaa ja sitten esim. paneli.

niin sitten tulee huolehtia taas siitä, että sen 50mm villan kuidut ei pääse sisäilmaan, koska muovi ei ole sitä estämässä, tämän voi käytännössä estää tiiviillä levytyksellä + levyn ylä- ja alareunan saumat tulee tiivistää.

Tuskin mainitun ekovillan kuidut niin vaarallisia on vaikka pääsisivätkin sisäilmaan.

Joo jäi tarkentamatta että puhuin nimenomaan mineraalivilloista, että sen kuidut on haitallisia sisäilmaan päästessään. Toisaalta eipä niitä ekovillan kuitujakaan siellä tarvi turhaan leijua.

[tuokki]

Joo jäi tarkentamatta että puhuin nimenomaan mineraalivilloista, että sen kuidut on haitallisia sisäilmaan päästessään. Toisaalta eipä niitä ekovillan kuitujakaan siellä tarvi turhaan leijua.

Enpä usko, että vaikka muovi / paperi olisi sissimmän 5cm villan sisällä, että hirveästi mitään villan kuituja pääsee huoneilmaan sisäverhouksen läpi leijumaan (varsinkin jos sisäverhous on kipsi/lastulevy). Paneeliverhouksessa kuitujen "karkaamista" voisi olla teoriassa, mutta sekin vaatisi, että muovissa/paperissa olisi isompi reikä joka liikuttaisi ilmaan seinän läpi.

Tuokki

[RMTALO-54]

yhtenäinen ilmansulkupaperointi tähän 50mm koolaus ja 50mm ekovillaa ja sitten esim. paneli.

niin sitten tulee huolehtia taas siitä, että sen 50mm villan kuidut ei pääse sisäilmaan, koska muovi ei ole sitä estämässä, tämän voi käytännössä estää tiiviillä levytyksellä + levyn ylä- ja alareunan saumat tulee tiivistää.

Tuskin mainitun ekovillan kuidut niin vaarallisia on vaikka pääsisivätkin sisäilmaan.

Joo jäi tarkentamatta että puhuin nimenomaan mineraalivilloista, että sen kuidut on haitallisia sisäilmaan päästessään. Toisaalta eipä niitä ekovillan kuitujakaan siellä tarvi turhaan leijua.

Niin eikös nykyseinässä ole se 50mm villaa levyn takana ja mitenkähän on väliseinien villojen kun kanssa .....

Toi puru omasta mielestä voi olla tosin vmäinen pölyämään...

[stewie]

Joo jäi tarkentamatta että puhuin nimenomaan mineraalivilloista, että sen kuidut on haitallisia sisäilmaan päästessään. Toisaalta eipä niitä ekovillan kuitujakaan siellä tarvi turhaan leijua.

Enpä usko, että vaikka muovi / paperi olisi sissimmän 5cm villan sisällä, että hirveästi mitään villan kuituja pääsee huoneilmaan sisäverhouksen läpi leijumaan (varsinkin jos sisäverhous on kipsi/lastulevy). Paneeliverhouksessa kuitujen "karkaamista" voisi olla teoriassa, mutta sekin vaatisi, että muovissa/paperissa olisi isompi reikä joka liikuttaisi ilmaan seinän läpi.

Tuokki

Ei hitto kuinka tarkasti mun pitää tänne oikeen kirjotella kun tekstit lähes poikkeuksetta irrotetaan asiayhteydestä, pitää varmaan hommata joku lakimies viereen neuvomaan että menee sanamuodot varmasti oikein

Noniin..minähän nimenomaan sanoinkin että tiiviillä levytyksellä + ylä- ja alareunojen tiivistämisellä voi ehkäistä kuitujen leviämisen sisäilmaan. Missään vaiheessa en maininnut että kuidut tulisi jotenkin suoraan levyn läpi . Jos ne jostain tulee niin epätiiveyskohdista lähinnä katon- tai lattianrajasta.

Niin eikös nykyseinässä ole se 50mm villaa levyn takana ja mitenkähän on väliseinien villojen kun kanssa .....

On on. Väliseiniin pätee sama periaate, että jos ei asenna ilmansulkua väliseiniin joka estäisi kuitujen pääsyn sisäilmaan, ja toisaalta estäisi hajujen siirtymistä tilasta toiseen, niin sitten se levytys + ylä- ja alareunojen tiivistys. Toinen vaihtoehto väliseiniin voisi olla muovikuitueriste esim. Ewonalta löytyy moisia, joista ei irtoa ylimääräisiä kuituja.

[RMTALO-54]

Jos haluaa ymmärtää kuinka seinä toimii, pitää aiheeseen vähän tutustua: mitään rakettitiedettä se ei ole.

Keskeinen idea on ilman suhteellisen kosteuden käsite, se olisi hyvä oivaltaa.

Ilma pystyy sitomaan itseensä kosteutta sitä enemmän (siis grammaa vettä per kuutio ilmaa) mitä lämpimämpää se on.

Sisäilma on lämmintä ja siksi siinä saattaa olla varsin monta grammaa vettä per kuutio ilman ongelmia. Sitten kun tuo lämmin sisäilma tunkeutuu seinän läpi kohti ulkoilmaa niin se joutuu jossain vaiheessa jo niin kylmään seinärakenteen kohtaan, että ilma jäähtyy liikaa ja antaa periksi: se ei enää jaksa pitää vettä osana itseään vaan vesi tiivistyy sinne seinän sisään.

Eli on ihan hyvä idea laittaa seinään höyrysulku sellaiseen kohtaan, joka on vielä riittävän lämmin (jolloin ilma vielä jaksaa pitää sen kosteuden osana itseään eikä kosteus tiivisty eristeeseen tms. rakenteeseen).

Höyrysululle takuuvarma paikka on seinän sisäpinta, mutta kuten yksi vastaaja jo kertoi, niin sisäpintaa sijoitettu höyrysulku pistellään usein täyteen reikiä mm. sähkötöiden yhteydessä. Kun sulku upotetaan vaikkapa 50 mm syvyydelle niin suurin osa eristeestä on edelleen sulun ulkopuolella (100 mm vähintään) ja lämpötila tuolla kohtaa on kuitenkin vielä riittävä veden tiivistymisen estämistä ajatellen.

Hengittävien eristeiden ajatuksena on, että ne ovat materiaaleja, jotka pystyvät hallitusti vastaanottamaan jonkin määrän itseensä tiivistyvää kosteutta. Niidenkin kyky vastaanottaa kosteutta on varsin rajallinen (puru lienee tässä suhteessa kylläkin paras) joten edes jonkinasteinen höyrysulku olisi hyvä näissäkin taloissa olla (perinteisesti sellaisena on toiminut tervapaperi, joka on samalla estänyt purujen tursuamisen lautojen välistä). Toinen tärkeä juttu on se, ettei seinän ulkopuoli saa olla liian tiivis: katastrofi ei ole rakenteeseen menevä kosteus, vaan se, ettei tuo kosteus pääse poistumaan minnekään päin.

Samasta syystä rakenteessa ei saa koskaan olla kahta höyrysulkua: niiden väliin voi joskus päästä (esim. vesivahingon yhteydessä) vettä ja kahden sulun välistä tuo vesi ei pääse ikinä poistumaan, jolloin syntyy pöpöille ihanteellinen välitila.

Elikkä oikein asennettu höyrynsulku on hyvä ratkaisu nykytaloissa:?: Onko mahdollista käyttää höyrynsulkua myös vanhassa purutalossa, vaikka sitä ei taideta näillä keskustelusivuilla kehuta

[sahrami]

Jos se höyrynsulku saadaan asennettua oikein siihen vanhaan purutaloon. Siis lämpimälle puolelle (rakenne sisältä tiivis ja harvenee ulospäin) ja TIIVIISTI ilman aukkoja. Aikamoinen askartelu siinä tulee, kun "pitäisi" olla niin katto kuin lattia ja seinätkin sulutettu. Eli väliseinien kohdalla joutuu askartelemaan reippaasti. Ja sitten melkein pitäisi olla erityisen tarkasti suunniteltu painovoimainen iv tai koneellinen iv.