Tyhmä kysymys puuhellan käytöstä

[korppi]

http://wikikko.info/wiki/Puuhella

Keittolevyillä tulee olla vesikattila tai kattiloita tasaamassa lämmönvaihtelua ja ehkäisemässä valurautaisen levyn liiallista kuumenemista ja vääntelyä. Käytä tasapohjaisia, noettomia kattiloita levyillä.

Tuostahan haihtuu törkeä määrä kosteutta jos hellaa päivittäin lämmittelee? Mitä raati on mieltä?



T. Mustakorppi

[sahrami]

Kansi päällä?

[kakluuni]

Niinhän niistä on ennenkin haihtunut, kun hellalla on kaikki tehty. Liiallisesta kuumentumisesta moni kansi on kyllä hajonnut. Mutta miksei niihin kattiloihin voisi laittaa esim hiekkaa?

[Herwanni]

kai siinä hellan päällä on asianmukainen huuva josta venttiili piipun höyryhormiin...näin olisi aina hyvä olla...ja jos sähköpattereilla lämmitys niin on muutenkin niin kuiva sisäilma että pieni ilmankosteus mitään haittaa....

[Pekka Huhta]

Niinhän niistä on ennenkin haihtunut, kun hellalla on kaikki tehty. Liiallisesta kuumentumisesta moni kansi on kyllä hajonnut. Mutta miksei niihin kattiloihin voisi laittaa esim hiekkaa?

Siksi että hiekka ei kiehu :)

Tuo vesikattilan pitäminen hellankannella perustuu siihen että veden kiehuminen (nesteen muuttaminen kaasuksi) sitoo suuret määrät energiaa. Niin kauan kun kattilassa on vettä - vaikka kuinkakin kiehuvaa - niin kattilanpohja on enintään sadassa asteessa.

Tuolla "hiekkakonstilla" tai oikeammin sen tiiliskivivariaatiolla on pilattu aika monta hellanliittaa. Usein uuni mätettiin täyteen tilliä, ja yläkerran huoneissa joissa hella on ollut vain lämmityslaite eikä ruuanlaittovekotin tiiliä on aika usein laitettu jonkunlainen kerros myös hellan päälle. Lämpö ei ole päässyt haihtumaan kannelta normaalisti, vaan kansi on päässyt ylikuumenemaan tiilien alla niin että se on haljennut tai vääntynyt.

Itse kattila-asiaan en niin ota kantaa. Meillä pidettiin mökillä aina 8 litran kattilaa hellan päällä ja sitä kyllä siirreltiin kuuman paikan päälle jos nyt talvipakkasella levy alkoi olemaan oikein kuuma. Toisaalta sitten lämminvesivaraajakin taloon tuli vasta viitisen vuotta sitten niin että kuumalle vedelle olikin jatkuva tarve.

Pekka

[Laurakaisa]

Meillä on yleensä hellalla kattila jos hellaa lämmitetään. Me kyllä lämmitetään sitä etupäässä vain silloin, kun laitetaan sillä ruokaa tms. ja leivinuunia sitten jos halutaan ihan vaan lämmön takia lämmittää. Tulee mummovainaan haamu istumaan olkapäälle ja motkottamaan jos pitää hellassa tulta ilman sitä vesikattilaa litan päällä...

[kakluuni]

Kiitos Pekka hyvästä valaisevasta vastauksesta - jälleen kerran.

[villelap]

11 vuotta on tässä asuttu ja puuhellaa paljon käytetään ruuanlaittoon ja muutenkin lämmitetään taloa välillä. Ei meillä koskaan ole mitään kattilaa siinä päällä kun ei ruokaa tehdä ja en ole levyissä mitään ongelmaa huomannut. Punahehkuiseksikin joskus päässyt. Yleensä pidetään aika pienellä veto.

[hämäläinen]

Meillä on aina täysi nokallinen ja kannellinen teevesipannu liedellä. Siinä on sitten kiehuva ruoanlaittovesi koko ajan valmiina. Siitä saa myös kätevästi tehtyä kupposen tai kannullisen teetä lämmittämään ruokaa odotellessa. Laitan paljon ruokaa hellan uunissa ja laitan vesipannun eri kohdalle liedellä sen mukaan kuinka kuumana uunin täytyy pysyä ja tulen sitten lisäämään klapeja kun kuulen, ettei vesi enää kiehu. Onnistun näin nostamaan särkevät jalkani ylös vähäksi aikaa.

[Oto Hascak]

11 vuotta on tässä asuttu ja puuhellaa paljon käytetään ruuanlaittoon ja muutenkin lämmitetään taloa välillä. Ei meillä koskaan ole mitään kattilaa siinä päällä kun ei ruokaa tehdä ja en ole levyissä mitään ongelmaa huomannut. Punahehkuiseksikin joskus päässyt.

Näin. En mä pidä kattilaa hellalla turhaan. Mulla voi talvella kovilla pakkasilla olla melkein koko päivän valkea puuhellassa ja kattila on hellalla vain ruokaa tehdessä. Ei oo uudet levyt moksiskaan kovastakaan lämmityksestä. Kaksi kertaaa on ollut isoin levy punaisena, hetkellisesti.

Omakohtaista kokemusta on vain parista talvesta, mutta vanhemmillani on puuhellaa käytetty luvalla sanoen p*rkeleen aktiivisesti kesät talvet yli 30 vuotta, siis sitä yhtä ja samaa puuhellaa. Eikä siellä vesikattilaa hellalla pidetä ja levyt ei oo ottaneet selkäänsä. Sielläkin on sama homma, että kovilla pakkasilla valkea on hellassa koko vuorokauden.

Eli en näe vesikattilalle tarvetta.

[Petsamo]

Jos on vähän epätasaisempi valu, niin vesikattilalla lienee enemmän merkitystä. Meillä on polteltu hellassa etupäässä leppää ja hapaa ja näillä ei pintalämpötilat ole juuri nousseet 400 asteen yli. Mummi piti aina aikoinaan vesikattilaa hellalla, mutta mun käsityksen mukaan se oli tapa pitää lämmintä vettä aina saatavilla. Tarviipa kysyä, josko hän vielä muistaa hellan jäähdytyksen olleen toinen syy.

Tässä olisi muuten vanha vinkeä keksintö, joka on vieläkin tuotannossa. Stirling-moottorilla varustettu hellatuuletin, joka puhaltaa lämmintä ilmaa tehokkasti eteenpäin ja samalla jäähdyttää hellan pintaa. Harmi vaan, että eivät ole suunniteleet sitä nätimmäksi. Kaipa vähän klassisempiakin malleja lienee jossain.

http://www.stirlingengine.co.uk/d.asp?p ... ANSTOVEFAN

[sahrami]

Puuhelloissa on kahta erilaista levyä, on noita kokoympyröitä ja sitten niitä, missä on ohuita rinkuloita sisäkkäin. Ne ohuet rinkulat varmaan enemmän vääntyilevät kuumetessaan, luulen ma. Minulla on aina ollut käytössä vain tuommoisella umpilevyillä varustettuja helloja. (silti siinä saattaa olla se vesikattila, kun siinä saa ilmatteeksi sen veden lämpimäksi ja ennen se esti kissan hyppäämistä siihen hellan päälle, nyt ei ole kissaa ja onneksi tuo koira ei hellalle hypi)

[Rintamamiehen tytär]

Tässä talossa on ollut aina vesikattila hellalla. Luulen, että sillä on ollut kolmekin tarkoitusta: lämmittää vettä, varata lämpöä ja suojella levyjä. Neljäskin tarkoitus on tullut sen jälkeen, kun tuli vesijohto sähkötoimisine pumppuineen. Onpahan varavettä sähköhäiriön tai pumpun muun reistailun takia. Näin on äiti opettanut ja sen olen jälkeläisilleni kertonut. Lämminvesivaraajan aikakautena on pitänyt muistaa käyttää kattilan vettä siivoukseen tai käsitiskiin, että veden vaihtuvuus on tarpeeksi tiheää, jotta siitä voisi keitellä kahvit jonain myrskyaamuna ja nauttia sitä kynttilänvalossa.

[Markku&Rintsikka]

10 litran kattia on ollut liedellä jo vuodesta 2005. Ei toki kuumimmassa paikassa, vaan takareunassa "viileässä". Vettä on käytetty kaikkeen missä on kuumaa vettä tarvittu. Kun keittiöön ei tule kuin kylmä vesi.

[riska74]

Meillä on lähes aina pari isompaa vesikattilaa puuliedellä. Niitä lämmitellään siinä kuumassa kohdassa jonkun aikaa ja siirretään sivuun vähän viileänpään paikkaan ettei höyryä tulisi. Tiskivedet saadaan niistä kätevästi sekä lämmintä vettä otetaan kattilasta muutenkin kaikkeen muuhun paitsi elintarvikkeeksi.
Puuliettä lämmitetään kylmänä vuodenaikana ehkä 2-3 päivän välein.

Iso levy on mennyt halki jo useammin. On kokeiltu sellaista koko aukon kokoista levyä sekä pikkurinkuloilla varustettua satsia. Pikkurenkaat ei ole koskaan vääntyneet tai haljenneet, mutta iso on haljennut ainakin kolmesti. Minkähän takia se ei kestä? Olen sitä miettinyt ja ajattelen, että syy voisi olla siinä, kun lietemme tulipesä on hyvin kapea. Tuli lämmittää levyä tosi epätasaisesti. Meillä on ne onnettomat pikkuiset neliskanttiset liedenluukut. Eihän sinne lieteen mahdukkaan paljon mitään.