Ullakon / Yläkerran eristyksessä ongelmaa.

[tuokki]

Kuvia:


Kastunut sauma.

Tuossa on itseasiassa syy miksi olen itse laittanut uretaanilevyt pannaan (onneksi niitä on vain keittiön ja veranan ulkoseinissä lisäeristeenä 50mm). Keittiössä on vähän samanlaista oiretta. Saumoissa ja ruuvinkohdissa on tummentunut kohta. Muuta hälyttävää ei itseasiassa ole. Olen ottanut samanlaisen koepalan. Olen kuitenkin päättänyt remonoida sekä sekä keittiön, että verannan ja poistaa nuo levyt. Sisältä tuleva kosteus pyrkii menemään näistä levyistä läpi saumoista ja ruuvin paikoista. Jos muuta haittaa ei ole niin esteettinen. Mahdollisuus laajempiin vaurioihin on toki mahdollinen, koska kosteys menee läpi sitten pieneltä aluuelta. Tietty jos noita levyjä haluaa asentaa niin voisi pyrkiä tiivistämään sauma (uretaanilla) ja ruuvin ?? (en tiedä miten).

Totesin vain, että en viitsi pelleillä. Joten olen laitanut villat (lasi ja vuori), styroksit, uretaanilevyt ja muovit kaikki tavatessa poistettavien listalla. Uusittavat rakenteet eristetään ainoastaan käyttäen puukuitulevyä, ilmansulkupaperis ja selluvillaa (levyt tai puhallettu).

Muovia olis sula hulluus laittaa seinään ilmansuluksi, koska muovia ei saa mitenkään yhtenäiseksi ympäri vanhaa taloa. Muovin käytöstä seuraisi sama efekti kosteus kuorma nousisi kohdista joissa ei ole muovia tai on vuotava sauma. Parempi, kun seinän läpi menee kostetutta tasaisesti joka paikasta. Siksi siis pareri ja ekovilla. Mutu tuntumalla myös paperi ja villa (lasi / vuori) voisi toimia, mutta oma kokemus naapurin rempoista on ollut, että lasi- ja vuorivilla tuntuu kuivuvan huonosti jos kerran pääsee kastumaan (muovin kanssa). Ehkä kuivuisi samoin kun selluvilla, jos kaverina olisi paperi muovin sijasta.

Tuokki

[rintsikan repijä]

Kuvia:


Kastunut sauma.

Tuossa on itseasiassa syy miksi olen itse laittanut uretaanilevyt pannaan (onneksi niitä on vain keittiön ja veranan ulkoseinissä lisäeristeenä 50mm). Keittiössä on vähän samanlaista oiretta. Saumoissa ja ruuvinkohdissa on tummentunut kohta. Muuta hälyttävää ei itseasiassa ole. Olen ottanut samanlaisen koepalan. Olen kuitenkin päättänyt remonoida sekä sekä keittiön, että verannan ja poistaa nuo levyt. Sisältä tuleva kosteus pyrkii menemään näistä levyistä läpi saumoista ja ruuvin paikoista. Jos muuta haittaa ei ole niin esteettinen. Mahdollisuus laajempiin vaurioihin on toki mahdollinen, koska kosteys menee läpi sitten pieneltä aluuelta. Tietty jos noita levyjä haluaa asentaa niin voisi pyrkiä tiivistämään sauma (uretaanilla) ja ruuvin ?? (en tiedä miten).

Totesin vain, että en viitsi pelleillä. Joten olen laitanut villat (lasi ja vuori), styroksit, uretaanilevyt ja muovit kaikki tavatessa poistettavien listalla. Uusittavat rakenteet eristetään ainoastaan käyttäen puukuitulevyä, ilmansulkupaperis ja selluvillaa (levyt tai puhallettu).

Muovia olis sula hulluus laittaa seinään ilmansuluksi, koska muovia ei saa mitenkään yhtenäiseksi ympäri vanhaa taloa. Muovin käytöstä seuraisi sama efekti kosteus kuorma nousisi kohdista joissa ei ole muovia tai on vuotava sauma. Parempi, kun seinän läpi menee kostetutta tasaisesti joka paikasta. Siksi siis pareri ja ekovilla. Mutu tuntumalla myös paperi ja villa (lasi / vuori) voisi toimia, mutta oma kokemus naapurin rempoista on ollut, että lasi- ja vuorivilla tuntuu kuivuvan huonosti jos kerran pääsee kastumaan (muovin kanssa). Ehkä kuivuisi samoin kun selluvilla, jos kaverina olisi paperi muovin sijasta.

Tuokki

Minkälaista uretaania käytit? Tuli vaan mieleen että höyrynsuluksi ei kelpaa kun alupintanen urtsi joka ei läpäise höyryä. Ruuvit ja saumat teipataan aluteipillä, lisäksi jokainen pontti vaahdotetaan. Näin mä tein, saa nähä mikä susi syntyi..

[SaLexi]

Täytynee ensitöiksi purkaa Anselmit pois, sittenhän näkee tarkemmin mistä ongelma johtuu tai on johtumatta.

Oletko ollut edelliseen omistajaan yhteydessä? Tuossahan on tapahtunut useampiakin asennusvirheitä, eli väittäisin remontin tekijän olevan ainakin osittain korvausvastuussa.

Mutta fiksu veto ottaa Anselmit pois ja tutkia, mitä sieltä alta löytyy. Päivittele ihmeessä tänne mitä löydät.

[Pietu-Petteri]

Joo, laittele rapoa tänne kun löydät syyn ongelmalle (jos ei pelkkä asennusvirhe) ja ratkaisun miten sait homman toimimaan. Olen itse juuri asentamassa tismalleen samaa eristystä omalle ullakolle, tosin nykyinen V-I on alumiinipinnoitettu toisin kuin tuo sinun ullakolle asennettu.

[tuokki]

Minkälaista uretaania käytit? Tuli vaan mieleen että höyrynsuluksi ei kelpaa kun alupintanen urtsi joka ei läpäise höyryä. Ruuvit ja saumat teipataan aluteipillä, lisäksi jokainen pontti vaahdotetaan. Näin mä tein, saa nähä mikä susi syntyi..

Tuo olin mun rakennusvirheeni (n. 10 vuotta sitten) Sen jälkeen en ole muovia tai uretaanilevyä mihinkään laittanut. Uretaania toki olen käyttänyt saumaukseen ja liimana, Niin kirkasotsainen en ole että karsastaisi materiaalia vain vastustamisen pakosta. Uudessa talossa saattaisin hyvin käyttää vuorivillaa ja uretaanilevyjä.

Mitä tulee kysymykseen, niin levyt joita käytin lisäeristykseen olivat sekä lastulevypintaista uretaanilevyä (keittiössä), että lastulevypintaista (eteisessä). Samoissa oli uretaania (ihan perus tavaraa), mutta ruuvit oliva vain kitattu päälle (samalla kitillä, jolla saimataan kipsilevyt). Kuitenkin on nähtävissä, että silti sekä saumat, että ruuvinreiät vuotavat kosteutta jossain määrin läpi (uksi irroitettu riivi oli aivan ruosteessa). Onneksi alla oleva puu ei ollut silti paljoa kärsinyt.

Tuli vain mieleen aiheellinen kysymys. Eikö edellä mainitut levyt ole juuri tarkoitettu lisäeristykseen sisältä päin. Ei kai niiden kanssa ole edes tarjoitus käyttää vielä jotain ilman / kosteuden sulkua ?

Teoriani on kuten aiemmin kirjoitin, että ilmeisesti levyt eivät isessään päästä kosteutta läpi (lähes ollenkaan), mutta saumoista menee sitten sitäkin enemmän jos vain mahdollista. Tämä (voi?) aiheuttaa pistemäisiä kosteusvaurioita alla olevaan seinään vuotokohdista.

Tuokki

[manowartist]

Raportoin kyllä. Laitan kuvia kunhan saan nuo Anselmit pois, toivottavasti sen jälkeen olisin viisaampi.

[manowartist]

Tilanneraportti nro 1:
Anselmin irtirepiminen ei niin mukavaa, yllättävän tiukassa kun on kiinnitetty rakennusliimalla, urtsalla ja ruuveilla.

Yksi vuotovana paikallistettu, V-I:n ja kattotuolin välinen sauma, Anselmin selkäpuolella selvät jäljet. Valunut levyjen välissä kattotuolia pitkin (V-I:n ja Anselmin) aina seinälle asti. Luultavasti siis kattotuolin ja V-I:n uretaanisauma ei ole 100% vedenpitävä. Ainakin tuon kohdan oletettu kondensioilmiökin löysi selitysen. Toinen piippu nousee vastakkaisella sivulla katosta läpi ja oppikirjan mukaan uretaanilevyä ei ole tiivistetty kiinni tiilipiippuun, vaan ympäröivä alue on tiivistetty palovillalla. Ongelma kuitenkin se että harjanpuoleinen sivu on täysin tiivistämätön (ellei orava ole sitä vienyt...), eli Anselmin yläpuolella oli piipun leveys x noin 10cm reikä. Siitä on ainakin lämpöä karannut yläkolmioon, joka osittain voisi selittää niin vahvan kondesion että vesi tulee uretaanisaumasta läpi. Selittää myös talvella esiintyvä sula kohta katossa (yksi niistä).

Eiköhän muittenkin vuotokohtien kohdilta löydy jotain mukavia ylläreitä...

[Nuska.82]

On kyllä aikasta uskalias rakenne kun lyödään nuin tiivis pinta ilman aluskatetta varsinkin kun niitä mahdollisia vuotoja on niin vaikea päästä näkemään. Mutta siis minusta tuossa yhdessä kuvassa laudoitus näytti hyvinkin pitkälti siltä, että katto on vuotanut/vuotaa edelleen, taisi kattotuolissakin olla jälkiä.
Meillähän katto on vuotanut (sekin :D) jota ei mitenkään olisi voinut silmämääräisesti katolta käsin havaita. Vuoto tapahtui vain kovilla sivusadetuulimyrskyillä ja lorotti sitten iloisesti eteisen portaikkoon, jonka siis viime kesänä eräänä kauniina myrskypäivänä huomasimme. Sen puoleen puhuisi, että teillä on samaa ongelmaa jos ongelma on tullut esille viime kesän jälkeen. Näillä kulmilla ainakin silloin oli niitä useampia. Myrskyjä nimittäin.

[manowartist]

Tilanneraportti nro 2:
Keskellä kattoa melkein jokaisen kattotuolin ja V-I:n saumaa pitkin valunut vettä, näkyy selvästi Anselmin selkäpuolen paperissa. Näyttää vähän siltä kuin kattotuolit olisivat hikoilleet Anselmin pintaan. Hain tänään täälläkin kehutun Co-techin ilmakuivaimen hyrräämään yläkertaan, alkukosteutta näytti 70%.
Puutteellinen ilmanvaihto katteen ja eristeen välissä + ilmavuodot sisältä siis tehneet tuhojaan minun katossa.
Kattotuolit kuitenkin näyttävät täysin terveiltä sekä tuntuvat kuivilta, joten ei tässä kaikki toivo vielä mennyttä.

[gretheline]

Tässä tapauksessa taisi olla onni se, että rakennetta ei oltu tehty niin tiiviiksi kuin oppikirjan mukaan olisi pitänyt, nimittäin tohdin veikata että ongelmat olisivat jääneet muhimaan pidemmäksi aikaa jos tiivistykset olisi tehty kunnolla! Todellakin onni onnettomuudessa. Se on kohtuullisen suuri vesimäärä mitä aluskatteeton peltikatto kondensoi, riippuu toki paljon myös säästä, mutta esimerkiksi meillä on pari kertaa nyt tällaisen sateisen syksyn aikana kylmän yön jälkeen tippunut vettä räystäältä siihen malliin kuin olisi satanut vettä, kuitenkin ilman sitä vesisadetta. Tällöin orkkisasussaan olevalta sivuvintiltä käsin on ollut helppo todeta että se on pellin alapintaa pitkin ulos asti valuvaa kondensiovettä ja osin aamun lämmetessä sulavaa kuuraa. Siinä moista ilmiötä ihmetellessä kävi mielessä että onneksi kaikki se vesi pääsee valumaan ulos ja rakenne tuulettuu ja kuivuu kunnolla, ja samalla minulle konkretisoitui se miksi niiden sivuvinttien ottaminen asuinkäyttöön on niin riskialtista ja vaatii niin huolellisen suunnittelun ja tunnollisen tekijän.

Tsemppiä korjauksiin, varmasti siitä vielä hyvä tulee.

[PetteriKivimäki]

^Amen. En uskonut kaveria kun sanoi ilman aluskatetta olevalla ullakolla sopivalla olosuhteella "satavan" pellin alapuolelle kondensoituvasta vedestä. Uskoin kun laittoi videon, tip tip..

Puutteellinen ilmanvaihto katteen ja eristeen välissä + ilmavuodot sisältä siis tehneet tuhojaan minun katossa.

Vieläkin ihmetyttää miten tuo noin voi käyttäytyä, eikös VI ollut kumminnii kunnolla urtsilla kiinni - oliskos kumminkin voinut käydä niin, että anselmin saumasta ilmavuoto, joka kondensoituu kylmän kattotuolin kylkeen?

[Pietu-Petteri]

Eilen juuri kirvesmiehenä työskentelevä tuttuni kertoi tehneensä asiakkaalle kuistin lisäeristyksen finnfoamilla. Asiakas oli ensimmäisen talven tyytyväinen ja toisena talvena kuisti olis taas kylmä. Asian tutkiminen oli paljastanut saumojen pettäneen eli puun elämisen vuoksi kaikki saumat 2-3 milliä auki, kun urtsi oli irronnut koolauksista. Tämä toistui vielä uudelleen, kunnes loppujen lopuksi Finnfoam oli toimittanut tarkoitusta varten oikeaa uretaanivaahtoa ja sittemmin on lämpö pysynyt kuistissa.

Noinkohan sinun V-I:n osalta olisi voinut käydä samoin?

[riska74]

Mikä teillä on kosteuslähde siellä talossa, kun kosteutta on niin paljon, että on koko yläkerta on märkä? jos siellä on paljon yli 50%RH, niin jostain höyryä tai vettä sisälle tulee.

Onko sauna sisällä tai kellarissa ja alupaperit kunnossa? suihku? lotraatteko vettä paljon? keitättekö perunoita 7h/vrk levy kutosella? kuivatatteko paljon pyykkiä narulla sisällä? mihin kuivausrumpu puhaltaa kosteudet? onko ilmankostuttimia? 3märkää koiraa isoa ja paksuturkkista? vuotaako vesiputket välipohjaan....ja pelaako paikallinen tuuletus siellä ja oikeaan suuntaan, missä teidän talossanne vettä muutetaan höyryksi tai vettä muuten käsitellään.

Sitten jos tai kun on aikaa, niin miettisin ja tutkisin mistä kosteutta tulee ja paljonko. Siis paljonko on absoluuttisen kosteuden ero ulkona ja sisällä (vettä höyrynä grammaa / kuutiometrissä ilmaa)

Viisaammat voi korjata/tarkentaa seuraavan, mutta jos oikein muistan, sisällä ei kannata olla kovin montaa grammaa enemmän vettä kuutiossa kuin ulkona. Rakennusfysikaalisesti ajateltuna järkevä raja taisi olla max 4g/m3 höyryä enemmän sisällä kuin ulkona, ja pakkasella siitä raja-arvosta ehkä täytyy tilapäisesti joustaa.

Toivottavasti korjaukset onnistuu ja kosteussyyt löytyy.

[tuokki]

Eilen juuri kirvesmiehenä työskentelevä tuttuni kertoi tehneensä asiakkaalle kuistin lisäeristyksen finnfoamilla. Asiakas oli ensimmäisen talven tyytyväinen ja toisena talvena kuisti olis taas kylmä. Asian tutkiminen oli paljastanut saumojen pettäneen eli puun elämisen vuoksi kaikki saumat 2-3 milliä auki, kun urtsi oli irronnut koolauksista. Tämä toistui vielä uudelleen, kunnes loppujen lopuksi Finnfoam oli toimittanut tarkoitusta varten oikeaa uretaanivaahtoa ja sittemmin on lämpö pysynyt kuistissa.

Juuri noin voi helposti käydä vanhassa talossa, jossa tämä "saumojen" eläminen voi olla suurempaa, kun uusissa. Meillä oli mm. kattojen alukuperäinen koolous välillä 1,2m ja uusi on 90 cm. Rakentaja sano, että kyseisellä tavaralla ei nykyään saa käyttää 1,2m jakoa. Lumen yms. paino kuulemma taivuttaa kattotuoleja liikaa.

Se mitä en tiennyt, että on olemassa joustavamaa uretaania joka kestää liikettä Minkä merkkistä ja mistä saa ? Mielellään tuota käyttäisi muuallekkin, kun tilkitsee saumoja vanhassa talossa.

Tuokki

[manowartist]

Otin selvää noista joustavista vaahdoista, esimerkkejä oli Sika Boom Flex sekä Tremco Illbruck FM330.

Taitaa tuo Cotech näyttää ihan omia arvojaan, kosteusmittarilla alakerrassa ilman kosteus @20C 41% ja yläkerrassa @19C 44%. Ei taida olla vuodenaikaan nähden mitkään hälyttävät lukemat.

Projekti etenee kunhan aikaa löytyisi jostain mutta pakko hoitaa kuntoon ennenkuin ilman oikeasti kylmenevät.