Kattoremontti omin voimin

[Oto Hascak]

Kyllä minä itselleni uuden aluskatteen laittaisin ja ottaisin kaiken huovan pois. Ja niinkuin tuli jo ilmi harjalta pari lautaa veke ja päätykolmioihin vaikka räppänät. Aluskatteeksi hengittävä ja kondenssisuojattu rulla.

Kun juoksuja läpsii kiinni niin huopaan tulee tuhat ja yksi reikää. Ja harjatuuletus on helpompi tehdä uuden aluskatteen kanssa.

Mää vielä kiusaan asialla... Aluskatteen voi sinne toki lisätä ja se on ihan toimiva ratkaisu. Mutta miten näet tilanteen silloin, kun aluskate jätetään lisäämättä eli se ehjä vanha huopa toimisi aluskatteena? Koetko, että rakenteella on tällöin mitään mahdollisuuksia olla toimiva vai onko se uusi aluskate tässä se polku onneen? Ihan uteliaisuudesta näkökulmaa kyselen.

[Keijo]

Kun juoksuja läpsii kiinni niin huopaan tulee tuhat ja yksi reikää. Ja harjatuuletus on helpompi tehdä uuden aluskatteen kanssa.

Siihen uuteen aluskatteeseen tulee suunnilleen yhtä paljon reikiä, kun ruoteiden naulat lyödään kuitenkin aluskatteesta läpi ja pitää se aluskatekin kiinnittää niillä pystyrimoilla. Peltikatossa katon ja aluskatteen väliin ei muutenkaan mene kauheasti vettä, joten aluskatteen ei tarvitse olla yhtä tiivis kuin kylppärin vesieristeen. Meillä on vanha tiilikatto, joka taatusti valskaa aina kun tuulee ja kun kerran edelliset 70 vuotta meni hyvin huovan kanssa, niin eiköhän tämän uuden alushuovan kanssa pärjätä seuraavat 70 vaikka siinä onkin ne tuhat ja yksi reikää.

[PTM]

Hämeen laaturemontti.
Ei voi kun kehua! Itse en olisi alkanut tekemään kattoremonttia, jonka hinnaksi jäi kot.väh. jälkeen. n.8000e, yht, n. 13500e ja työjälki oli erinomainen.
Asennus n. 3 päivää, katon oikaisu keskeltä 10cm.



Edit: Katon työ hinnaksi jäi n. 3500e :)


Edit:


Ei ihan uusin kuva (vuorilautojen teko kesken). mut ikkuna remontti maksoi 6000e, ulkomaalaus, n.800e :)

[Oto Hascak]

Peltikatossa katon ja aluskatteen väliin ei muutenkaan mene kauheasti vettä

Tämä. Jos se peltikatto on ehjä ja hyvin tehty, niin ei siellä aluskatteessa ole muuta kuin kondenssikosteuksia.

[Email]

tässä tullaan just siihen et tapoja on yhtä monta ku tekijöitäkin. tuota aluskatteen poisjättämistä en kyllä ymmärrä.
lähinnä sen takia jos joskus talon myy ja markkinoi just kattoremppa tehtynä ni jos aluskate puuttuu ni joku tarkempi kaveri varmasti sen huomaa. vuoden -98 jälkeen on vaadittu aluskate rakentamismääräyksissä oli se sit uus muovinen tai sit se vanha huopa.
ja kondenssivesi voi olla suurikin ongelma jos tuuletus ei ole kunnossa ja lämpö pääsee nousemaan ylös.

[tarpola]

tässä tullaan just siihen et tapoja on yhtä monta ku tekijöitäkin. tuota aluskatteen poisjättämistä en kyllä ymmärrä.
lähinnä sen takia jos joskus talon myy ja markkinoi just kattoremppa tehtynä ni jos aluskate puuttuu ni joku tarkempi kaveri varmasti sen huomaa. vuoden -98 jälkeen on vaadittu aluskate rakentamismääräyksissä oli se sit uus muovinen tai sit se vanha huopa.
ja kondenssivesi voi olla suurikin ongelma jos tuuletus ei ole kunnossa ja lämpö pääsee nousemaan ylös.

Mistä löysit nuo aluskatteen vaativat rakentamismääräykset? En nyt tähän kellonaikaan jaksanut itse lähteä tsekkaamaan, sen sijaan löysin Kattoliiton suositukset, joiden mukaan:

Peltikatteiden alla tulee käyttää tuoteluokkavaatimukset täyttävää aluskatetta, jonka pääasiallinen tarkoitus on johtaa vesikatteen alapintaan muodostuva kondenssivesi hallitusti ulkoseinälinjan ulkopuolelle.

Poikkeuksena on rivipeltikate, joka voidaan toteuttaa ilman aluskatetta seuraavin edellytyksin:
kate on ns. konesaumattu peltikate, jossa on kaksinkertainen pystysauma tiivistysmassalla (RT 85-10562)
katon kaltevuus on vähintään 1:7
aluslaudoituksena harvalaudoitus 20 – 60 mm raoilla
yläpohjan tuuletus toimii hyvin koko katon alueella.

Ei aluskatteesta haittaakaan ole, jos tuuletus toimii molemmin puolin ja ratkaisut on tehty katseenkestävästi. Monesti kuitenkin näkee että rakennetta paksunnetaan holtittomasti kun rimaa on moneen kertaan ristissä, ja sitten lopputulema on vähän kuin talolla olisi patja katolla. Nuo Kattoliiton speksit täyttyvät aika vaivattomasti rintamamiestaloissa ja tämä mahdollistaa myös aluskatteettoman ratkaisun. Sillä ulkonäkö pysyy vaivattomammin hallinnassa.

[lehmikangas]

lähinnä sen takia jos joskus talon myy ja markkinoi just kattoremppa tehtynä ni jos aluskate puuttuu ni joku tarkempi kaveri varmasti sen huomaa.

Varmaan moni tekee sitä remonttia kuitenkin itselleen ja tekee mielummin järkevästi ja hyvin, kuin pilkun tarkasti erilaisten säädösten, suositusten ym. markkinamiesten toiveiden mukaan.

Tietenkin kannattaa huomioida että voi tulla se päivä että talo menee myyntiin. Siksi remonttia tehdessä kannattaa kirjata ylös ne asiat jotka tietäen tekee siten, että niistä voi olla eri mieltä jälkikäteen. Jos oma talo menisi joskus myyntiin, niin voisin esimerkiksi esittää että tässä tilassa on lattiakaivo, vaikka tässä tilassa ei ole vedeneristystä koko huoneen alueella. Tässä on ulkoseinä, jossa ei ole yhtäjaksoista 22mm tuuletusrakoa ulkoverhouksen takana. Tässä on vanha valokatkaisija asennettuna aikana jolloin parempiakin olis ollut saatavilla. Tässä on...

[remppasarppa]

Kyllä meidän talkoissa tuherrettiin koko kesä ja silti verannan katto jäi seuraavaksi kesäksi. Remonttia tehtiin pääosin viikonvaihteessa ja silloinkin vain jos piteli poutaa. Monta kertaa kävi niin, että perjantaina illalla ihailtiin tähtikirkasta yötaivasta ja lauantaina herättiin sitten lohduttomaan sateeseen.

Näin on toissa kesänä tein kattoremontin pääsääntöisesti yksin. Parina viikonloppuna oli apumiehiä ruodelaudoitukseen ja pellin nostoon. Kyselin kyllä tarjouksia eri urakoitsioilta ja hinta haarukka oli aikamoinen. Mietiskelin asiaa pari kuukautta ja päätin tehdä itse. Pitkälti luottamus kysymys, kun noista remontti reiskoista ei aina tiedä. Monet julistaa takuun nimeen, jos jokin menee pieleen. Jos jotain sattuu on kuitenkin hirveä vaiva pyytää korvauksia tai uudelleen yritystä. Nyt kuitenkaan ei voi syyttää,kuin itseään.
Poikkileikkaus katosta ylhäältä alaspäin pelti,ruoteét,pystyrimat,icopal hengittävä aluskate vasten umpilaudoitusta ( valmistajan suositus),50mm ilmarako (räystään ulkoreunasta siivupois,verkko tilalle ja päätykolmioon reikä),tuulensuojalevy,ekovilla,ilmasulkupaperi, puupaneli ja uulan hegittävä sisäkattomaali.
Ei muovia missään ei ees lateksia :)
Katon tein lape kerrallaan ja urakka oli aikamoinen. Sateella sain tehtyä kivasti sisä hommia.
Telineet tein naapureiden iloksi kuormalavoista, jotka sain ja lopuksi poltin.
Harjalla heilumiseen tosiaan tottuu, mutta ei saa ruveta liian uhkarohkeaksi.
Hyvin meni. Tosin tyttö valitteli mummolle, että miksi meidän äiti on koko ajan katolla :)

[Mäki-Tuomola]

Otolle: Ohjeet on tarkoitettu ns. idioottivarmoiksi. Silti joku ne onnistuu mokaamaan, vaikka yrittäisi ohjeita noudattaa.

Ja eri asia on oma mielipiteeni vs. toisille ehdottamani toimenpide, jolloin olen vastuussa ratkaisuistani.

Esim. Oma piharakennukseni, jossa kylmä vintti. Rakenne nyt: huopa, päre, harvalauta. Tulee olemaan: pelti, ruoteet, korokerimat, päre.

Otan siis huovan pois ja jos pelti jostain falskaa niin ei ole enää huopaa (mikä siis erittäin huonokuntoinen) sulkemassa vettä mihinkään.
Uskon, että kondenssivesi tasoittuu paremmin päreisiin ja kuivuu sieltä hienosti, kunhan tuuletus on kunnossa.

Tällaista ratkaisua on kuitenkin vaikea ehdottaa toisen omaan kotiin, jossa mahdollisesti eristeet suoraan päreissä kiinni.

Toivottavasti tämä selkeensi asiaa.

Ja katon liiaallisesta korottamisesta sen verran, että jos matalan haluaa niin purkaa kattotuoleihin asti. Onko se "vihreä" tapa, niin siitä voi kiistellä. Muistaakseni museovirastokin kehottaa jättämään katoissa aikakausien kerrokset jäljelle. Toki samassa taidetaan myös mainita ulkonäkökysymyksistä...

Kattosaneerauksen saa matalaksi aikaisemmin laatimillani ohjeilla, jos käyttää aikaa oikaisimisen minimointiin mikä voi olla välillä turhauttavaa. Myös räystäslaudoitusratkaisuilla "patjasta" voi saada "petarin"...

UGH vol.3

[Keijo]

Museoviraston periaate noin yleisesti ottaen on että rikkinäisen saa korjata, mutta rakenteita ei vaihdeta vain sen takia, että päästään helpommalla tai että rakenteet on vanhoja tai vähän notkolla. Meillä oikaisiin kattoa vain sen verran mitä pystyi helposti tekemään kiiloilla ja vanhasta kattolaudoituksesta purettiin vain ne kohdat, jotka vaativat korjausta. Katto jäi remontin jälkeenkin vähän notkolle, mutta kun vanhassa talossa mikään muukaan ei ole suorassa, niin eipä sillä väliä. Museoviraston määräämä valvoja kiitteli ratkaisua, koska täydellinen oikaisu olisi vaatinut koko katon purkua kattotuoleihin asti, mikä puolestaan olisi hävittänyt suurimman osan katon alkuperäisestä rakenteesta.

Ihan omin voimin tuo kattoremontti tuli tehtyä. Apuna oli museoviraston korjauskortisto ja modernien tiilikattovalmistajien ohjeet. Niistä sitten keiteltiin kasaan sopiva kompromissi, joka kelpasi museovirastollekin.

[cruise]

Oma lähtökohtani oli lähes sama kuin säkärillä: 120 neliötä rintsikan kattoa, josta purettiin pois ensin 90-luvulla asennetut Vartti-katteet ja sen jälkeen asennettiin Vartin alla olevan 30 vuotta vanhan kolmiorimahuopakaton päälle pystyrimat ja niiden päälle vaakaruoteet. Vesikatoksi valitsin Rautaruukin classicin, jonka pystyy hyvin asentamaan yksinkin. Itseltäni meni koko hommaan 1,5 kuukautta (poislukien viikonloput), josta vanhan katteen purkuun vaihtolavalle ja rimojen ja ruoteitten muutostöihin kului puoli kuukautta iltatöinä. Peltikatteen asennukseen kului kesälomakuukausi. Tein kaiken yksin lukuunottamatta apua, jota sain 6-7 metrin pituisten katelevyjen nostamisessa katolle: kaveri ojensi levyt maanpinnalta (räystään korkeus n. 6 m) ja minä vedin ne yksitellen katolle. Olisihan ne voitu nostaa heti katollekin, mutta en tajunnut rakentaa sinne petiä niitä varten.
Homma siis onnistuu lähes yksinkin tällaiselta kuuskymppiseltä toimistotyöläiseltä, kunhan kattokaltevuus on kohtuullinen (minulla 2 suhde kolmeen). Jyrkemmällä katolla antaisin muiden hoitaa asennuksen. Mitään stressiä sateen suhteen ei ollut, koska vanha huopakatto oli edelleen vedenpitävä. Olisihan homman voinut antaa ulkopuolisellekin ja hyödyntää kotitalousvähennys, mutta ehkä oli kyseessä myös näyttämisen halu että "vielähän tähän itekkin pystyn".
Telineitä en tehnyt mutta valjaat oli aina päällä.
Tarvikkeet ja vanhan katon roskikseen kuljetus maksoi viisi tonnia ja työ olisi varmaan maksanut saman (miinus verovähennys). Rännit ja kourut sekä otsalaudat olivat perua 90-luvun kattoremontista, jonka senkin aikoinaan tein itse. Päätylistojen yhteyteen rakensin ilmaraot välitilan tuuletusta varten. Aluskatetta en siis katsonut tarvitsevani.

[poropekka]

Täällä palstalla monet meinaavat unohtaa miksi sitä nykyaikaista aluskatetta alettiin käyttämään. Se ei tullut käyttöön mystisen "kondessin" vallattua pohjolan, vaan siirryttäessä katteisiin jotka eivät ole vedenpitäviä ja eristeisiin jotka pitävät veden.
Vanha joskus aiemmin korvattu huopakatto ei ole muuttunut vedenpitäväksi oltuaa piilossa edellisen katteen alla. Rakenne kuitenkin yleensä toimii, jos tuuletusrako on riittävän suuri.

[Keijo]

Minä sanoisin että 99%:sti syy miksi nykyaikaista aluskatetta alettiin käyttää on se, että muovin rullaaminen auki kattotuolien päälle on ihan älyttömästi nopeampaa ja halvempaa kuin umpilaudoituksen tai vaikka kovalevyn käyttö. Suunta katteiden pitävyydessä on enemmän mennyt siihen suuntaan, että katteet ovat tiivistyneet. Moderni betonitiilikatto on niin mittatarkka, että jos pohjat on suunnilleen suorassa, niin ei sieltä kovallakaan sateella mene merkittävästi vettä läpi. Peltikatossakin pitää olla aika kädetön jos sen saa pahasti vuotamaan.

[tuokki]

Yksi syy aluskatteen tarpeeseen on myös se, että matalaenergia/passiivitaloissa saattaa olla eristettä katossa puolimetriä+. Jo rakentamisen "maalaisjärjellä" ymmärtää, että tallainen kakku (mitä tahansa) eristettä ei kuivu itsestään millään

Se että pitäisikö eristämisessä miettiä muitakin osa aluita, kun eristeen eristyskykyä onkin sitten toinen juttu ja siitä on täälläkin käyty lukuisissa viestiketjuissa käyty läpi. Itse kuitenkin uskon että vain kasvattamalla eristeiden paksuuksia ollaan pian suurissa ongelmissa (rakennamme hyvää vauhtia seuraavan sukupolven homepommeja).

Energian kulutus / rakenteiden toimivuus (hyvin monesta näkökulmata) ja miten energia on tuotettu pitäisi ajatella kokonaisuuten. Tyyliin jos sinulla oso talo, jossa vähän eristetä ja lämmität sitä öljyllä. Niin E- luokka on huono (+mahdollisia sanktioita vero yms muodossa). Jos taas talon energia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä (kuten aurinko/maamlämpö), niin talo voisi olla keveämmin eristetty (hengittäva), mutta silti energialuokitukseltaan hyvä.

Uskon että lähivuosina on aivan normaalia, että talon katolla on aurinkokennot joita käytetää joko veden lämmitykseen tai sähkön tuottamiseen (ja ylijäämä energian) syöttämiseen/myymiseen takaisin verkkoon. Kuitenkin monet tahot vastustavat ja jarruttavat tätä kehitystä, koska se tarkoittaa rahan menettämistä (heidän bussinekseltaan) tai verottajalta. Uusiutuvia energia lähteitä on vaikea verottaa

Vielä mitä tulee kattoremonttii, niin itse en sellaiseen omilla taidoilla lähtisi. Olen ns. itse oppinut Rintsikka remppaaja, mutta tietyt asiat rajaa muiden tehtäväksi. Näitä ovat vesi/vesieristykset, sähköt ja katto. Nämä siksi, että vahingot noiden kanssa mokaamisessa on huomattavan suuret (ei välttämättä siksi, että en kuvittelisi osaavani). Monessa ei niin kriittisessäkin kohdassa duunaaminen on vähintään hidasta, koska ei ole samaa rutiinia, osaamista ja välineitä mitä ammattilaisella. Järjestäen työn määrän kuvittelee pienemmäksi, kun mitä se oikeasti on. Usein ammattattilainen saisi nopeammin ja edullisemmin työn tehtyä (jos laskee omalle työlleen minkäänlainsta arvoa / hintaa). Toisaalta asian rakentamisen voi ottaa myös mukanava harrastuksena, mutta sitten rintamamiestalon remontissa ei pidä olla liian tavoitteellinen tiukan aikataulun ja budjetin pitävyyden suhteen.

Lukemattomat kerrat olen arvioinut, että tämän kohdan tekemiseen menee 1-2 kk, mutta todellisuus on ollutkin sitten 6 kk+. Vaikka rahat riittäisivät, niin oma ajan käyttö + jaksamine asettaa rajoitteet (=ei jaksa aina duunin jälkeen mennää viilaamaan seuraavaa listaa)

T: Tuomas

[Jarppi78]

Ja loppulasku tuli nyt kattoremontista... . Elikkäs 130 m2 konesaumakattoa, miehistöluukku, lapetikkaat, piipunhattu + pellitys, rännit, 4 kpl syöksyjä, vanhan purku, pohjatyöt oikaisuineen eli sormeakaan en nostanut homman eteen ja laskun loppusumma oli 5500 € + 500 m lautaa joka oli 249 € (ostin ite).. työn osuus olikohan n. 2500 € jos oikein muistan eli siitäkin tulee vielä takasin :)