Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Olisiko kokemuksia kompostoivasta kuivakäymälästä, jonne voi heittää myös biojätteet kompostoitumaan? Kannattaako hankkia?
Meillä on vesivessa, mutta kuivakäymälä tulisi kakkos- ja kesävessaksi: sähkökatkojen varalle, ekologisemmaksi vaihtoehdoksi ja pidentämään umpikaivon tyhjennysväliä. Remonttiprojekti on juuri alkamassa, ja tällä hetkellä tontilla ei ole huussia eikä kompostia. Käymälän voisi hoitaa kuntoon heti alkajaisiksi, niin olisi sitten asiointipaikka kylppärirempan ajaksi. Ulkorakennuksessa on aikoinaan ollut huussi, mutta se on joskus muutettu ihan vaan varastotilaksi. Perinteistä huussia kai ei saa enää edes rakentaa jätevesimääräyksien takia? Millainen käymälä kannattaisi pistää pystyyn?
Meillä on vesivessa, mutta kuivakäymälä tulisi kakkos- ja kesävessaksi: sähkökatkojen varalle, ekologisemmaksi vaihtoehdoksi ja pidentämään umpikaivon tyhjennysväliä. Remonttiprojekti on juuri alkamassa, ja tällä hetkellä tontilla ei ole huussia eikä kompostia. Käymälän voisi hoitaa kuntoon heti alkajaisiksi, niin olisi sitten asiointipaikka kylppärirempan ajaksi. Ulkorakennuksessa on aikoinaan ollut huussi, mutta se on joskus muutettu ihan vaan varastotilaksi. Perinteistä huussia kai ei saa enää edes rakentaa jätevesimääräyksien takia? Millainen käymälä kannattaisi pistää pystyyn?
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Minä ratkaisin suunnilleen saman ongelman tuossa kevättalvella, seuraavia pohtien:
1. Kompostorikäymälä maksaa halvimmillaan ainakin parisen sataa, ja voi maksaa paljonkin enemmän
2. Vessa tarvittiin justnytheti, eikä lumen alla olevien lokakaivojen kunnosta juuri ostetussa mökissä ollut hajuakaan
3. Puhumattakaan siitä että veden kytkeminen eri paikkakunnalta ja ilman venttiilejä on epätriviaalia
4. Lukaalissa oli ikiwanha maapohjainen huussi
5. Kompostori tarvitaan joka tapauksessa koska ruokajätteet pitää suojata haittaeläimiltä kuten rotilta
Päädyin tekemään huussista kompostotoivan. Kunnostin yhden reiän: lämpöistuin kympin, kaksi muovilaatikkoa maksoi 30e (kallista mutta isompi vatisysteemi ei mahtunut siihen tilaan,) kaksi tiiltä ja säkki puutarhaturvetta noin kympin. Hieman lapioimista. L&T Globe hankittiin vähän myöhemmin halvennuksesta hintaan 130e. Alta kahden sadan on koossa lämpökompostori ja kompostikäymälä. Ja tuo turvesäkillinen käy mainiosti myös kuivikkeeksi.
Tyhjensin huussilaatikon Globeen tuossa kuukausi takaperin, sitä oli käytetty arviolta kolmisen henkilökuukautta. Hämmästelin että melkein täyden laatikon sisältö oli kesän aikana kompostoitunut paljon paremmin kuin olisin luullut, eikä haissut yhtään. Virtsankeräyslaatikon kapasiteetti oli ylittynyt ja sen tyhjäksi lapiointi iljetti, mutta onneksi sisältö on mikrobiologisesti vähemmän vaarallista kuin itse keräyslaatikon. Ja tuohon hintaan pystyy hankkimaan ylimääräisetkin laatikot, siltä varalta että kapasiteetti ei riitä, eikä rahan säästyminen erityisesti ole harmittanut.
Ohje on esimerkiksi tämän dokkarin lopussa: http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/dev ... ymalat.pdf
1. Kompostorikäymälä maksaa halvimmillaan ainakin parisen sataa, ja voi maksaa paljonkin enemmän
2. Vessa tarvittiin justnytheti, eikä lumen alla olevien lokakaivojen kunnosta juuri ostetussa mökissä ollut hajuakaan
3. Puhumattakaan siitä että veden kytkeminen eri paikkakunnalta ja ilman venttiilejä on epätriviaalia
4. Lukaalissa oli ikiwanha maapohjainen huussi
5. Kompostori tarvitaan joka tapauksessa koska ruokajätteet pitää suojata haittaeläimiltä kuten rotilta
Päädyin tekemään huussista kompostotoivan. Kunnostin yhden reiän: lämpöistuin kympin, kaksi muovilaatikkoa maksoi 30e (kallista mutta isompi vatisysteemi ei mahtunut siihen tilaan,) kaksi tiiltä ja säkki puutarhaturvetta noin kympin. Hieman lapioimista. L&T Globe hankittiin vähän myöhemmin halvennuksesta hintaan 130e. Alta kahden sadan on koossa lämpökompostori ja kompostikäymälä. Ja tuo turvesäkillinen käy mainiosti myös kuivikkeeksi.
Tyhjensin huussilaatikon Globeen tuossa kuukausi takaperin, sitä oli käytetty arviolta kolmisen henkilökuukautta. Hämmästelin että melkein täyden laatikon sisältö oli kesän aikana kompostoitunut paljon paremmin kuin olisin luullut, eikä haissut yhtään. Virtsankeräyslaatikon kapasiteetti oli ylittynyt ja sen tyhjäksi lapiointi iljetti, mutta onneksi sisältö on mikrobiologisesti vähemmän vaarallista kuin itse keräyslaatikon. Ja tuohon hintaan pystyy hankkimaan ylimääräisetkin laatikot, siltä varalta että kapasiteetti ei riitä, eikä rahan säästyminen erityisesti ole harmittanut.
Ohje on esimerkiksi tämän dokkarin lopussa: http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/dev ... ymalat.pdf
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Nämä on näitä valintoja. Riippuu sijoittelustakin. Eli onko mahdollista pitää kompostori plussan puolella talvellakin. Talon yhteyteen rakennettuna varmaankin helpompi. Itselläni oli kuivikekäymälä ja lämpökomposti. Ei se tosin talvella riittäneet eristeet toimimiseen. 400l komposti riitti talous ja wc-jätteelle pariksi vuodeksi. Työn määrä olisi pienempi kompostoivan käymälän kanssa, mutta kunka tukevaan jäähän se menee talvella... Ja hintakin on isompi. Ei tosin suuri ero kompostin ja erottelevan pöntön yhteisummasta.
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Kiitos vinkeistä! Voisihan tuota itse rakenneltua harkita, tulisi ainakin rutkasti halvemmaksi. Yksi tyhmä kysymys: kun jäte pitää jälkikompostoida, miten se käytännössä pitää hoitaa? Eli olisiko järkevää tehdä itse kompostikäymälä ObOllin linkin mukaan ja ostaa sen lisäksi jokin vaikka jokin Biolanin kompostori? Mitenkähän epämiellyttävää tuollaisen tyhjentäminen on verrattuna kompostoivaan käymälään?
Ensimmäistä kertaa ollaan huussia tekemässä.
Ensimmäistä kertaa ollaan huussia tekemässä.
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
No meikäläisellähän on vasta vuoden käyttökokemus, ja sattuneista syistä (tyypillisestä ahkeruustasostani johtuen, puhumattakaan rahatilanteesta, samoin kuin päivätyöstä 250 km etäisyydellä) tuo on mökkeilykäytössä, niin paha sitä olisi esmes lapsiperheen kokoaikaiseen käyttöön yleistää. Vesi on vieläkin kytkemättä ja viemärit tarkastamatta, mutta ainakin tuo on saatu sisältä kuivaksi, tikkaat ovat jälleen kiinni, hormista on naakan pesä poissa, piipun päällä on lintuverkko ja hattu, tulikiven pikkutakka todettu toimivaksi ja tiiliä variseva pönttöuuni tuomittu uudelleen rakennettavaksi. Ja tietty mikä tärkeintä, tynnyrisauna kunnostettu ja saunapuitakin riittää kun pihalta poistettu tusina linjoille vaarallista koivua -- siihenpä se kesäloma mukavasti upposikin... piti sitten hankkia fissen x27 kun rupesin isompia tyvipöllejä halkomaan... nyt varmaan pitäisi hankkia uusi pikkutakki kun entinen on pahasti selästä ahdas
Kokemukset saavikompostorista ovat kuitenkin rohkaisevia, johon saattaa vaikuttaa että pistin heti alkuun pientä risua/havua keräyslaatikon pohjalle ilmanvaihdon varmistamiseksi.. Erityisesti tyhjentäminen oli pala kakkua, ja kun kerroin isäukolleni joka on vuosikymmeniä ollut vastuussa isovanhempien mökin tunkiosta, hän totesi että sittenhän tuohon ei tarvitse vakiovarustetta eli kossupulloa. Kehitysideana aion alkavana vuonna kunnostaa toisenkin reiän, ja jättää kunkin reiän/keräyslaatikon vähäksi aikaa käyttämättömäksi (ainakin jokusen viikon) ennen tyhjennystä.
L&T Globe ei taida olla niin hyvä jatkuvassa kompostorikäytössä kuin Biolanin pikakompostorit, mutta kiireettömämmälle se on (kai?) ihan hyvä. Ja hinnaltaan luokkaa kolmannes, minkä lisäksi kivasti laajennettavissa. Fiksummat väittävät että puuseejäte vaatii kaksi kompostointivuotta, joten pohdin toisenkin Globen hankintaa, ja nykyisen korottamista perus- 310 litrasta 160 litran korotusosalla tai parilla... komposti kuitenkin painuu, ja saisi toisaaalta ihan kivan kokoisen ensiö/keräyskompostorin ja toisaalta viimeistelykompostorin -- erityisesti voi talven yli kerryttää ruoanjätteillä sitä keräyskompostoria välittämättä että jäätyykö se. Pihaa on meikäläisellä kuitenkin sen verran että ylimääräinen neliömetri tai pari kompostorisysteemeille ei paljon rassaa, ja kun nuo käynnistävät itse itsensä taas keväällä niin kyllä laiskalle piisaa. Vanhan joustinpatjan jousien päälle laudoista häthätää kyhäämäni puutarhakompostorikin vie runsaat pari neliötä pihan perää. Voisi saada samalla noita jättipalsameitakin siirrettyä keräily-Globeen että tulee tilaa uusille. Ihan urakka niiden hävittäminen käsipelillä, ja kyllä niistä ainakin biomassaa kertyy.
Ehkä isoin syy ratkaisuuni (rahapulan ohella) oli se, että tuo puuseen kompostorointi ja sen jälkeen tavara lämpökompostoriin on joustava ratkaisu. Jos systeemissä on jotain vikaa tai kehitettävää, niin ei tarvitse rakentaa uutta sijoituspaikkaa isolle mutta huomattavan kalliille kompostorikäymälälle. Vaikka tuollaisen epäilemättä valitsenkin jos ajatus kuistin lämpöeristämisestä ja "sisävessan" rakentamisesta sen nurkkaan toteutuu. Ei sitä laatikkosysteemiä ihan sisätiloissa viitsi, toista se on ulkohuussissa jonka tyhjentäminen on paljon helpompaa.
Hassua miten sitä onkin kaikenlaisia ajatelmia siitä miten mökkeröä korjaa ja kehittää, mutta se on varmaan tavallista alkuvuosina. Ainoa mitä pitää mielessä on tehdä yhtä asiaa kerrallaan kunnes toimii, ja hoitaa asiat tärkeysjärjestyksessä. Puusee oli siellä kärkipäässä, juomaveden, keittomahdollisuuden ja lämmityksen kanssa. Eikä nuo puuseet hukkaan mene, esmes jos jätevesissä pääsisi pelkkään harmaaseen veteen, se keventäisi vanhentuneen viemäröinnin modernisointia oikein kivasti.
Eli niin kuin Kuvaja sanoi, valintojahan nämä.
Kokemukset saavikompostorista ovat kuitenkin rohkaisevia, johon saattaa vaikuttaa että pistin heti alkuun pientä risua/havua keräyslaatikon pohjalle ilmanvaihdon varmistamiseksi.. Erityisesti tyhjentäminen oli pala kakkua, ja kun kerroin isäukolleni joka on vuosikymmeniä ollut vastuussa isovanhempien mökin tunkiosta, hän totesi että sittenhän tuohon ei tarvitse vakiovarustetta eli kossupulloa. Kehitysideana aion alkavana vuonna kunnostaa toisenkin reiän, ja jättää kunkin reiän/keräyslaatikon vähäksi aikaa käyttämättömäksi (ainakin jokusen viikon) ennen tyhjennystä.
L&T Globe ei taida olla niin hyvä jatkuvassa kompostorikäytössä kuin Biolanin pikakompostorit, mutta kiireettömämmälle se on (kai?) ihan hyvä. Ja hinnaltaan luokkaa kolmannes, minkä lisäksi kivasti laajennettavissa. Fiksummat väittävät että puuseejäte vaatii kaksi kompostointivuotta, joten pohdin toisenkin Globen hankintaa, ja nykyisen korottamista perus- 310 litrasta 160 litran korotusosalla tai parilla... komposti kuitenkin painuu, ja saisi toisaaalta ihan kivan kokoisen ensiö/keräyskompostorin ja toisaalta viimeistelykompostorin -- erityisesti voi talven yli kerryttää ruoanjätteillä sitä keräyskompostoria välittämättä että jäätyykö se. Pihaa on meikäläisellä kuitenkin sen verran että ylimääräinen neliömetri tai pari kompostorisysteemeille ei paljon rassaa, ja kun nuo käynnistävät itse itsensä taas keväällä niin kyllä laiskalle piisaa. Vanhan joustinpatjan jousien päälle laudoista häthätää kyhäämäni puutarhakompostorikin vie runsaat pari neliötä pihan perää. Voisi saada samalla noita jättipalsameitakin siirrettyä keräily-Globeen että tulee tilaa uusille. Ihan urakka niiden hävittäminen käsipelillä, ja kyllä niistä ainakin biomassaa kertyy.
Ehkä isoin syy ratkaisuuni (rahapulan ohella) oli se, että tuo puuseen kompostorointi ja sen jälkeen tavara lämpökompostoriin on joustava ratkaisu. Jos systeemissä on jotain vikaa tai kehitettävää, niin ei tarvitse rakentaa uutta sijoituspaikkaa isolle mutta huomattavan kalliille kompostorikäymälälle. Vaikka tuollaisen epäilemättä valitsenkin jos ajatus kuistin lämpöeristämisestä ja "sisävessan" rakentamisesta sen nurkkaan toteutuu. Ei sitä laatikkosysteemiä ihan sisätiloissa viitsi, toista se on ulkohuussissa jonka tyhjentäminen on paljon helpompaa.
Hassua miten sitä onkin kaikenlaisia ajatelmia siitä miten mökkeröä korjaa ja kehittää, mutta se on varmaan tavallista alkuvuosina. Ainoa mitä pitää mielessä on tehdä yhtä asiaa kerrallaan kunnes toimii, ja hoitaa asiat tärkeysjärjestyksessä. Puusee oli siellä kärkipäässä, juomaveden, keittomahdollisuuden ja lämmityksen kanssa. Eikä nuo puuseet hukkaan mene, esmes jos jätevesissä pääsisi pelkkään harmaaseen veteen, se keventäisi vanhentuneen viemäröinnin modernisointia oikein kivasti.
Eli niin kuin Kuvaja sanoi, valintojahan nämä.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Palataampa taas asiaan.
Puuttumatta siihen, mikä on tilanne sinulla, helpoin ratkaisu on laittaa eritteleväkompostikäymällä. Ja vielä siten, että nesteet johdetaan viemäriin harmaavesien sekaan. Siinä onkin sitten haastetta, miten sen tekee. Monasti se "helpoin" tapa laittaa käymälä kuistin yhteyteen, joilloin matka viemäriputkiin on lyhyt ja samoin matka "vessaan". Mahdollisuus pitää komposti ulkoilmaa lämpimämmässä rossipohjassa helpottaa käyttöä, varsinkin kun saa tehtyä luukun kuisitn kylkeen huoltoa varten... No, jokatapauksessa erittelevän kuivakäymälän teko ei ole ihan simppeliä näissä meidän oloissa. Pakkanen asettaa rajoituksia. Lähinnä nesteiden kanssa. Kesällä nesteitä voidaan paljon haihduttaa, talvella ne pitäisi jotenkin hallitusti saada kerätty (kesällä sitten ihmetellään ureakuutioita...) tai johdettua viemäriverkkoon jäätymättä.
Ehdottomasti kannatettava idea! Mutta toteutus vaatii miettimistä. Itselläni oli erotteleva biolanin sininen pönttö, josta meni nesteet ulos säiliöön. Talvella tavara tietenkin jäätyi ja meni keräilyksi, kesällä käytin laimennettuna lannoitteeksi. Kiinteän tavaran kannoin kompostiin... Meillä ei siis ollut viemäröintiä.
Nyt tässä talossa, en ole keksinyt paikkaa moiselle systeemille (ei ole valmista tilaa ja kuisti on kylmä). Saatan jossain kohtaa tosin taas harkita, esim kesäkäyttöön...
Puuttumatta siihen, mikä on tilanne sinulla, helpoin ratkaisu on laittaa eritteleväkompostikäymällä. Ja vielä siten, että nesteet johdetaan viemäriin harmaavesien sekaan. Siinä onkin sitten haastetta, miten sen tekee. Monasti se "helpoin" tapa laittaa käymälä kuistin yhteyteen, joilloin matka viemäriputkiin on lyhyt ja samoin matka "vessaan". Mahdollisuus pitää komposti ulkoilmaa lämpimämmässä rossipohjassa helpottaa käyttöä, varsinkin kun saa tehtyä luukun kuisitn kylkeen huoltoa varten... No, jokatapauksessa erittelevän kuivakäymälän teko ei ole ihan simppeliä näissä meidän oloissa. Pakkanen asettaa rajoituksia. Lähinnä nesteiden kanssa. Kesällä nesteitä voidaan paljon haihduttaa, talvella ne pitäisi jotenkin hallitusti saada kerätty (kesällä sitten ihmetellään ureakuutioita...) tai johdettua viemäriverkkoon jäätymättä.
Ehdottomasti kannatettava idea! Mutta toteutus vaatii miettimistä. Itselläni oli erotteleva biolanin sininen pönttö, josta meni nesteet ulos säiliöön. Talvella tavara tietenkin jäätyi ja meni keräilyksi, kesällä käytin laimennettuna lannoitteeksi. Kiinteän tavaran kannoin kompostiin... Meillä ei siis ollut viemäröintiä.
Nyt tässä talossa, en ole keksinyt paikkaa moiselle systeemille (ei ole valmista tilaa ja kuisti on kylmä). Saatan jossain kohtaa tosin taas harkita, esim kesäkäyttöön...
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Sen verran tarkennusta, että käymälä olisi tulossa kylmään tilaan ulkorakennuksen yhteyteen. Talvella sitä varmastikin tulisi käytettyä vähänlaisesti, paitsi remontin aikana ja mahdollisen sähkökatkon yllättäessä.
Voi olla, että kallistun valmiin ratkaisun puoleen; se kun olisi ainakin helppoa.
Voi olla, että kallistun valmiin ratkaisun puoleen; se kun olisi ainakin helppoa.
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Nesteiden jäätyminen on se asia joka itseäni mietyttää, eikä minulla ole ratkaisua siihen.
Tuossa sellainen (vanha) .pdf, josta saat jonkinlaisen käsityksen erillaisista kaupallisista ratkaisuista.
http://www.huussi.net/vanhat/koevehu/pd ... ymalat.pdf
Tuossa sellainen (vanha) .pdf, josta saat jonkinlaisen käsityksen erillaisista kaupallisista ratkaisuista.
http://www.huussi.net/vanhat/koevehu/pd ... ymalat.pdf
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Tuttavilla on mökillä se Biolanin kompostikäymälä. Ihan toimiva laitos eikä tarvitse pissoja erotella. Talvella varmasti jäätyy mutta kun tyhjentää myöhään syksyllä niin mahtuuhan sitä sinne. Tyyris se tietty on, jotain 600,-e.
Mökillä tuunasin vanhan puuceen niin, että laitoin siihen sellaisen erottelevan istuinosan. Pissat menee huussin taakse isoon avonaiseen laatikkoon jossa on kuiviketta ja haihtuu siitä. Isompi asia menee muovisaaviin joka meillä tyhjennetään kerran vuodessa kompostiin. Esim. L&T Globe on tuohon ihan hyvä, jopa turhan tyyris.
Kotona meillä on L&T:n pikakompostori talousjätteille, toimii korotusosan kanssa 4-henkisellä perheellä vuoden ympäri. Viime talvena oli hetken jäässä mutta sain heräteltyä kuumavesipulloilla. Meillä on myös Globe mutta se on lehdille yms. puutarhajätteelle. On paljon tuota pikakompostoria hitaampi.
Tuon kompostoivan Biolannin huussin hinnalla taitaa saada parikin kompostoria+sen erottelevan istuimen...
Mökillä tuunasin vanhan puuceen niin, että laitoin siihen sellaisen erottelevan istuinosan. Pissat menee huussin taakse isoon avonaiseen laatikkoon jossa on kuiviketta ja haihtuu siitä. Isompi asia menee muovisaaviin joka meillä tyhjennetään kerran vuodessa kompostiin. Esim. L&T Globe on tuohon ihan hyvä, jopa turhan tyyris.
Kotona meillä on L&T:n pikakompostori talousjätteille, toimii korotusosan kanssa 4-henkisellä perheellä vuoden ympäri. Viime talvena oli hetken jäässä mutta sain heräteltyä kuumavesipulloilla. Meillä on myös Globe mutta se on lehdille yms. puutarhajätteelle. On paljon tuota pikakompostoria hitaampi.
Tuon kompostoivan Biolannin huussin hinnalla taitaa saada parikin kompostoria+sen erottelevan istuimen...
Re: Kompostoiva kuivakäymälä vai komposti ja huussi?
Meillä olisi ulukohuussin kunnostusprojekti eessä mahollisesti tulevana kesänä. Vaihtoehtoja tuntuu olevan monia ja käyttöä kuitenkin toisaalta vähän. Eli olisi semmonen varavessa, kakarat saa kesällä ulukona leikkiessä juosta sinne ettei tarvi sisälle lähtiä ja miksei tämä koske ihtiäänkin. Talavella pajasta taas on lyhyempi matka huussiin kuin tupaan asti, mikäli on tarve päästä asioimaan ja ei ole niin kovan työn takana kuin sisälle rynniä pikisenä ja likasena. Lisäksi koska tuvan yhteyvessä on umpipöntöt pakon edestä, toisi edes satunnainen huussin käyttö hieman pitempiä tyhjennysvälejä, toivomma.
Kuitenkin, vähäisestäkin käytöstä huolimatta, olemme kallistumassa Biolanin kompostikäymälän puoleen. Hinta on suht korkia, mutta ainakin viime kesänä sitä myytiin erittäin hyvällä tarjouksella. Tuon Biolanin etu on siinä, jotta siinä samassa menisi biojätteetkin ja näin välttyisimme lämpökompostorin hankinnalta joka tyyris sekin. Meillä hyvin vähän tuloo bioskaa; lähinnä kasvistenkuoret ja kahavinporot, nämä kun ovat ainuita mitkä eivät kelepaa koirain syötäväksi. Haaskeille mennöö muutenkin hyvin vähän ruokaa ja koira syö sen mitä emme itse syö. Tällä systeemillä tuskin edes Biolanin pikakompostori toimii, koska jätettä tuloo niin vähän. Siksi siis tuo kompostikäymälä olisi oiva peli, siellä maatuisi nuo vähäiset bioskatkin, joten yksi laite hoitaisi kaksi asiaa.
Käyttökokemuksia en vielä ossaa kertua, niistä olisin itsekin halukas kuulemaan. Mutta iso mielenkiinto ja kova tutkinta ovat kallistaneet meidät juuri kyseisen laitteen puoleen.
Kuitenkin, vähäisestäkin käytöstä huolimatta, olemme kallistumassa Biolanin kompostikäymälän puoleen. Hinta on suht korkia, mutta ainakin viime kesänä sitä myytiin erittäin hyvällä tarjouksella. Tuon Biolanin etu on siinä, jotta siinä samassa menisi biojätteetkin ja näin välttyisimme lämpökompostorin hankinnalta joka tyyris sekin. Meillä hyvin vähän tuloo bioskaa; lähinnä kasvistenkuoret ja kahavinporot, nämä kun ovat ainuita mitkä eivät kelepaa koirain syötäväksi. Haaskeille mennöö muutenkin hyvin vähän ruokaa ja koira syö sen mitä emme itse syö. Tällä systeemillä tuskin edes Biolanin pikakompostori toimii, koska jätettä tuloo niin vähän. Siksi siis tuo kompostikäymälä olisi oiva peli, siellä maatuisi nuo vähäiset bioskatkin, joten yksi laite hoitaisi kaksi asiaa.
Käyttökokemuksia en vielä ossaa kertua, niistä olisin itsekin halukas kuulemaan. Mutta iso mielenkiinto ja kova tutkinta ovat kallistaneet meidät juuri kyseisen laitteen puoleen.


