Lattiaremonttia edessä

[Mymble]

Olen lueskellut jo tovin täällä kirjoituksia ja paljon hyviä vinkkejä saanutkin.Tästä en nyt löytänyt äkkisältään aihetta.

Olemme hankkineet -55 rakennetun talon,jonne päästään piakoin remonttia aloittelemaan. Talo on hyvin pidetty ja tällä hetkellä ihan asumiskuntoinen. Nyt mietimme alkuun lattioiden mahdollista uusimimista. Tarkoituksena aloittaa yhdestä makuuhuoneesta ja siirtyä pikku hiljaa koko yläkertaan. Keskikerroksen makuuhuoneessa (sekä koko yläkerrassa) on muovimatto,josta haluaisimme eroon. Alla todennäköisesti korkkia. Onko tuo korkki todennäköisesti muovin liimauksen jälkeen piloilla, eli onko edessä sen repiminen pois? Millaisia keinoja siihen olisi? Onko korkki myös laitettu ennen liimaamalla?

Olemme puntaroineet monia lattiamateriaalivaihtoehtoja ja korkki vaikuttaisi mieleiselle vaihtoehdolle laittaa uudelleen ( tai lautalattiat).
Mitä lattian alla olevan eristeen yms suhteen tulisi näillä materiaaleilla huomioida.

Olen kuullut että jos esim muovin irroittaa ja vaihtaa puulattiaan, saattaa painovoimainen talo (jos yhtään ilmanvaihdossa puutetta) alkaa ottamaan korvausilmaa lattian kautta jolloin saatta kosteus kertyä puruihin. Onko teillä tällaisesta kokemuksia? Ja mitä tulisi tehdä sen estämiseksi, muuta kuin lisätä ilmanvaihtoa.
Muita lattian asennus, korjausvinkkejä otetaan myös kiitollisena vastaan.

Hinku olisi kova päästä laittamaan taloa mieleisekseen ja ehkä palautella joitain vuosien myötä tehtyjä ratkaisuja enemmän talon henkeen. Mutta tällä hetkellä talo on terve ja toimiva, niin yritämme olla maltillisia ja antaa ajan kulua ja kuulostella elämää talossa ja sen/meidän tarpeita.

[vm51]

Moi!

Korkkihan on aika perinteinen lattiamateriaali vanhoissa taloissa - erityisesti keittiössä. Kuitenkaan näiden alle ei ole kovin usein laitettu ponttilautaa, vaan raakalautaa. Ei näin tietenkään aina ole. Onko talosi rossipohjainen? Näissä on tärkeitä, että alapohjan kylmällä puolella tuulensuoja on kunnossa. Ennen vanhaan tuulensuojana käytettiin tiivistyspahvia. Rakenne on voinut olla seuraavanlainen kylmältä puolelta lähtiessä: 1. alapohjapalkit, jonka alapinnassa täytepohjan kannatuslaudat 2. tiivistyspahvi, jonka päälle tulee sahanpuru 3. alapohjapalkkien päällä on korokepalkit, joko alapohjapalkkien suuntaisesti tai niitä vastaan kohtisuorasti 4. korokkeiden päälle on voinut tulla eristyslevy, pahvi tai ei mitään 5. lattialaudat.

Tärkeintä melkein on, että lämpimällä puolella on ilmanpitävä paperi (eli lattialaudan alla). Lämpimänpuolen paperoinnin tulee olla ainakin viisikertaa ilmaapitävämpi kuin tuulensuojapaperin. Eli kun paperoinnit on tehty huolellisesti (erityisesti liittymäpinnoissa kuten lattian ja seinän sekä muurien kohdalla) ei käy vinkka varpaissa eikä rossipohjan kosteaa ilmaa puske sisälle. Rossipohjissa on hyvä vilkaista ettei siellä ole orgaanista jätettä kuten sahanpurua, puun palasia yms.

Ote vielä Walter Mandelinin kirjasta "Jokamies Rakentajana", -51: "Lisäksi narisevan lattian saa äänettömäksi siten, että päällystää sen kovalla kuitulevyllä, jonka voi maalata ja pitää sellaisenaan tai asettaa tämän päälle vielä korkkimaton. Jos kova kuitulevy päällystetään korkkimatolla, ei levyä tietenkään tarvitse maalata. Näin päällystettynä ei lattialaudan tarvitse ehdottomasti olla höylättyä ja pontattua, vaan voidaan käyttää myös kuivaa 1 1/4" sahalautaa, kunhan naulaus tehdään tiukaksi."

[Laurakaisa]

Jos sen muovimaton vaan jotenkin saa nätisti irti siitä korkkimatosta eli linoleumista, niin sen voisi kyllä ainakin aikakauden henkeen olevana ratkaisuna säilyttää. Vanhat korkkimatot ovat ihan erilaista tavaraa kuin uudet ja jos talo on jo tuon ikäinen niin tottamaar se alkuperäinen korkkilattia alkaa olla arvossaan. Joihinkin taloihin se on laitettu toisaan heti raakalaudan päälle ja sitten on sellaisia taloja kuin meidän, jossa ensin oli köyhäilty jokunen vuosi lautalattian kanssa ja sitten laitettu siihen korkkimatto päälle. Meillä on tarkoitus säilyttää se alakerran kahdessa huoneessa ja käytävässä, keittiöön on jossain vaiheessa vaihdettu muovimatto ja olohuoneen matto on tosi huonokuntoinen ja lisäksi siitä puuttuu nurkasta noin 1x2m pala, koska olohuoneen nurkkaan on tehty suihku. Nämä huoneet on siis pakko uudistaa lattioiden osalta ja ajatus on meillä palauttaa niihin se alkuperäinen lautalattia, tosin korkkimaton väriseksi maalattuna että koko kerroksessa on suunnilleen yhtenäinen ilme.

Ainakin meillä tuo korkkimatto on liimattu lautalattiaan kiinni. En osaa vielä sanoa sen irrottamisesta, kun ei olla vielä ihan siinä vaiheessa remonttia. Petkelettä olen kuullut käytettävän menestyksekkäästi...

En ole kuullut tuollaisesta muovimaton poiston aiheuttamasta ilmanvaihto-ongelmasta. Yleensä noita ongelmia tulee jos vaikka auotaan porraskäytäviä tms. Joku ehkä osaa sanoa paremmin.

Hyvälle minusta kuulostaa tuo lähestymistapa taloon ja remonttiin, itsekin ollaan aika pitkälle noilla linjoilla menty eikä ole oikeastaan kuin positiivisia kokemuksia kertynyt nyt parissa vuodessa koko talosta ja sen remontoimisesta.

[PetteriKivimäki]

Ja ilmanvaihto tulee tehdä hallitusti; ei muuta kuin seinään reikää jos siellä ei jo ole, ja tuloilmaventtiiliä kehiin.

Minä avasin vuosikymmeniä solumuovipatjan palasilla ja vanhoilla kalsareilla tms. tukossa olleet ilmanvaihtoaukot ensi töikseni kun talon rapiat vuos sitten ostin, sisäilma on nyt hyvää ja hajutonta kun pönttiksen aiheuttama alipaine ottaa korvaukseksi raitista ilmaa..

[Mymble]

Makuuhuoneen lattiassa onkin nyt muovimaton ja jonkun ohuen levyn alla siistin näköinen maalattu lautalattia. Olohuoneen lattian alle ei ihan kunnolla nähty kun ei siistiä muovia vielä viitsitty auki repiä kokonaan. Yläkerrassa sama homma kuin makkarissa mutta osassa huoneissa lattia enemmän sellaista raakalautaa. Osassa maalattua.
Nyt pohditaan kuinka monta huonetta sitä uskaltaa kerralla auki repiä ja alkaa miettimään lautalattian kunnostusta. Yläkertaan tulossa myöhemmin huonejärjestystä muuttava remppa, joten sen lattioiden osalta lienee viisainta odotella.
Täällä lueskelinkin lattian hiomista itse.Vähän arveluttaa onko kokemattomalla turhan uskalias homma. Nyt mietitään että kannattaako tuo hiominen ja lakkaus tehdä eka ennen seiniä. Kun ylleensä seinät tehdään eka. Kärsiikö esim. paperitapetti (Tapettitalon) tuosta hiontapölystä. Sitä kun ei voi millään märällä sitten pois pyykhkiä. Eli pitäiskö kuitenkin tehdä lattiat eka ja sitten vasta seinät.

[matrismik]

Nyt pohditaan kuinka monta huonetta sitä uskaltaa kerralla auki repiä ja alkaa miettimään lautalattian kunnostusta. Yläkertaan tulossa myöhemmin huonejärjestystä muuttava remppa, joten sen lattioiden osalta lienee viisainta odotella.
Täällä lueskelinkin lattian hiomista itse.Vähän arveluttaa onko kokemattomalla turhan uskalias homma. Nyt mietitään että kannattaako tuo hiominen ja lakkaus tehdä eka ennen seiniä. Kun ylleensä seinät tehdään eka. Kärsiikö esim. paperitapetti (Tapettitalon) tuosta hiontapölystä. Sitä kun ei voi millään märällä sitten pois pyykhkiä. Eli pitäiskö kuitenkin tehdä lattiat eka ja sitten vasta seinät.

Montako huonetta kerralla remontiin minun vastaus on "ehdottomasti vain yksi" mikäli on tarkoitus asua talossa jo remontin aikaan ja itse tehden. Jos ylimääräisetä rahaa ja/tai orja työvoimaa paljon, silloin voi tehdä vaikka "Villa Väinölä tyyppisen remontin"(löytyy projektit osiosta tällä palstalla), mutta silloin ei enää puhutakaan vanhan säilyttämisestä mitään, vaan miten nopeasti saadaan raiskattua vanha talo. Auki repiminen on nopeata, siihen pystyy ihan kuka tahansa ja saa "aikaan paljon ja nopeastikin", mutta niiten aukirevittujen huoneiden valmiiksi saaminen on jo ihan kokonaan toinen juttu. Kokeilkaa tehdä vaikka ensin yksi huone valmiiksi asti niin huomaatte kyllä miksi. Mitä enemmän tekee pala kerrallaan tyylillä sitä helpompaa elää ja olla jos syystä tai toisesta iskee remontti väsymys. No työn takia olen nähnyt liian monta kesken jäänyttä remonttia tai rakennusurakkaa kun on haukattu liian iso pala, ensin voi loppua joko into tai rahat, silloin kun on x määrä paikkoja auki siinä on vitsit vähissä, itse et enäää jaksa/kykene ja edes halvalla kukaan ei sitä työmaata halua ostaa. Parisuhdekin on monesti juuri sillä kohtaa herkästikin katkolla, tällä palstalla on todella hyvä neuvo ollut tasapuolisesti kaikille "asukaa ensin vuosi ennenkuin teette mitään remonttia, ja korjatkaa vain se mikä on rikki".

Ei kannata tapetoida ennen hiontaa, maalatun lattialankun hionta lakkauskelpoiseksi alustaksi on todella kova ja pölyinen työ. Itse olen nyt hionut purkutalosta otettuja maalattuaja lattialankkuja lankku kerrallaan lakkauskelpoiseksi asti vielä en tiedä tuleeko niitä koskaan lakattua lopulta, työtä on paljon, hiomanauhoja on mennyt varmaan lähelle jo sataa kappaletta ja yksi nauhahiomakone on sanonut työsopimuksen irti. Tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia ja ihan valmiiksi ei tunnu vaan tulevan, aina tulee jotain uutta mietittävää jota ei ole tullut mieleen aikaisemmin. Tämä on juuri sitä mitä kutsutaan rintamamiestalon remontoinniksi

[kukkuumorjens]

yleinen ohjeistus on tehdä ylhäältä alaspäin..tosin mun mielestä ei päde tässä asiassa kun pitää hiontahommia tehdä.Itsellä sama edessä joskus tulevaisuudessa.
Työn puolesta muutaman rempan tehneenä,niin suosittelisin ensin rapsuttelemaan suurimmat liimat käsipelillä,jos on aiempi matsu ollu liimattuna lankkuihin kiinni.säästyy aika monta hiomapaperia.Suosittelisin hakemaan vuokraamosta kunnollisen lattianhionta koneen..tietty jos meinaa maalata lattiat,niin pääsee vähemmällä hiomisella.sitten kun lattia on valmiilla pinnalla,niin antaa sen rauhassa kuivua ennen suojausta.Monelta unohtuu se,että vaikka maali/lakka olisikin jo muutaman tunnin päästä kävelyä kestävä,niin maalit ja lakat saavuttavat lopullisen kovuutensa parinviikon kuluessa.toki sen suojauksen voi tehdä vähän aiemminkin.Muistaa vaan tehdä sen suojauksen niin hyvin ettei sinne pääse roskia väliin naarmuttamaan.eli joka sauma teipaten..tämä siis minun mielipiteeni asiaan
ja tosiaan jos asua meinaa niin samaa mieltä edellisen kanssa tosta työstettävien huoneiden lukumäärästä.