Kellarin eristysmateriaalien vaihtoehdot

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
madde
Jäsen
Jäsen
Viestit: 433
Liittynyt: To Kesä 02, 2005 17:30
Paikkakunta: Lapinlahti

Kellarin eristysmateriaalien vaihtoehdot

Viesti Kirjoittaja madde »

Mie olen leikitellyt eräällä ajatuksella, kertokaa mielipiteitänne, jotta saadaan erilaisia näkökulmia ja kannanottoja.. Kun puhutaan kellarin hygroskooppisuudella, onko se sisäänpäin kuivuva ja sitten pyritään muuttamaan se ulospäin kuivuvaksi ja se eristetään monella erilaisilla eristeillä, joilla saadaan kellarista lämmin tila. Sitten on monia eri eristemateriaaleja, joilla se pystytään tekemään, Matin edustamalla Fuktisol ja sitten tämä Isodrän, joka ymmärtääkseni on sama materiaali, eli hengittävä/hygroskooppinen eriste.

No, mie sitten olen pähkillyt, että eikö esimerkiksi puru/kutteri tms. selluvilla ajaisi saman tarkoitusta mikäli se on tiiviissä muodossa ja neliön muotoon pätkittynä/muotoiltuna? Olen miettinyt omaan kellariin sellaista ratkaisua, että säilytän sisäänpäin kuivuvan rakenteen ja laittaisin esim. nappulalevyä kellarin ulkopuolisille seinille ja siihen selluvilla tai puru/kutteri eristeeksi ja se pitkinä levyinä... Kekseliäänä tätinä vetäisisin eristeen esim puuvillakankaaseen ruutuihin ommeltuna tai mihin systeemiin vain, kunhan tulisi tarpeeksi tiivis. Polyester ym. kankaat on out, se on selvä.. Mites kävis hiirien ym. kanssa?

Pohdinnan pointtini on se, että eikö mikä tahansa hygroskooppinen materiaali, joka soveltuu eristämiseen (selluvilla, puru/kutteri) sovi myös kellarin ulkopuoliseen eristämiseen? Onko eristemateriaalit tehty tänä päivänä niin erikoisiksi, ettei nk. perinteisiä voi hyödyntää myös muualla..? Esimerkiksi kellarin ulkopuolisessa eristämisessä?

Tällaisia pohdintoja tällä krt.. :roll:
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
Avatar
HillyMan
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2144
Liittynyt: Ti Helmi 14, 2006 19:33
Paikkakunta: Hyvinkää

Viesti Kirjoittaja HillyMan »

Jos mä nyt tajusin oikein niin laittaisit nappulalevyn sisäpuolelle sokkelia?
Sen päälle sitten lämpöeristys? Eli ilma kiertäisi eristyksen ja sokkelin välissä? Ensimmäisenä tulee mieleen että suuri osa sen eristeen eristävyydestä hukkuu siihen että ilma kiertää sen takaa, lisäksi kaikki sellainen materiaali joka voi imeä kosteutta sisäänsä kuulostaa hieman arveluttavalta kellarissa.

Koin aika yllätyksen kun kävin hakemassa kellarin puuliiteristä puita, hellapuut jotka pilkottu melko ohkasiksi oli pinon alapäässä paksussa homeessa. muuten kaikki muut puut rutikuivia ja hyvänä säilyneet.

Lattialla muovimatto ja puuritilät mutta ilma ei jostain syystä kiertänyt tuossa pinossa jossa ohuet puut, liian tiivis pino. Kosteutta ei kellarissa ole eikä edes avatut sementtisäkit ole kovettuneet. Puuliiterissä ilmahormi suoraan piippuun. Sitä meinaan että vaikka kuinka tuntuu kellari kuivalta niin yllättäen ongelmia saattaa tulla jos olosuhteet on sopivat.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Kristina
Jäsen
Jäsen
Viestit: 243
Liittynyt: Pe Elo 11, 2006 13:01

Viesti Kirjoittaja Kristina »

Tipahdin. Ollaanko nyt sisällä vai ulkona, maan alla vai päällä?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Kapillaarisuus pääongelmana

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kapillaarinen kosteudennousu on kellariperustuksen pääongelma, mikä pitää saada ratkaistua.
Sisäänpäin kuivuvissa rakenteissa pääsee kosteus nousemaan muutaman kymmenen sentin seinälle, ennenkuin se pystyy kuivumaan sisäänpäin.
Mikäli alkuperäisessä rakenteessa rintamamiestalossa sijoitetaan säilytettävää tavaraa, kuten puuta kiinni kellarinseinään, homehtuvat tavarat helposti. Syytä olisi jättää kaikki tavarat vähintään 10 cm irti kellarinseinästä, jotta kosteutta voisi siirtyä esteettä kellarinseinästä sisäilmaan.
Purujen ym. Orgaanisten aineitten sijoittaminen vasten kellarinseinää tietää takuuvarmasti home ja kosteusongelmia, alkaen kellarinseinän alaosasta.
Sama koskee tietysti lattiaa, kuten edellisissä viesteissä on useasti todettu.
Ongelmia on todettu myös betoniholveissa, joissa on päällä purueristeitä, varsinkin saunan yläpuolella ja rakennuksen välipohjan lattian reuna-alueilla Kondenssiongelmien aiheuttamana.
Tietysti on hyvä, kun asioita pohditaan, mutta tuskimpa pyörää kannattaa alkaa keksimään uudestaan.
Lämmöneristys on edelleen toimivimpaa asentaa ulkopuolelle ja hyvin vesihöyryä läpäisevänä, jolloin kapillaarinen kosteus saadaan työnnettyä ulos maaperään.
Sama koskee myös rintamamiestalojen muita kerroksia, jolloin betoniholvienkin lämpötilaa saadaan nostettua kastepisteen yläpuolelle.
Lämmin kellari myös osaltaan nostaa holvin lämpötilaa, jolloin edellä mainittuja Kondenssiongelmia voidaan välttää.
Salaojittavilla lämmöneristeillä on neljä toimintaperiaatetta, jotka tekevät niistä ylivoimaisia, niin toiminnaltaan, kuin kustannuksiltaankin: Lämmöneristys, salaojitus, kosteuseristys ja Kapillaarikatko. Lisäksi ne ovat vettymättömiä, koska niihin ei pääse syntymään vedenpainetta ja levyn kuulat on suojattu Bitumilateksilla.
Salaojittavilla lämmöneristeillä on useita tyyppihyväksyntiä ja Serttifikaateja eri maissa. Levyillä on useita valmistajia ja niitä käytetään pääasiassa Euroopassa.
Salaojittava lämmöneriste on keksitty vuosikymmeniä sitten Saksassa.
Itse olen aloittanut perehtymisen niihin ensimmäisellä rintamamiestalon kellariremontilla vuonna -93 ensimmäisenä Suomessa.
Rakensin uuden matalaenergiatalon n. 3 vuotta sitten, arvatkaapa millä alapohjani on eristetty ?
madde
Jäsen
Jäsen
Viestit: 433
Liittynyt: To Kesä 02, 2005 17:30
Paikkakunta: Lapinlahti

Eli ulkopuolelle

Viesti Kirjoittaja madde »

Eli leikittelin ajatuksella, jossa kellarin seinät sekä lattia säilyisi sisäänpäin kuivuvana ja kerron kohta minkä havainnon tein tänä päivänä purkaessa kellarissa olevaa seinää. Eli suunniteltu rakenne sisältä ulos: kellarin seinä-patolevy-puru ym. eriste-savi/hiekka (mun tapauksessa hiekka, koska taloni sijaitsee hiekkaperäisessä maaperässä). Rakenne säilyisi sisäänpäin kuivuvana, eristeitä en laittaisi kellarin seinien sisäpuolelle..

Miulla on kellarin portaiden alla syvennys, jossa olen säilyttänyt polttopuita, tein syvennyshuoneen lattialle ritilän, joka pitää polttopuut irti lattiasta. Se oli aiemmin jonkinlainen säilytystila, jossa oli pieni ovi mutta purin ovet ja karmit pois kun muutin. Syvennyshuoneen lattialle oli laitettu sanomalehtiä ja ne olivat homeessa. Syvennyksen takaosaan jäi maalattu seinä (syvennyshuone on siis valettujen portaiden alla) ja ajattelin, että tuo puretaan myöhemmin.

Nyt selvitessä päätä eilisistä pikkujoulujuhlista mietin, että tuon taas puita siihen syvennykseen (viskaan kottikärryistä ikkunan kautta kellarin portaikkoon) niin päätin purkaa syvennyksessä oleva seinä. Järkytys oli suuri kun sain sen irti; takaosassa oli seinään kiinnitetty styroksi, styroksissa kiinni entisajan alupaperi, sen päällä rimoista tehty vaaka ja pystykoolaukset ja koko höskä kiinni betoniseinässä :shock: :shock:
Eli rakenne sisältäpäin: seinälevy-alupaperi-styroksi-rimoitus-betoniseinä..

Tuskin tarvitsee sanoa, että kaikki elävä tavara homeessa ja rimoitukset eli koolaukset mureni käsiin ja mie noiduin sitä, ettei ollut naamasuojuksia..

Kellariin täystuuuletus päälle, kaikki kellarin ikkunat auki, kiukaaseen tulet, ovet auki ja keskikerroksen takkaan täysi imu ja itse ulos happea ottamaan ja noitumaan yritystä saada rakenteesta ulospäin kuivuva :( .

Eli oli eriste mikä tahansa niin tämä tyttö tekee varmasti eristykset kellariseinien ulkopuolelle eikä sisäpuolelle.
Taas opittiin jotain miten EI pidä mennä tekemään, huhuh..
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
Avatar
HillyMan
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2144
Liittynyt: Ti Helmi 14, 2006 19:33
Paikkakunta: Hyvinkää

Viesti Kirjoittaja HillyMan »

Eli ymmärsin asian niin väärin kuin vain voi :lol:
Eikös se puru muutu ajan kanssa mullaksi siellä maassa?

Olen sitä mieltä että sisäpuolelta ei pidä eristää millään hapantuvalla materiaalilla eikä myöskään pidä eristää liikaa, tiilellä tehty riviteeraus riittää. Pysyy sokkelikin lämpimänä. Jos nyt katsoo ikkunasta ulos ja lämpömittaria, ei tuo taloa ympäröivä maakaan kovin kylmä vielä taida olla vaikka tontut kurkkii jo iltaisin ikkunoista.
Taitaa tammikuu ja helmikuu olla ne kylmimmät kuukaudet niin ei se lämpöhukka täällä eteläsuomessa ainakaan kauhian paha kellarin osalta ole. Eri asia sitten pohjoisessa, siihen en osaa ottaa kantaa.

Meillä löylyhuone on kahdelta seinälttä ulkoseinää eli sokkelia, sen eristäminen hieman askarruttaa. Jos sauna lämmitetään kerta viikkoon niin ehkä olisi parempi eristää kovin pienesti ettei normaalilämmöillä sokkeli pääse liian kylmäksi paukkupakkasilla?
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
tapsa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 218
Liittynyt: Ma Huhti 17, 2006 21:31

Viesti Kirjoittaja tapsa »

Niin taikka jätät kellarin sisäänpäin kuivuvaksi ja teet "eristyksen" kellarin rivinteerauksella ilmaraon kanssa. Ulkopuolen salaojitus vaan kuntoon ja sadevedet asiallisesti pois sokkelin viereltä. Näin on moni kellari toiminut jo vuosikymmeniä ilman ongelmia. Pikkujoulun jälkeiset päivät ovat parhaita :wink:
Kristina
Jäsen
Jäsen
Viestit: 243
Liittynyt: Pe Elo 11, 2006 13:01

Viesti Kirjoittaja Kristina »

"Patolevyn lämmöneristäminen ulkopuolelta kohottaa patolevyn lämpötilaa ja heikentää veden kondensoitumista ja rakenteen kuivumista patolevyn ilmaväliin. Tällöin patolevy toimii rakenteessa höyrynsulkuna."

Lainaus peräisin täältä:
http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu ... a=1.3.2001

Tuumin siis: Mikä merkitys yllä olevalla on, jos rakenne pääsee kuivumaan sisäänpäin? Mutta jospa se rakenne ei tiedä, että sen kuuluu kuivua vain sisäänpäin, vaan yrittää myös ulos? Jääkö kosteus muhimaan rakenteen ulkopintaan vai kääntyykö äkkiä ympäri ja kuivuu sisäänpäin? Riippunee kai siitä, mikä on sisäilman "kuivatuskapasiteetti"?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Sisäänpäin kuivuminen hidasta

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Vesihöyryn paine-erot ovat hyvin pienet ilman lämpötilaeroja, jolloin kuivuminen sisäänpäin on hyvin hidasta.
Paine-ero riippuu sisäpuolen ja betoniseinän välisestä kosteuserosta, jonka olit Kristtiina oivaltanut aivan oikein. Siis jos kuivatat sisäilmaa esim. koneellisesti, niin kellarinseinien kuivuminen nopeutuu.
Kuivaamiseen ulospäin käytettäessä lämmöneristeitä saadaan huomattavasti suurempia paine-eroja, useita satoja Pascaleja, sisäänpäin kuivumisessa voidaan puhua kymmenistä.
Jos kerran avaa talonympäryksen ja sijoittaa siihen rahaa, on ilmanmuuta järkevintä johtaa ylimääräinen kosteus ulos.
Toimenpiteessä on myös syytä noudattaa rakennustapaohjeita, tuotteiden asennusohjeita, sekä tyyppihyväsyntiä.
Puru on maassa lahovaa, eikä sitä ole syytä käyttää siellä, Solupolystyreeni on mätänemätöntä ja lahoamatonta ja siksi se on erinomaista maanalaisissa rakenteissa.
JJ77
Uusi jäsen
Viestit: 8
Liittynyt: Ma Tammi 09, 2006 21:33

Viesti Kirjoittaja JJ77 »

Nyt kun on Alanderilta hankittu ja asennettu nuo Fuktisolit (suosittelen, tuntuu olevan todella hyvä ratkaisu), niin miten tuo sisäpuolinen rakenne olisi parasta toteuttaa? Kellarissa ei rivinteerausta. Olisiko tuohon järkevää nyt muurata siporex, kahi tms.rivinteeraus, vai vain finnfoam maan yläpuoliselle osalle ? Ns. suljettu rakenne ei oikein kellaritiloissa houkuta, tarkoitan koolausta ja panelointia. Entäs, jos tuohon pelkkään betonipintaan vetää antiikkilaastin, pelkona on maanyläpuolisen osan hikeentyminen :roll: .
Avatar
HillyMan
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2144
Liittynyt: Ti Helmi 14, 2006 19:33
Paikkakunta: Hyvinkää

Viesti Kirjoittaja HillyMan »

Eikös riviteeraus uuden eristeillä varustetun lattian päällä tuo samalla kaivatun kapilaarikatkon seinään.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
vahis
Jäsen
Jäsen
Viestit: 74
Liittynyt: Ke Elo 30, 2006 20:36

Viesti Kirjoittaja vahis »

Hyvä JJ77, kysyt täällä juuri saman kysymyksen mikä meillä on ajankohtainen. Fuktisolit on ulkopuolella, salaojat ja rännit on laitettu. Nyt vain pitäisi tietää mitä tehdä vielä paljaana oleville sisäseinille, jotta rakenne pysyisi oikeanlaisena, eikä sössittäisi fuktisolien tarkoitusta.

Sisäpuolen pintamateriaaleiksi mietitty mm. haltex seinälevyjä ja puupaneelia.

Miten siis tehdä kerralla homma oikein?
****************************************
Elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä, kuka tietää kumpi osuu tällä kertaa kohdalle. Tärkeintä on nauttia ja oppia joka hetkestä.
****************************************
JJ
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1559
Liittynyt: Ma Huhti 11, 2005 12:03
Paikkakunta: Vanda

Viesti Kirjoittaja JJ »

Maan alla ulkopuolella olevat fuktisolit kun eivät kauheasti eristä maan yläpuolisia osia.
Itse tekisin muurauksen sisäpuolella, kuten HillyMan sanoi, kapillaarikatko tulee samalla ja todistetusti toimiva rakenne. Tiilestähän tuo normaalisti tehdään, tiili lappeelleen ei vie paljonkaan tilaa, väliin pieni ilmarako. Kyllähän jotkut käyttävät siporexiakin, toiset taas eivät laita sitä mistään hinnasta. Molemmissa materiaaleissa on omat hyvät puolensa. Tiilellä ehkä vähemmän huonoja puolia.
MM
Jäsen
Jäsen
Viestit: 900
Liittynyt: Ma Elo 15, 2005 12:28

Viesti Kirjoittaja MM »

Millä materiaalilla rivinteeraus oli tilaekonomisinta toteuttaa?
vahis
Jäsen
Jäsen
Viestit: 74
Liittynyt: Ke Elo 30, 2006 20:36

Viesti Kirjoittaja vahis »

JJ kirjoitti:Maan alla ulkopuolella olevat fuktisolit kun eivät kauheasti eristä maan yläpuolisia osia.
Itse tekisin muurauksen sisäpuolella, kuten HillyMan sanoi, kapillaarikatko tulee samalla ja todistetusti toimiva rakenne. Tiilestähän tuo normaalisti tehdään, tiili lappeelleen ei vie paljonkaan tilaa, väliin pieni ilmarako. Kyllähän jotkut käyttävät siporexiakin, toiset taas eivät laita sitä mistään hinnasta. Molemmissa materiaaleissa on omat hyvät puolensa. Tiilellä ehkä vähemmän huonoja puolia.
JJ kirjoitti:Kellari on lämmin?
Seinän rakenne taitaa olla ihan läpi betonia?
Seinän yläosa eristämätön?

Missä käytössä kellari on?

Tiilestä muurattu sisäseinä on aina varma valinta. Jos tila on siis tarkoitus saada lämpimäksi. Jotkut sanovat että ei eristettä väliin, toiset taas vannovat kivivillan nimeen. Itse tein niin, että seinän yläosa on eristetty kivivillalla maantasalle ja hieman alle, alaosassa ei ole mitään eristettä. Ulkopuolella tosin 20 cm fuktisolia.
Kellarista on tarkoitus tulla lämmin eli lattialämmitys tulossa.
Seinän rakenne on tosiaan läpi betonia ja yläosa on eristämätön (vielä) ulkopuolelta. Tarkoitus on ensi kesän aikana laittaa tuohon ylöosaan rapattuna levyt ja verkko.

Kellarin tarkoitus on olla sauna, ph, khh ja leffa/askartelu käytössä.
****************************************
Elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä, kuka tietää kumpi osuu tällä kertaa kohdalle. Tärkeintä on nauttia ja oppia joka hetkestä.
****************************************
Vastaa Viestiin