alakerta tehty harkosta

[mies maalt]

Kyse on ihan normi 10v puutalo rinteessä,jossa harkoista tehty alakerta. Alakerran ulkoseinät eristetty sisältä finfoam+50mm koolaus punaraitavillalla lattiavalunpäältä.Missä on heti virhe,kun seinässä ei ole kylmä sillan katkoa

Eli vanhatyyppinen rakennusmestari käski tehä anturat kaivuu pinnalle ilman sorapatjaa.Ei tulisi painumaa. Samoin tehty kaikki kantavat väliseinäkin. Lattia on valettu lähestulkoon näiden sisäanturien tasalle. Styroksit+8cm valu lämminvesikiertoputkilla. Sisällä harkko väliseiniin on laitettu roppaamalla kipsilevy. Lattialla laminaxi,alla tietty muovit ja askeläänieriste. Nyt on vaan ruvennu kalvamaan mieltä mahtaako tuo seinä olla ihan lailles tehty,kun jalkalistan takaa haistelee,niin tulee sellainen vanhantalon haju.Tarkoitus on pyytää tekemään sisäilmanmittaus piakkoin.

Mikän mahtais olla korjaus konsti,jos sen kipsilevyn nykäsis irti? Anturan/harkon väliin pitäis saaha jokin kapilaarin katkaiseva bitumikerros mielestäni. Vai onko noihin seiniin olemassa jokin aine mikä sivellään,että saahais kosteus katkos aikaan? Mikään pieni remontti tämä ei tule olemaan.

[mies maalt]

Eikö kellään ole mitään ehdotuksia? Mietin,et jos poistais noi harkkoväliseinät yks kerralla ja tekis puusta ne ja laittais jotain bitumin vastaavaa alle koko anturan leveydeltä. Kakkosnelosta tolpiks ja levyttelis uusiks, samalla sais ton ulkoseinä/lattian sorvattu auki, jolloin sais katkaistua sen kylmäsulunkin.

[Ahti71]

Hei vaan, mies maalt, jol on 10v puutalo rinteessä. Kysymyksesi ilmeisemmin koskee jotain muuta talotyyppiä, kuin tällä palstalla yleensä harrastellaan ? Voisiko tässä olla yksi syy vastausten puuttumiseen?

[TimoAB]

joo vähän vieras kysymys! mutta sen sorttinen haaste, että konsultoisin ihan oikeaa insinööriä. parempi tehdä kerralla kuntoon.

[Matti Alander]

Talo on vain 10 vuotta vanha, mutta samoin suurinpiirtein korjattuja rintamamiestaloja löytyy paljon.
Ensimmäinen ongelma on kapillaarikatkon puuttuminen, jonka korjaaminen jälkeenpäin on haasteellista.
Suurin ongelman aiheuttaja rakenteiden kuivumiskyvyn kannalta on sisäpuolinen lämmöneristys, joka viilentää seinää.
Puinen koolauskin lisää homehtumisen riskiä orgaanisena materiaalina.
Käytetty harkko on ilmeisesti kevytsoraharkko, joka on hyvin huokoista ja päästää helposti vettä sisäänsä, rännien roiskevesistä tai seinässä kiinni olevista lumikasoista. Ulkopuolella on sitten mitä ilmeisemmin patolevy, joka lopuksi hidastaa kuivumista ulospäin, jota tuolla rakenteella on muutenkin olemattomasti.
Vanhan talon hajua ei tunneta rakennustekniikassa, ainoastaan kiinteistövälittäjät voivat sitä käyttää. Kyse on mitä ilmeisemmin rakenteessa olevasta mikrobikasvustosta.
Remontti on suunniteltava huolella ja mielellään aiheeseen perehtynyttä rakennesuunnittelijaa käyttäen. Tulee joka tapauksessa kustannuksia sen verran uudehkoon taloon, ettei virheitä enää saa tulla.
On varsin yleistä että löytyy myös rakennusvirheitä ja niiden korjaaminen samalla on tärkeää. Patolevyjen asennuksessa saattaa olla oikaistu, harkon pinta voi olla slammaamatta, rännivesijärjestelmässä voi olla vuotoja tai salaojituksissa painumia, maakallistukset voivat johtaa vettä päin seinää jne...
Lämmöneristyksen tulisi sijaita pääosaltaan aina ulkopuolella, seinän lämpötilan nostamiseksi. Salaojittavaa lämmöneristettä käyttämällä saadaan kellarinseinä myös hengittämään ulospäin, eli kuivumaan. Patolevy sopii huonosti kapillaarisuuden korjaamiseen, sen suosion salaisuutena on ainoastaan halpa hinta. Jos ottaa kokonaisuuden huomioon, niin hintakaan massanvaihtoineen ei ole halpa.
Lattiapinnoitteiden alle jää helposti rakentamisen aikaisia epäpuhtauksia, pölyä ym. joka on hyvä ravinto mikrobeille, siihen sitten kosteutta ja happea niin homeongelmaa alkaa syntymään.
Nykyisin meillä on paljon tietoa, mutta se viimeinen huolellisuuden rutistus tahtoo jäädä, joko kiireessä tai mikä huolestuttavinta niin kustannussäästöt mielessä.
Kellarin lattia käyttäytyy maan pinnalle levitetyn pressun tavoin, keräten kosteutta alleen. Sen nouseminen rakenteisiin pyritään estämään kapillaarikatkolla ja riittävän paksulla lämmöneristeellä min. 15 cm.
Paksulla lämmöneristekerroksella pyritään maaperän lämpiämisen estämiseen, jotta kosteus ei siirtyisi vesihöyrynä kohti huonetilaa.
Lattiarakenne on turvallisinta toteuttaa samoin kuin kellarinseinäkin, ulospäin hengittävänä. Ellei se ole mahdollista niin sisäänpäin kuivumisesta on varmistuttava, esim. System Platon rakenteella.
Rakennesuunnittelijan tärkein tehtävä, jota ei turhaan korosteta on suunnitella rakenteen kuivumisen mahdollisuus, mikäli se jostain syystä pääsee kastumaan.

[mies maalt]

No joo ehkä tää ei nyt ihan tänne kuulukkaan,mut aattelin jos täällä sais jotain vinkkii. Nyt on tulossa mittarimies joka nappaa mittarilla sisäilmanlaadun,et millasis kaasuis sitä elellään. Jahka sitten tiedetään mitäs ruvetaan tekemään tai tehäänkö mitään
Ei kait tosta mitään hirveitä kustannuksia tule,kun ite tekee? Materiaalit ne vaan maksaa jotain. Kaikennäköistä konetta ja harpäkettä löytyy kyllä omasta varastosta

[TimoAB]

mä ottaisin ton Alanderin tosissani. se on myyntimies mut tietää mitä myy ja on tavannut jeesata ilman kauppaakin.

[Matti Alander]

Ajatus aloituksesta tutkimalla on hyvä, sisäilman näytteenotto kestää tutkimuksineen muutaman päivän. Kosteusmittaamaan suuntaa antavasti pääsee heti, laadukkaammilla mittauslaitteilla tarvitaan porareikiä ja aikaa sekä huolellisuutta.
Mittaustyön tulkinta vaatii taitoa, tietoa ja kokemusta.
Rakenteista kokenut mittaaja pystyy jo päättelemään paljon ja silmämääräisesti arvioiden saattaa jotain tulla näkyviin hetimiten.
Näytteen voi ottaa myös rakennusaineesta ja lähettää jatkotutkimuksiin, josta tulokset saadaan ehkä varmimmin.
Rakennettaessa on käytetty kalliita ja hyviä rakennusmateriaaleja, mutta jos ihmisnenä haistaa jotain outoa hajua on jossain vikaa. Ongelma kosteusteknisissä asioissa on aina monen tekijän summa ja harvoin siihen voidaan esittää vain yhtä tekijää.
Kuten aikaisemmassa osiossa kerroin on turvallisinta hankkia pätevöitynyt rakennesuunnittelia ja korjata kerralla kunnolla.
Tee se itse työnäkin voidaan sitten turvallisesti toteuttaa, käyttämällä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia, sekä estämällä mahdollisten itiöiden pääsy yläkerrokseen.
Yhteiskunnalla on varattuna myös rahoitusta, mikäli terveyshaitta on todettavissa ja sitä voi tiedustella valtion asuntorahasosta paikallisen kunnan korjausneuvojan avustuksella.
Päivänselvää on tietysti ellei korjauksen tarvetta löydy, niin massiivisiin korjauksiin ei ryhdytä, joskus jokin pienikin parannus hulevesien ohjaukseen voi parantaa tilannetta melkoisesti.
Ilmanvaihdon toimivuus on hyvä myös tarkastaa, mutta sen tehostaminen saattaa myös alkaa siirtelemään homeitiöitä huoneilmassa.
Suomessa on myös erillaisia yhdistyksiä Hengitysliittoa jne... joilla on hyvät kotisivut ja muutakin neuvontaa pitkällä kokemuksella, joista voit saada apua suunnitteluun. Suurin ongelmasi kun saattaa olla sen pätevöityneen suunnittelijan löytyminen.

[TimoAB]

tuohon sisäilman laadun mittaukseen suhtaudun hyvin epäilevästi, kuten ilmeisesti myös oikeus. Edes homeiden tuottamien solumyrkkyjen terveysvaikutuksista ei ole kiistatonta näyttöä.

Vahvistukseksi tämän foorumilaisen asiantuntijan tuore lausunto:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 01#p163601

Ainoa mittaus johon itse suhtaudun jotenkin positiivisesti on Inspector Secin itse tehtävä mittaus, jossa tilasta pyyhitystä pölystä analysoidaan solumyrkkyjen määrä. On yliopiston professoria tiimissä ja vaikka mitä - ainakin myyntiräppinsä on hyvä. Testi maksaa muistaakseni lähes 400 euroa nettikaupasta.

Kosteutta on varmasti helpompi todentaa kuin hometta, mutta jos on ensimmäistä niin on hyvinkin myös toista.

Kuten Alander tuossa sanoo, P3-suojain naamalle ja kunnon suunnittelija kainaloon. Muuten tulee pahimmillaan tosi isoja ongelmia.

[mies maalt]

Hei taas,nyt on salaojaa uusittu/ lisätty toinen putki rinnalle.Seinänvierusta on täytetty lähes ylös asti maanpinnalle 11-16mm puhtaalla sepelillä,joka on erotettu kankaalla tosta sekatavara maasta. Onkelmia löytys talon päästä,missä ol jääny ammuttua kalliota sokkelin alle/viereen jonka alla oli vettä(monttu). Kallio kappaleita siirtelin vähän sivummalle ja täytettiin monttu.
Täyttö valis kaikilta osin ja ootellaan,et ruoho kasvaa takasin

Nyt ollaan vaan tultu siihen pisteeseen,että lattiat lähtee todennäköisesti koko alakerrasta. Näin päästään tekemään tilaa kyseiselle sepelille myös alapohjaan ja tulevalle saloja verkostolle. 3 Lähtöä ottelee anturan alla. Nyt vain mietityttää miten katkon noitten väliseinien kapillaarisuuden,kun ei niit pysty siirteleen.
Onko ihan hullu ajatus purkaa harkko kerrallaan ja laittaa pikikaistale/eriste anturan ja harkon väliin?

Että tämmöstä pikku pinta remonttia vähän syvempää.

Toinen hullu ajatus
Sisäpuolelle ulkoseiniin 100mm finnfoam ja päälle väliseinäharkko 66mm kiviliimalla?

[Email]

betoniin löytyy jälkikäsittely aineita jotka estävät(tai ainakin pitäisi) kosteuden imeytymisen siihen. Lecasora harkkohan ei kapillaarisesti juurikaan nosta kosteutta ylöspäin vaan kosteus nouseen lähinnä muuraussaumoja myöten.80 ja 90 luvulla oli aika tyypillistä että harkkorakenteisessa alakerrassa koolattiin seinät ja laitettiin villat ja levyt pintaan. Näitä on myöhemmin korjattu ja tullaan korjaamaan paljon.ite tekisin tuon finnfoam sisäpuolelle ja väliseinäpontti päälle,mut en laittas ku max. 70mm eristeen,ulkopuolelle loput. jos on kunnolla tehty salaojat ja ulkopuolet niin ei se kosteus siellä talon keskellä saa vaivata. yleisin virhe salaojissa on se et ne jää liian ylös. ne pitää olla reilusti anturan alapinnan alapuolella, Moni laittaa putken siihen samaan pintaan missä antura on ja siitä ei silloin ole mitään apua.

[mies maalt]

Joopa joo,että osaa olla kovaa tuo tehtaan betoni.Lainassa on tollanen iso raktori kompura,millä vessa tuli piikattua. Sit alko ahistaa ja soitetti timanttisahurille. Kaveri tuli paikalle toi leikkurin ja tuumas,voit sie ittekki sahailla.On se hieno kun on kunnon vehkeet. Sillä kun oon sahannu lattiaa tänään sellaisix 1-1,5mx75cm palasix. Ne voi helposti kuljetella nokkakärryillä ovesta ulos. Tuo leikkuri vetää 10-0 piikkaukseen nähden tollasen laatan poistamiseen Eikä tarvii olla siin järjettömässä pölyssä.

Jep nyt parista kämpästä lattiat pihalla. Alimmainen rytöksi/muovin väli märkä.Sen siitä saa kun laittaa muovia tonne maata vasten.muovin alla maa kuivumaan päin,kun salaojat toimii.
Uuden eristeen alle ei taideta enää muovikalvoa laitella,kun ei finnfoami sellaista tarvitse ja vielä kun alle tulee tuota puhasta 11-16mm kivee. Ei sinne eristeseen asti enää pistäis mistään vettä päästä ja jos pääsis,niin se taas kuivaiskin.

Vielä parikolme tuntinen sahailua ja satakymmenenneliötä 8cm laattaa on pikapuolin pihalla.Siihen ei piikauksella pysty kukaan parissa päivässä kahteen mieheen.
Seuraavaks lapioimaan hiekka sora yhistelmää pihalle.Saa poika siitä soraa mönkkäri tielle.

Sen jälkeen asennellaan pikikaista/litku harkon alle. Sepelit sisään ja avot uutet 150mm eristeet ja verkot paikalle. Pääsee lattialämmitys putkihemmo asentaan uudet vihreät putket.

Sit otellaankin jo lattiavalureita kans käymään
Eiköhän se aurinko viä tännekkin paista. Vaiks ei se alhaalla siltä näytä,on meinaan aikas karun näkönen edellis viikosta,kun kaikki oli paikalla viäl

[mies maalt]

Se sokkelinkaistan asennus meni aikas vaivatta puukkosahalla,missä oli 400mm pitkä harkkoterä. Saaha sellaisen 60cm pätkän kerralla ja isontaa hiukan siinä sauma kohdalla,niin saa limitettyä sen kaistaleen hyvin. En olis uskonu,että onnistuu ihan nuin helpolla. Nyt pitää vaan ootella maan,sepelin ja sokkelin kuivuumista. Ostin prof kosteudenpoistajan. Paripäivää se syöksi astian täyteen ja nyt se loppuu tykkänään. Kompura käy sellaisen 4s ja eikä se lämmitä enää yhtään,niinkuin ekana päivänä. Rikki mikä rikki. Juuri nyt kun sitä tarvittaisi eniten. No onneks on remko 50kw öljypöltin lämmitin käytössä. Pikkusen pitää ovia ja ikkunoita raollaan,kuivattaa kivasti. Vähän se öljyäkin tykkää syödä,mut ei voi mittään.

[mies maalt]

Jaahas nyy on lattiat tehty ja finnfoamit laastilla seinissä. Gyproccii pitäis ruvet laitteleen noitten foamin päälle. Näistä on puitu vissiin jo monesti,et ne tarvii saumoihin taakse puuta tai jotain kovaa mihin saa ruuvin kiinni. Ei se kyllä taida pelkällä saneerauslaastilla tulla pysymään tai siis levy pysyy,mut ne sauma kohdat,joku pikkusen noijaa,niin oho lähti kittaukset huit helvat... Pitäis keksii riittäiskö jokin ohut vaneri luiska lev.80mmx5-6mm paksu vai tarviiko 100mmx20mm laudan?Sen upottais ja liimais siihen foamiin,kun ei viitteis rikkoo ehjää eristyskerrosta

Aikas hyvin oo tuo eristys pitäny,kun toistakymmentä on pakkasta ja sisäl pysyy vajaa parikymmentä lämmintä ainoastaan pannuhuoneesta on ovi auki,mistä tulee hiukan lämpöä. No olen ain sillontällöin takas polttanu muutaman plankun

Jahka sitä vois jo avata kraanat lattialämmölle,kuukaus oo menny kohta valusta paripäivää vailla.Jos viä viikon malttais oottaa,niin sit ainakin on ollu tarpeeks kauan.Ens ol muuten kaksviikko lattia muovitettuna. Jokainen oviaukko tehtiin vanerilla liikunta saumaks,ettei tulis enää halkeemia,niinkuin vanhas oli. Ja harjaterästä on parissa aukon kohas lisänä 3kpl n.50cm pätkät.Näin käski yks rak.ins tehä.

Hyvvee jouluu kaikille vaan