Ei se ole täysin tuomittu. Se on moninverroin parempi kuin märkä maa kiinni sokkelissa. Joskaan ei paras mahdollien rakenne.SaLexi kirjoitti:ps. itsellä on patolevy ja päällä styroksi. Eli täällä täysin tuomittu rakenne.
Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Meinaatko O-P laittaa sisälle jonkun kosteussulun vai minkä takia ulkopuolen bitumeja poistat?
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Tilanne on se, että perustus on talon toisesta päästä yli metrin korkuinen, toisesta päästä 20cm. Eli lähes pääosa eristeestä tulee tuohon perustuksen kylkeen jossa ei ole bitumia. Sisäpuolelle ei ole tarkoitus tehdä mitään tällä erää ja kalkkimaalin läpi nuo seinät kuivunee sisäänkin päin. Ajattelin yrittää tehdä bitumiin vähän rakoja että hengittäisi vaikka edes jonkin verran uloskin. Muutenhan se fuktisoli menee siinä alueella hukkaan. Toimii tietysti kalliina eristeenä kuitenkin.
Pari seinää kellarista on eristetty sisäpuolelta styroxilla ja paneloitu päälle, noiden osalta fuktisol tulee lähinnä hyödylliseksi enkä viitsi tehdä eri systeemillä eri seiniä. Noiden auki kaivuu jää ensi vuoteen, tein tuon yhden seinän lapiolla ja sain siitä hommasta tarpeekseni
Pari seinää kellarista on eristetty sisäpuolelta styroxilla ja paneloitu päälle, noiden osalta fuktisol tulee lähinnä hyödylliseksi enkä viitsi tehdä eri systeemillä eri seiniä. Noiden auki kaivuu jää ensi vuoteen, tein tuon yhden seinän lapiolla ja sain siitä hommasta tarpeekseni
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Oletko koittanut poravasaraa (piikkausasennossa) ja litteätä piikkaustalttaa siihen bitumiin? Varmaan piisaisi jos saisit 1/3 tai puolet pois. Bitumi tuskin on imeytynyt kovin syvälle betoniin joten saattaisi hyvinkin lähteä, vieden tietysti millin-pari betonin pinnasta.
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Jossain välissä ehdotin kirvestäkin. Kokeile piruuttaan sitäkin. Eihän yhdellä iskulla saa kuin pienen loven mutta kun niitä pieniä lovia on miljoona vieri vieressä niin kai se niistä vähän hengittää. 
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Ja jos ei irtoa niin voi jättää sinne todeten vain että "ei se lähteny prkl kirveelläkään"Juha_P kirjoitti:Jossain välissä ehdotin kirvestäkin. Kokeile piruuttaan sitäkin. Eihän yhdellä iskulla saa kuin pienen loven mutta kun niitä pieniä lovia on miljoona vieri vieressä niin kai se niistä vähän hengittää.
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Tarvitseeko salaojan tarkastuskaivossa olla pohja??
Salaojien rakentaminen on mielenkiintoinen aihe ja sekin tuntuu olevan murroksessa, eli ohjeet tulevat luultavasti muuttumaan varsinkin huonosti vettäläpäisevillä mailla.
Itse suosittelen seuraavaa (näin tein omaan mörskään hihasta ravistaen, nyt olen kuulut siitä jo arvostetuilta tutkijoiltakin):
Salaojakaivannon alin pinta tehdään niin että vesi valuu sitä myöten kohti purkupaikkaa ilman lammikoita (pyritään saamaan vesi pois eikä imeytetä sitä anturan viereen). Salaojaputki asennetaan suoraan suodatinkankaan päälle ilman alapuolista sepeli/sora kerrosta. Salaojaputkena käytetään putkea jossa ei reikiä alapuolella ts. siinä on kouru joka kuljettaa vedet pois jakamatta sitä välille. Suoraan putken sivulle ei välttämättä tarvitse hirveästi sepeliä, jos putki on riittävän alhaalla, jolloin päällä oleva sepelikerros kerää mahdollista paineellista pohjavettä pinta-alallaan. Jos salaojaputki on minimikorossa voi olla perusteltua että sivullekin laitetaan sepeliä. Järjestelmä tulee tehdä niin että kulkeva vesi ei lirahda pois putkesta tai salaojakaivoista ts. voi olla syytä tiivistää ainakin liitosten alareunat....
Suosittelen kyseistä systeemiä siksi että vesi saadaan mahdollisimman tehokkaasti pois perustuksilta ja vettä ei levitetä sinne missä sitä ei ole. Maassa on kuitenkin paikallisia vesivyöhykkeitä joista voi paikoin tulla paljonkin vettä.
On tietysti todettava realiteetit ja sanoa että kuvaamani systeemi voi tulla huomattavasti kalliimmaksi jos maaperässä paljon kiviä tms. joka vaikeuttaa kaadon saamista perusmaahan, onhan sepelin tasoittaminen huomattavasti helpompaa. Tämä sopii varsinkin niille jotka itse tekevät loppukaivuun, maksettuna kaivuuna voi tulla kalliiksi. Lisäksi jos vesi joudutaan pumpaamaan voi olla että sähköä kuluu enemmän lisääntyneen veden takia, mutta en näkisi sitä ongelmana ei se kuitenkaan kovin kalliiksi tule.
Ja vastuu tästä ohjeesta rajoittuu siitä saatuun korvaukseen
Itse suosittelen seuraavaa (näin tein omaan mörskään hihasta ravistaen, nyt olen kuulut siitä jo arvostetuilta tutkijoiltakin):
Salaojakaivannon alin pinta tehdään niin että vesi valuu sitä myöten kohti purkupaikkaa ilman lammikoita (pyritään saamaan vesi pois eikä imeytetä sitä anturan viereen). Salaojaputki asennetaan suoraan suodatinkankaan päälle ilman alapuolista sepeli/sora kerrosta. Salaojaputkena käytetään putkea jossa ei reikiä alapuolella ts. siinä on kouru joka kuljettaa vedet pois jakamatta sitä välille. Suoraan putken sivulle ei välttämättä tarvitse hirveästi sepeliä, jos putki on riittävän alhaalla, jolloin päällä oleva sepelikerros kerää mahdollista paineellista pohjavettä pinta-alallaan. Jos salaojaputki on minimikorossa voi olla perusteltua että sivullekin laitetaan sepeliä. Järjestelmä tulee tehdä niin että kulkeva vesi ei lirahda pois putkesta tai salaojakaivoista ts. voi olla syytä tiivistää ainakin liitosten alareunat....
Suosittelen kyseistä systeemiä siksi että vesi saadaan mahdollisimman tehokkaasti pois perustuksilta ja vettä ei levitetä sinne missä sitä ei ole. Maassa on kuitenkin paikallisia vesivyöhykkeitä joista voi paikoin tulla paljonkin vettä.
On tietysti todettava realiteetit ja sanoa että kuvaamani systeemi voi tulla huomattavasti kalliimmaksi jos maaperässä paljon kiviä tms. joka vaikeuttaa kaadon saamista perusmaahan, onhan sepelin tasoittaminen huomattavasti helpompaa. Tämä sopii varsinkin niille jotka itse tekevät loppukaivuun, maksettuna kaivuuna voi tulla kalliiksi. Lisäksi jos vesi joudutaan pumpaamaan voi olla että sähköä kuluu enemmän lisääntyneen veden takia, mutta en näkisi sitä ongelmana ei se kuitenkaan kovin kalliiksi tule.
Ja vastuu tästä ohjeesta rajoittuu siitä saatuun korvaukseen
Juha
--------------------------------
If it ain't broke, don't fix it
--------------------------------
-57 rintamamiestalo (Sala-oja remppa tehty, kellari ja keittiö työn alla)
Uunilämmitys
1/3 kellari, 2/3 maavarainen laatta
--------------------------------
If it ain't broke, don't fix it
--------------------------------
-57 rintamamiestalo (Sala-oja remppa tehty, kellari ja keittiö työn alla)
Uunilämmitys
1/3 kellari, 2/3 maavarainen laatta

