Karmivat kuvat Suomen homepommeista

[nupa]

Jos titteli lisää kompetenssiä esittää absoluuttisia totuuksia, niin höyrynsulullisen rakenteen puolestapuhujia ovat olleet TTY:n Juha Vinha ja saman puljun Ralf Lindberg - VTT:n tutkija Erkki Kokko ja Teknillisen korkeakoulun puurakentamisen professori Georg Grotenfelt ovat olleet jyrkästi päinvastaista mieltä. Ketään näistä ei voi sanoa asiaa tuntemattomaksi harrastajaksi, kuten ei Kailaakaan.

Juttelin pari vuotta sitten henkilökohtaisesti Ralf Lindbergin kanssa vanhan hirsitalon korjaamisesta. Ainakaan silloin hän ei ehdottanut höyrysulkuja muualle kuin kylpyhuoneisiin. Omassa projektissa tulee rakenteeksi sisältä ulos 12 mm kuitulevy, kuuden tuuman hirsi, 100 mm ekovillaa, tuulensuojalevy, ilmarako ja laudoitus. Tätä rakennetta Lindberg piti hyvänä ja riskittömänä.

[pässinpää]

Meillä on tehty -46 rakennetussa talossa monen sortin remppaa viimeiset 4 vuotta. Kokemuksen pohjalta näyttäisi, että "vanhanaikainen" rakenne kestää rakennusvaiheen pientä mokailua paljon paremmin kuin muovi/mineraalivillarakenteet. Joissain vanhoissa seinissä on paperit yms. olleet vähän miten kuten ja lattiat mitä sattuu, mutta hometta ei ole missään.

Remppaa meillä on ollut jokunen firma tekemässä, ja sähellyksen määrä on ylittänyt kaikki kuvitelmat. Jollen olisi korjannut sökellyksiä, talossa varmaan olisi vetoa (sitä aiheutui vanhojen seinien puutteista). Mutta samat mokat tekevät muovitalosta hometalon. Muovitalon tekeminen vaatii sellaista huolellisuutta, jota minä en ainakaan ole nähnyt muilla kuin tee-se-itse-porukalla.

[tuokki]

Meillä on tehty -46 rakennetussa talossa monen sortin remppaa viimeiset 4 vuotta. Kokemuksen pohjalta näyttäisi, että "vanhanaikainen" rakenne kestää rakennusvaiheen pientä mokailua paljon paremmin kuin muovi/mineraalivillarakenteet. Joissain vanhoissa seinissä on paperit yms. olleet vähän miten kuten ja lattiat mitä sattuu, mutta hometta ei ole missään.

Tämän kyllä allekirjoitan 100%:sti. Minulla oli yläkerrassa kaksi huonetta taaempi oli tehty 1953 ja edessä oleva vasta 1962. Oli muuten aika mielenkiintoinen huomata ero huoneissa, kun purin niitä. Vanhemmassa huoneessa oli käytetty eristeenä vain purua ja paperia. Ns. ilmansulusta ei voinut kyllä puhua, koska paperia oli siellä täällä ja laatu sitten kaikkea hesarin, tervapaperin ja sotaveraanien tapahtumaplakaattien väliltä Taaempi huone oli täysin kunnossa ja purut olivat kuivia. Missään ei myöskään ollut jälkiä kosteudesta (tummumia), vaikka katossa ns. ilmarakokin oli tehty vähän miten sattuu.

Etuoheen rakentamisesssa oli sitten nykyaikaiset materiaalit lyöneet läp. Sielä oli katossa osin purua, lasivillaa, styroksia, erilaisia papereita (mm. folioitua) ja muovia. Ilmarako oli samanlainen puutteellinen (ei yhtevästi jatkuva). Mutta huoneen katto oli sitten läpimätä alueilta joissa oli otain muuta, kun purua ja paperia. Kattotuolit olivat lahonneet 1/2- poikki. Kattolaudoista pystyi astumaan läpi, kun peltikatto oli poistettu.

Näkymä oli sellainen, että päätin siinä paikassa, että tästä talosta lähtee pois kaikki muovit, stroxit, uretaanilevyt ja lasi/kivi- villat jos niihin jossain remontin yhteydessä törmään. Olen itsekkin laittanut n. 10 vuotta sitten keittiö seinään uretaanilevyt ja ruuvin kannat ovat niissä ruostuneet. Saas nähdä mitä alta löytyy, kun purku tulee eteen.

T: Tuomas

[jope]

Ei ne asiat aina mene ihan siten kuin elokuvissa... tai luomujoonaksien horinoissa. Oikeasti putkivuodon,viemärivuodon kondenssivuodon tai vesikattovuodon osuessa kohdalle ei juuri ole väliä vuotaako se mineraalivillaan, puruun tai johonkin muualle. Paikka pitää jokatapauksessa avata, vaurio korjata ja syy poistaa. Ja niitä poistojätteitä ei laiteta takaisin vaikka kuinka hengittelisi. Vaan laitetaan kuivaa ja kunnollista tavaraa tilalle.

[Kuvaja]

Siinä mielessä ei tosiaan ole eroa. Jos rakenteet vaurioituu, ne pitää korjata.
Ero tulee siinä, kuinka laajalle vaurio leviää, kunka se ilmenee ja miten se korjataan.

[PetteriKivimäki]

^Juu ei. Näytän alahampaita kun joku sanoo, että sahan&kutterinpuru ja muut hengittävät materiaalit kestävät pienet vesivuodot.

Ja p*skat!, rohkenen sanoa mustunutta, käynyttä ja haisevaa purua sekä 1950-luvun WC:n että 1980-luvun kylpyhuoneen alta poistaneena. Ensimmäisessä valurautaputket oli hikoilleet purut mustaksi ja lattianiskan lahoksi, jälkimmäisessä ammattimiehen tekemästä (ehjästä) muovimatosta oli vesi köyrinyt läpi niin että "kosteudenkestävä" lattialastulevy oli paikka paikoin homeessa, lattiakaivon vuoto huipensi kylppärin kohtalon.

[pässinpää]

No joo, kylppärit on ilman muuta asia erikseen. Semmoinen esimerkki vaan, että jouduin purkamaan keittiön lattiaa, ja sieltä paljastui vanhan vesivahingon jäljet. Vettä on ilmeisesti tullut kunnolla ja pidemmän aikaa, sanomalehdet olivat läikittyneet ja puru mennyt kovaksi kökkäreeksi (parin kunnon kastumisen en ole nähnyt jättävän puruihin jälkiä), mutta siinä kaikki.

[jope]

Jaa no mites ne kylppärin vuotovahingot on asia erikseen verrattuna keittiön vastaaviin? Toivottavasti avasit sitä keittiötä alipaineistettuna ja poistit kaikki kastuneet kokkareet ... Sisälsikö tuo "siinä kaikki" kommentti myös mikrobinäytteiden oton ja analysoinnin...

[tessu]

No muovi ei kyllä mun mielestä sovi minnekkään muualle kuin lastenpulkkaan , viemäriksi ja vesijohdoksi siinä suurimmat käyttöalat

[kappalainen]

Minua ärsyttää tuo Kailan tapa tuomita kaikki nykyaikainen rakennustapa vanhaa taloa korjattaessa.
Höyrynsulku ja villa ei ole mikään ongelma, jos talon ilmavaihto laitetaan samalla kuntoon. Tämä pointti jää aina Kailalta mainitsematta, miksiköhän.
Jos rakentaja prötää, on ihan sama onko se vanha tai uusi talo.

On ihmisiä, jotka haluavat perustella oman kantansa ja tyrmätä muut kannat, ei edes miettiä muita kantoja ja niiden oikeellisuutta, vaan perusteellaan vain niiden vääryyttä ja usein väärin perusteluin, usein asiaan perehtymättä. Vastineeksi on onneksi tällaisia sivustoja, joissa tulee monta kantaa, olkoon sitten oikein tai väärin. Kun katsellaan tuotevalmistajien neuvoa on heidän tuotteensa usein ainoa oikea. Näin mm eräskin myjä tällä sivustolla usein kertoo. Joskus on silkka mahdottomuus rakentaa oikein. Olkoon se sitten vaikka taloudellinen tai rakenteellinen syy. Parempi silti korjata edes vähän paremmaksi kuin ei ollenkaan, niin raastavaa kuin se onkin.
Esimerkkejä omista rakennusvirheistäni. Kermiä en anturaan laita. Jatkossa anturan päälle tulee ohut harko ja villa väliin, niin kermin repiminen ja luiskan oikaisu olisi aikamoinen show. 5 metriä salaojaa jäi liian kauas talosta. Syvyys vaati, mutta talon alapuolinen täyttö ei kestänyt kaivamista. Tai kesti, muttei niin pitkään, että sinne olisi ehtinyt putken laittaa, ainoastaan salaojasoraa. ja senkin pätkissä. Siltikin korjaukseni on parempi kuin aiempi lillusavi seinustalla. Nyt on soraa yli metrin leveydeltä, kaksi salaojaputkea, anturaa jakamaan kantavuutta, patolevy, sokkeli- ja routaeristeet. Tilanne on kumminkin parempi ilman kermiäkin. Tiedän että talo puretaan jälkeeni, joten olisi vieläkin korjattava huolettomammin. Eihän sen tarvitse kestää kauaa, muutoin siihen menee loppuelämäni ja kaikki varat.
Se mitä ja miten kukin korjaa on itse päätettävä. Ainakin foorumilla kyllä yleensä tulee esiin, jos joku on tekemässä pahaa rakennusvirhettä ja se on tärkein välttää. Olisi joskus hyvä jos moderoitasiin tietyt neuvot vallan pois, ettei satu vahinkoa.
Katsontakantoja on yhtä monta kuin neuvojiakin ja korjaustapoja yhtä monta kuin talojakin.
Olen miettinyt, että onko oikeaa rakentamis- tai korjaustapaa edes olemassa. Kunkin aikakauden rakenteet ovat olleet jossain määrin väärin, mutta sen aikaisen oletuksen mukaan oikein. Nykyisistä eristemääräyksistäkin on erilaisia tutkimuksia ja osa todistaa että ne ovat päin prinkkalaa. Ken uskoo mihin.
Itse olen pähkäillyt että paras kai oli kun olisi metri umipuuta, ilmanvaihto ja vesikat ja rakenteita ei kannata tehdä ikuisiksi vaan helpoiksi ja halvoiksi korjata, huoltaa.
Nykyiset sääsdökset näyttävät pohjautuvan kulutuksen maksimointiin....
minusta tuntuu, että rakennusten elinikä tuntuu laskevan kokoajan, ennenkuin niitä joudutaan vauriokorjaamaan laajemmin.

[tuokki]

taa.
Nykyiset sääsdökset näyttävät pohjautuvan kulutuksen maksimointiin....
minusta tuntuu, että rakennusten elinikä tuntuu laskevan kokoajan, ennenkuin niitä joudutaan vauriokorjaamaan laajemmin.

Todella hyvin asian tiivistit. Oikeaa tapaa on mahdoton sanoa. Varsinkin vanhan talon remontoinnin suhtee. Todennäköisesti on useita ihan toimivaa metodia. Mitä tulee tuohon lauseesee, jota lainasin tekstistäsi. Olen 100% samaa mieltä. Kun yleisiä ohjeita ja määräyksiä tehdään, niin näihin pyrkii vaikuttamaan eri tahot omien (taloudellisten) intressien pohjalta. Se on totta että eri tuotteiden valmistajilla on suuri vaikutus ja resursseja lobata kuuluvasti omaa kantaansa.

Olen ihan "maalaisjärjellä" miettinyt, että mikä onkaan uusien malata/passiivitalojen tulevaisuus. Ovatko kaikki homeessa 20-30 vuoden päästä. Jos vaikka mietitään että yläpohjaan pitäisi laittaa villaa 400-450 mm (siis lähes puoli metriä), niin mitkä edellytykset tällä on "itsestään" kuivia jos sinne on jostain syystä päässyt kosteutta kondensoitumisen tai vuodon takia (joka on kuitenkin suh. nopeasti korjattu). Voisi todeta, että itsestään kuivumiselle ei ole mitään edellytyksä tällaisilla eristepaksuuksilla

Taloa ei pitäisi sertifioida / arvottaa sen mukaan miten paksut eristeet siinä on seinässä vaan myös sen mukaan miten energia lämmitykseen tuotetaan. Siis E- lukua ei saisi laskea vain eristeen paksuudesta vaan myös siitä miten/millä energia kiinteistöön tuotetaan. Näin olisi enemmän mahdollisuuskai valita eri paksuisia (eri materiaaleista) olevia eristeitä. Esimerkiksi jos lämmitäisi isoa taloa öljyllä / suoralla sähkölämmityksellä, niin eristeet pitäisi olla paremmat jotta kokonais E- luku olisi määräysten rajoissa, Jos taas olisi pienempi kiinteistö, jota lämmitettäisiin vaikka määlämmöllä ja aurinkopaneeleilla, niin ei vaadittaisi samalaisia eristepaksuuksia, jotta talo saisi samat E- luvut (standardin mukaan). Tämä ei tietenkaan sovi villa, energia yms. teollisuudelle. Mutta peräänkuuluttaisin energia käytössä ja eristämisessä enemmä kokonaisuuden huomiointa eikä tuojottamista vain yhteen kohtaan.

T:Tuokki

[PetteriKivimäki]

^"Tampereen porukka", eli Tampereen Teknillisen Korkeakoulun rakennustekniikan tutkijat ovat varoitelleet ylipaksujen eristeiden vaaroista jo muutaman vuoden.

Myös asumisen mahdoton teknistyminen askarruttaa minnuu. Ainakin autoissa tekniikka ei välttämättä ole ollut siunauksellista; antureissa on vikoja, piirilevyt ja puolijohteet voivat olle kirjavia laadultaan ym.

Parikymmentä vuotta näyttää rakennus- ja materiaalivirheet seurauksineen, jäädään odottamaan.

[Hower]

Ei hätää.
Nythän on uusiin matalaenergiataloihin kehitetty ÄLYKÄS, kosteutta ohjaava höyrynsulkumuovi.
http://www.tiivistalo.fi/system/default ... &tunnus=24
Toimii talvella niin, että kosteus kulkee ulos ja kesällä toisinpäin viilennettyyn huoneistoon
Tuossa prosyyrin kuvassa esitetään kuinka eristekerroksen sisäpintaan kertynyt kosteus iloisesti haihtuu älymuovin ja puupaneelin läpi sisätilaan...
mutta kuinkas sitten jos on tiiviillä maalilla maalattu puu taikka muovitapetilla pinnoitettu kipsilevy?
Ja kuinka kauan se Äly tuossa muovissa säilyy? Sata vuotta vai 10 vuotta vai 5 vuotta? Tämmösten uusien innovaatioiden varassa kuitenkin ovat matala/nollaenergiatalot.
Ei hyvältä näytä. Veikkaan, että viiden vuoden sisällä pakolliseksi tulee eristekerrokseen asennettava ilmanvaihtokanavasysteemi, jonka kautta imetään eristeisiin kerääntyvää kosteutta pois tietokoneeseen ohjelmoidun automatiikaan avulla...

[KariFS]

Ei hätää.
Nythän on uusiin matalaenergiataloihin kehitetty ÄLYKÄS, kosteutta ohjaava höyrynsulkumuovi.
http://www.tiivistalo.fi/system/default ... &tunnus=24
Toimii talvella niin, että kosteus kulkee ulos ja kesällä toisinpäin viilennettyyn huoneistoon

Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole. Vanhin älymateriaalihan on termospullopelti, joka osaa ihan kertomatta arvata pitikö sisältö pitää kylmänä vai kuumana. Vaikka ei sekään systeemi ihan aukoton ole. Jos pakkaa esim jauhelihasoppaa (jonka pitäisi säilyä kuumana) ja jälkkäriksi jätskiä samaan pulloon niin tulos ei ole häävi.

Oikeasti, kyllä hieman huolettaa tämä energiansäästöhuuhelointi. Ties mitä lisäveroja kohta joutuu maksamaan siitä hyvästä että asuu vanhassa talossa. Ja ärsyttää kun jossain keskieuroopassa paljon leudommassa ilmanalassa käytetään talojen lämmittämiseen enemmän energiaa kun on eristämättömät seinät ja yksinkertaiset lasit

Kai se on noitten viherstalitinttien tavoite että täällä karussa pohjolassa kaivetaan jokainen ittellemme kuoppa, mennään sinne makaamaan ja vedetään mättäät päälle. Saapa sitten elukat temmeltää rauhassa ja voivat sitten direktiivisorvaamon porukalla tehdä metrolla ja ratikalla kevätretkiä koskemattomaan luontoon.

[tuokki]

Ei hätää.
Nythän on uusiin matalaenergiataloihin kehitetty ÄLYKÄS, kosteutta ohjaava höyrynsulkumuovi.
http://www.tiivistalo.fi/system/default ... &tunnus=24
Toimii talvella niin, että kosteus kulkee ulos ja kesällä toisinpäin viilennettyyn huoneistoon
Tuossa prosyyrin kuvassa esitetään kuinka eristekerroksen sisäpintaan kertynyt kosteus iloisesti haihtuu älymuovin ja puupaneelin läpi sisätilaan...
mutta kuinkas sitten jos on tiiviillä maalilla maalattu puu taikka muovitapetilla pinnoitettu kipsilevy?
Ja kuinka kauan se Äly tuossa muovissa säilyy? Sata vuotta vai 10 vuotta vai 5 vuotta? Tämmösten uusien innovaatioiden varassa kuitenkin ovat matala/nollaenergiatalot.
Ei hyvältä näytä. Veikkaan, että viiden vuoden sisällä pakolliseksi tulee eristekerrokseen asennettava ilmanvaihtokanavasysteemi, jonka kautta imetään eristeisiin kerääntyvää kosteutta pois tietokoneeseen ohjelmoidun automatiikaan avulla...

Eikös tuossa tavallaan myönneta, että tiivis muovi ei olekkaan paras ilmansulku seinässä Toisaalta mitä tuollaisella älymuovilla tekee eikos paperi juuri toimi lähes samalla tavalla ? Mitä tulee eristeen sisälle tulevasta tietokoneistetusta tuuletus järjestelmästä. Uskon että juuri noin tapahtuu, kunhan joku taho kehittää tuotteen myynti kuntoon ja alkaa lobata sitä viranomaisille

Tuokki

Ps. En tiedä tuon hinnasta, mutta hinta on todennäköisesti eri hehtaarilla, kun muovissa tai peperissa.