csinos kirjoitti:Mitä vikaa on yh-äideissä? Ja mikä ihme saa kuvittelemaan että se muutama lisävuosi yhdessä ennen niitä lapsia pelastaisi siltä yksinhuoltajuudelta..

Harva kuitenkaan pystyy tulevaisuutta ennustamaan ja varmaksi sanomaan että mikä liitto päättyy ja mikä jatkuu.
Ei tosiaankaan mitään vikaa lähtökohtaisesti. Kaikki kunnia kaikille hyville äideille, yh tai ei, biologinen tai ei. Mutta
mielestäni ei kannata rynnistää heti suhteen aluksi lapsia hankkimaan vaikka millainen unelmien prinssi tai prinsessa olisi löytynyt. Pari-kolme vuotta kun toista katselee niin menee enin alkuhuuma ohi ja näkee toisen "oikeasti". Montako "vakavaakin" suhdetta on päättynyt esim ekan vuoden-parin aikana? Siinä jos onkin jo laitettu "pulla uuniin" 6kk jälkeen, niin...? Eihän mikään välttämättä "pelasta" yksinhuoltajuudelta, ja joskus ero ja yksinhuoltajuus onkin se "pelastus". Jälkikäteenhän nämä vasta selviää. Mutta luulisin että todennäköisyys erolle tulevaisuudessa pienenee jos elelee siinä ensin muutaman vuoden kimpassa ihan tavallista arkea.
Mutta "the pointti" mulla oli se että
alle 25v yh-äippä jolla on 2-4 muksua muutaman eri miehen kanssa ei välttämättä ole just se kaikista pisimmällä tähtäimellä varustettu yksilö, ja ne lapset eivät välttämättä ole ihan tietoisesti ja harkiten "tehtyjä", ts toivottuja. Ja "suhdettakaan" tuskin on edes ajateltu mitenkään kestäväksi. Voi olla toisinkin, ja varmasti he voivat olla ihan hyviä äitejä, ei siinä mitään, mutta helppoa se ei ole sille äidille eikä lapsillekaan.
Emmätiä. Lasten "hankkiminen" vaan on niin mahdottoman suuri hyppäys tuntemattomaan ja kaiken kattava sekä fundamentaali juttu, jopa suurempi kuin rintamamiestalon hankkiminen (

), ettei sitä ihan kaikki ajattele etukäteen tarpeeksi vaikka pitäisi.