Julkaisu: Rakenteiden lisäeristämisen säästövaikutukset

[itokt]

Aamukahvia juodessa törmäsin ihan kohtuulliseen ja melko tuoreeseenkin julkaisuun rakenteiden lisäeristämisestä ja vaikutuksista. Sisältää sekä seinien lisäeristykset että yläpohjat.

Rakenteiden lisäeristämisen säästövaikutukset
http://publications.theseus.fi/handle/10024/31152

[lmfmis]

Hehe...sivu 36:

"Lämpimän ilman ollessa kylmää ilmaa raskaampaa, nousee se rakennuksen yläosaan, "

...eikös amk:ssa kukaan oikolue tekstejä

Eli puruseinät kannattaa aina lisäeristää. No tuon jo tiesinkin.

[kaukomäki]

Eli puruseinät kannattaa aina lisäeristää. No tuon jo tiesinkin.

Kun säästön kannalta ajatellaan, kuinka paljon seinien lisäeristämisellä säästetään vuodessa, esim. tyypillinen 50mm villan lisäys? Ja jos eristetään mineraalivillalla, kuten useimmiten, niin eikös se vaadi muovit, joten talo pitäisi muovittaa myös sisältäpäin? Melko kalliilta vaikuttaa projektina, jos aiotaan terveellisesti tehdä. Itse epäilen, että jos kyseessä on terve, ehjä talo, niin sen oikein tehty lisäeristäminen ei maksa itseään ikipäivänä säästöllä takaisin, mutta otetaan iso riski muuttaa talo hometaloksi.
Tämä pohdinta saanut alkunsa lähisukulaisen ostamasta lisäeristetystä, rempatusta talosta, joka osoittautui olevan sekä mätä että homeinen runkoa myöten. Lämmönsäästöstä oli ehditty nauttia jopa 10 vuotta.

Itse olen sitä mieltä, ettei lisälämmöneristys aina ole se absoluuttinen totuus ja oikea tie.

[Kuvaja]

Ulkomuistista tuon selailleena referoin.
Yksilasiset ikkunat kannattaa vaihta 2 tai 3-lasisiin. 2 lasiset kannattaa vaihtaa kolmilasisiin vain jos ovat tiensä päässä. Kolmilasia ei kannata uusia, jos ovat ehjät.
Säästö suhteutettuna työhön ja kustannuksiin kannattaa ottaa eristämällä yläpohjaa.

Seinien lisäeristämisestä merkittävä hyöty tulee, kun eristetään tiiviisti 100+mm eristeellä kuin eristeellä, varsinkin jos purut vaihdetaan muuhun ainekseen samalla.

Näin muostelen siinä lukeneen. Eli ei mitään uutta. Euromääräiset säästöt sieltä muistaaksen löytyy, jos ne kiinnostaa.

[lmfmis]

Eli puruseinät kannattaa aina lisäeristää. No tuon jo tiesinkin.

Kun säästön kannalta ajatellaan, kuinka paljon seinien lisäeristämisellä säästetään vuodessa, esim. tyypillinen 50mm villan lisäys? Ja jos eristetään mineraalivillalla, kuten useimmiten, niin eikös se vaadi muovit, joten talo pitäisi muovittaa myös sisältäpäin? Melko kalliilta vaikuttaa projektina, jos aiotaan terveellisesti tehdä. Itse epäilen, että jos kyseessä on terve, ehjä talo, niin sen oikein tehty lisäeristäminen ei maksa itseään ikipäivänä säästöllä takaisin, mutta otetaan iso riski muuttaa talo hometaloksi.

Villat vaatii muovit - mutta meille rintsikkaomistajille on paperieisteitä, tai jotkut lähtee jopa urtsilla tekemään...

Taloudellisesti kyllä se vaan kannattaa ja itsekkin hämmästyin tuon vinolaudoituksen poistorempan vaikutusta lämmitystalouteen. Nuo minun kokemukset on tuossa alla linkissä.

Samalla pitää tietenkin ilmanvaihdot hoitaa kuntoon, joka pitäisi olla aika selvä kun ilmavuoto seinien läpi lakkaa.

Tämä pohdinta saanut alkunsa lähisukulaisen ostamasta lisäeristetystä, rempatusta talosta, joka osoittautui olevan sekä mätä että homeinen runkoa myöten. Lämmönsäästöstä oli ehditty nauttia jopa 10 vuotta.

no, varmaan muita virheitä on tehty tuohon pisteeseen asti..

Yläpohjan osuus lämpöhäviöistä- noin 15% - on halvin toteuttaa joten siksi se kannattaa tehdä, mutta ei se hulppeasti säästäkkään.

Tuossa tutkimuksessa ei ihan avautunut miten tuo ikkunasäästö oli laskettu, mutta täytyy lukaista vielä kerran. Selvä on että ne ikkunat joissa on 3 lasia on korkeampi sisälämpötila kuin 2 lasisissa. Tuo on ihan mitattavissa helposti.

[villelap]

Yläpohjan lisäeristämisessä on myös sellainen etu, että kesällä yläkerta on viileämpi. Meillä ainakin muutos oli suuri. Eristys toimii molempii suuntiin.

Villa ja muovin suhde on monimutkainen. Siihen vaikuttaa myös tilojen kosteus. Olen jopa kuullut sellaista, että on parempi ettei höyrynsulkua ole ollenkaan jos sitä ei saa hyvin laitettua. Siis parempi olisi, että seinä vuotaa kosteutta koko alaltaan kuin pistemäisesti. Meillä kun uusittiin lämpimän kuistin seinät niin hyörynsulku oli ulkopuolelle toteutettu ilvesvillan pakkausmateriaaleista ja ei mitään ongelmaa ollut vaikka teoriassahan tuo on pommi. Kuistilla ei asuta ja siten kosteuttakaan ei varmaan ole.

[SaLexi]

Villat eivät välttämättä vaadi muoveja, niiden kanssa voi käyttää myös ilmansulkupaperia. Kummallisen tiukassa vaan tuntuu elävän tuo uskomus. Lainaan itseäni eräästä toisesta ketjusta:


"Avohuokoisen lämmöneristyksen lämpimällä puolella olevan rakennekerroksen vesihöyrynvastuksen tulee olla vähintään viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevan rakennekerroksen vesihöyrynvastukseen. Muussa tapauksessa seinärakenteeseen lisätään erillinen höyrynsulku lämmöneristyksen lämpimälle puolelle. Tästä voidaan poiketa, mikäli kokemukseen perustuen tai tutkimuksin on osoitettu, että rakenne on kosteusteknisesti toimintavarma."

Itse olen käyttänyt kivivillan kanssa Ekovillan X5-ilmansulkupaperia, jonka tiedoissa mainitaan: "Käyttötarkoitus: Rakennusten ilmansulku. Soveltuu käytettäväksi erityisesti hygroskooppisten eristeiden ilmansulkuna. Saavutetaan määräysten mukainen höyrynvastus (5:1) tuulensuojaan nähden."

Tuosta löytyy tuo puhuttu C2, josta ei löydy yhtäkään osumaa hakusanalla "muovi": http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf

[essal]

Tai sitten säästää itsensä lisäeristämiseen liittyviltä riskeltä ja hankkii halvemman tavan lämmittää.

[Wolfheart]

Eli puruseinät kannattaa aina lisäeristää. No tuon jo tiesinkin.

Kun säästön kannalta ajatellaan, kuinka paljon seinien lisäeristämisellä säästetään vuodessa, esim. tyypillinen 50mm villan lisäys? Ja jos eristetään mineraalivillalla, kuten useimmiten, niin eikös se vaadi muovit, joten talo pitäisi muovittaa myös sisältäpäin? Melko kalliilta vaikuttaa projektina, jos aiotaan terveellisesti tehdä. Itse epäilen, että jos kyseessä on terve, ehjä talo, niin sen oikein tehty lisäeristäminen ei maksa itseään ikipäivänä säästöllä takaisin, mutta otetaan iso riski muuttaa talo hometaloksi.
Tämä pohdinta saanut alkunsa lähisukulaisen ostamasta lisäeristetystä, rempatusta talosta, joka osoittautui olevan sekä mätä että homeinen runkoa myöten. Lämmönsäästöstä oli ehditty nauttia jopa 10 vuotta.

Itse olen sitä mieltä, ettei lisälämmöneristys aina ole se absoluuttinen totuus ja oikea tie.

Mutta eihän sellupohjainen villa esim ekovilla tarvitse muoveja vai vaatiiko?
Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

[Kuvaja]

Karkeasti sanottuna, eristi millä tahansa, vaatii se toiselle puolelle höyrysulun ja toiselle puolelle ilmasulun.
Mutta vastaus kysymykseesi, ei tarvitse.

Wikipediasta lainattu:
Eriste tarvitsee ilmasulun, jotta ilma ei pääse virtaamaan eristeen läpi, kun ilmanpaine vaihtelee. Ilmasulun on tarkoitus olla täydellisen tiivis. Sen läpi menevät levyjen yms. kiinnitykset eivät saa vaikuttaa rakenteeseen. Ilmasulkuna voidaan käyttää tiivistä riittävän paksua paperia, aaltopahvia tai muovikalvoa. Osa eristeistä toimii myös itse riittävänä ilmasulkuna ja höyrysulkuna. Ilmasulkuna toimivat eristeet asennetaan paikalleen liimaamalla esimerkiksi uretaanilla.
Paperinen tai aaltopahvinen ilmasulku luovuttaa kosteutta ilmasulun läpi molempiin suuntiin. Tällaista rakennetta kutsutaan hygroskooppiseksi tai yleisemmin hengittäväksi. Hengittävällä rakenteella ei siis tarkoiteta tuulettuvuutta.
Muovikalvorakennetta käytetään sekä ilma- että höyrysulkuna. Muovikalvon suurin ongelma on sen kesto. Höyryn läpäisykyky on sen vahvuuksia. Eristeen vettyessä siitä tulee merkittävä kuivumista estävä heikkous.