Ensin hieman taustaa jutulle. Olen reilut kaksi vuotta asunut talossa. Kävin yläpohjassa ennen talokauppoja kuntotarkastuksen yhteydessä ja silloin näytti kaikki erittäin kuivalta. Olin ollut hieman huolissani yläpohjasta koska tein ensimmäisenä talvena yläkertaan suihkun. Ja siis tein kaikki viimeisen päälle ja pistin puhaltimet yms, mutta silti vähän mietitytti. Yläpohjaan oli hankala päästä yksin luukun hölmön rakenteen takia.
Nyt oli hommana ilmahormien putkitus, että saan oikean liesituulettimen käyttöön ja samalla pistin saunankin ilmahormiin putken kun siihen on tulossa puhallin. Homma tehtiin viime lauantaina, aamupäivällä tein telineet, ja iltapäivällä sitten talkooporukalla pistetiin putket sisään. Jätin telineet katolle, kun vermikuliitit pitää vielä kipata hormeihin. Samalla kiipeilyllä pääsin sitten kaverin avustamana käymään yläpohjassa ja edelleen näytti erittäin kuivalta. Yksi huoli vähemmän.
Tänään kun olin laittamassa lapsia nukkumaan satoi vettä kaatamalla, käytiin sitä verhon raostakin ihmettelemässä. Kun olin saanut sadun luettua, ja peittelin vanhimmaista sänkyyn huomasin että vettä tippuu katosta piipun vierestä... MITÄH!! Eikös sen pitänyt olla kuiva yläpohja? Jotain oli tapahtunut piipun kyljessä touhutessa katolla...
Lapset jäi yläkertaan kun isi lähti kiireellä katolle. En tietenkään tajunnnut kiireessä laittaa turvavaljaita, mitäs niillä märällä peltikatolla. No pääsin katolle ja tajusin saman tien mikä on homman nimi. Telineitä tehdessä olin laittanut vanerin tasoksi, ja lisäksi laitoin piipun päälle toisen vanerin ettei noihin muihin 13 hormiin tippuisi kovin paljoa työkaluja yms. Vanereissa oli juuri sen verran kaatoa kummassakin, että molemmat uittivat veden piipun samalle kyljelle. Vaneria on n. 2 neliötä, ja kun kunnolla satoi ei pellitys enää pystynyt pitämään vettä ulkona vaan se lorisi sisälle asti. Takaisin alas, valjaat päälle ja vasaran ja parin naulan kanssa katolle fiksaamaan vanereita.
Parissa minuutissa homma oli valmis, ja isäntä läpimärkä.
Onni onnettomuudessa on toki se, että huomasin veden tulon. Jos olisin saanut lapset nukkumaan silloin kun piti, olisivat nukkuneet tyytyväisenä ja vesi olisi tullut monta tuntia sisälle. Tai pienemmillä sateilla olisivat villat ja purut voineet imeä vettä itseensä muutaman viikon.
Kun olin käynyt katsomassa että lapset nukkuvat, ja tulin takaisin alakertaan: Tip, Tip, Tip, jostain sisältä kuului. Äänen lähde löytyi kellarin portaikosta: siellä juuri katolla pitämäni takki tiputti vettä muovipussin päälle. Nauroin ääneen yksin kellarissa!
Huomenna tarkistamaan vauriot. Eiköhän se sieltä kuiva.
T: Kahvimuki
Yllätys piipun putkituksessa
Re: Yllätys piipun putkituksessa
Onni onnettomuudessa
Suurin onni oli kuitenkin se, ettet tullut alas katolta, kuten se kuuluisa talonmies aikoinaan....
Mukava lukea välillä tällaista hieman "keveämpää" kosteusvaurio tarinaa
Hyvä silti, että huomasit homman ajoissa!
-Duppa-
Suurin onni oli kuitenkin se, ettet tullut alas katolta, kuten se kuuluisa talonmies aikoinaan....
Mukava lukea välillä tällaista hieman "keveämpää" kosteusvaurio tarinaa
-Duppa-
-
tessu
Re: Yllätys piipun putkituksessa
Kerran olen työmaalla nähny kun sähkäri tuli muovitettua peltikattoa ales ja sai meidän hajutorvesta kiinni,MUUTEN olis tullu alas asti ja varma kuolema koska alhaalla oli harjateräkset pystyssä valua odottamassa!
Sillon tajusin kunka vaarallista tosiaan siel katolla on,itte kävin kokeilemassa just sitä ennen vastapaisen talon kattoa kengällä ja liukashan se oli aamuhuurteen jälkeen,sähkäri vaan oli harpannu huolettomasti aurinkoiselta puolelta toiselle joka olikin aivan märkä!!
Tasapainoheittojen takia ei noi korkeet paikat oikein ole mun juttuja mut joskus joutuu piippuakin nuohoomaan,kaikkeen hieman onneks tottuukin
Sillon tajusin kunka vaarallista tosiaan siel katolla on,itte kävin kokeilemassa just sitä ennen vastapaisen talon kattoa kengällä ja liukashan se oli aamuhuurteen jälkeen,sähkäri vaan oli harpannu huolettomasti aurinkoiselta puolelta toiselle joka olikin aivan märkä!!
Tasapainoheittojen takia ei noi korkeet paikat oikein ole mun juttuja mut joskus joutuu piippuakin nuohoomaan,kaikkeen hieman onneks tottuukin
