Kellarin lattiarakenne jälleenkerran

[Lavi J&S]

Nykyinen tilanne ja rakenne lattiassa on seuraavanlainen: 20-30 mm pintavalu jonka alla 100-150 mm betonilaatta joka on raudoitettu harjaterksellä (n.200-250 jaolla). Kiviä on laitettu aikalailla tuonne betonin sisään. Betonilaatan alla on karkeaa hiekkaa ja pohjavesi on noin nyt n. 400 mm pohjalaattaa alempana, keväällä nousee kellarin lattialle.
Kellarikerroksen harkkomuuraus näyttäisi lähtevän alemman betonilaatanpäältä.

Ajatuksena on piikata lattiat auki siten että seinien viereen jää noin 300mm kaitaleet nykyistä laattaa. Pohjavesien maksimikorkeuden rajoittamiseksi tarvitsisi laittaa salaojitukset, kapilaarikatko, lämmöneristeet ja lattiavalu lämmitysputkineen? Mielipiteitä tästä, onko ajatuksena ok vai ei...


Olisiko pöllömpi ajatus käyttää tälläkin forumilla mainittua salaojittavaaeristettä, jolla saisi hoidettua käsitykseni mukaan tuon kapilaarikatkon samalla kuin lämmöneristyksenkin.
Lisäksi olisi nuo salaojaputket johtamassa vedet kaivoon josta ne pumpattaisiin uppopumpulla tarvittaessa pois.

Mistä muut remontoijat ovat hankkineet nuo salaojittavat eristeet...vai tilanneet suoraan valmisajalta...

[ibix]

tilaa suoraan valmistajalta. lähin rautakauppa ei meillä osannut edes sanoa hintaa fuktisolille, isodränit hain sitten haaparannasta halvemmalla, koska tarvin vain sen 10m2.

mitä enemmän kellarissa on neliöitä, sitä enemmän on salaojittavasta iloa. maansiirto kertaantuu ja jos laskee pelkille laatan alaisille rakenteille 40cm kerrosta, niin silloinhan maata pitää roudata pois aina 400l (melkein 1 tonni) vastaavasti salaojittavalla 15-20cm riittää eristekerrokseen ja kapillaarikatkoon yhteensä.

[Juha_P]

100-150 mm betonilaatta joka on raudoitettu harjaterksellä (n.200-250 jaolla). Kiviä on laitettu aikalailla tuonne betonin sisään. Betonilaatan alla on karkeaa hiekkaa ja pohjavesi on noin nyt n. 400 mm pohjalaattaa alempana, keväällä nousee kellarin lattialle.
Kellarikerroksen harkkomuuraus näyttäisi lähtevän alemman betonilaatanpäältä.

Maallikon korvaan tämä kuulosta hiukan normaalia järeämmältä rintsikan perustukselta.
Normaalistihan lattia ei ole "yhtäpuuta" anturan kanssa eikä yleensä ole käytetty nimeksikään rautaa.
Ei kai kyseessä ole ns.kantava laatta?

Uskaltaako sen mennä särkemään noin vain?

[Lavi J&S]

100-150 mm betonilaatta joka on raudoitettu harjaterksellä (n.200-250 jaolla). Kiviä on laitettu aikalailla tuonne betonin sisään. Betonilaatan alla on karkeaa hiekkaa ja pohjavesi on noin nyt n. 400 mm pohjalaattaa alempana, keväällä nousee kellarin lattialle.
Kellarikerroksen harkkomuuraus näyttäisi lähtevän alemman betonilaatanpäältä.

Maallikon korvaan tämä kuulosta hiukan normaalia järeämmältä rintsikan perustukselta.
Normaalistihan lattia ei ole "yhtäpuuta" anturan kanssa eikä yleensä ole käytetty nimeksikään rautaa.
Ei kai kyseessä ole ns.kantava laatta?

Uskaltaako sen mennä särkemään noin vain?

Järeähän tuo on... harjaterästen paksuudet vaihtelelee 4-20mm välillä, riippuen siitä missä kohtii lattiaa tuo rauta sijaitsee seinien linjoissa paksummat ja muualla ohuemmat.... nyt on alkanut raudan määrä vähenemään kun on mennyt keskemmälle päin taloa... rakentaja ollut keskolla töissa niin vaikuttaisikohan tuo tuon raudan määrään....

piirustusten mukaan ei ainakaan pitäisi olla kantava, seinien kohdalle on piirretty anturit ja lattia on niiden päällä ja hiekka siellä alla mutta tietysti voi olla tehty toisellakin tapaa.

Vanhaa betonilaattaa ei siis poisteta kokonaan, reunoille oli tarkoitusjättää ainakin 300mm perustuksen varmistamiseksi. Särkemättäkään ei saa uusia viemäreitä yms laitettua paikoilleen...

[Lavi J&S]

jep ja rauta senkun vähenee keskellepäin lattiaa siirryttäessä, tosin kivien määrä lisääntyy ja betonin vähentyy.
Vettä ei ole löytynyt mutta kosteaa hiekka on samoin kuin alaspäin olevat betonin osat....

muuta ihmeellistä ei ole toistaiseksi löytynyt

[Lavi J&S]

Purkuhommat tehty suurimmilta osin, reunajen siistimistä yms pientä vielä löytyy.
Purettujen lattioiden alta paljastui hiekka ja isoja kiviä.
Pesutilojen ja saunan lattiarakenne olikin mielenkiintoinen, n. 5cm pintalaatta,rakennusmuovi, piki ja pohjalaatta.
Lisäksi löytyi hajonnut valurautaviemäri (halki ja reikiä), jonka vaihdoin muoviseen väliaikaisratkaisuun. Laitetaan ne lopulliset sitten myöhemmin, pääasia että vessaa ja keittiötä voi vesien puolesta käyttää.

[Mona]

Teemme samanlaista remonttia kellariin. Purimme vanhat tilat (kylpyhuone, sauna ja pukuhuone) kauttaaltaan ja lattiat savikerrokseen saakka. Seinissä oli vanhat tiilirivinteeraukset, jotka purimme pois ja lattiassa rakenne oli 50 mm betonilaatta, 20 mm hiekkaa ja 50 mm raudoitettulaatta. Alimman laatan päällä oli myös pikeä. Seuraavaksi savi kaivetaan pois -200 mm anturoiden alapinnasta ja asennetaan salaojat, kapillaarikatkokerros 200 mm Lecan kapillaarikatkosorasta, 50 mm EPS-eriste ja raudoitettu betonilaatta 60-100 mm, jonka sisällä vesikiertoinen lattialämmitys. Salaojat johdetaan saunan lauteiden alle sijoitettavaan tarkastuskaivoon ja siitä anturan alitse edelleen eteenpäin. Betonilaatan päälle rakenteet tehdään samalla tavalla kuin muutenkin eli vesieristys ja laatoitus kaikkialle.

Suunnittelemanne rakenne kuulostaa järkevältä, mutta materiaalit ja käytettävät kerrosten paksuuden on hyvä miettiä tarkkaan. Anturan alapuolelle ei parane lähteä kaivamaan ominpäiten vaan on varmistettava ammattilaiselta (geotekniikolta), miten paljon uskaltaa kaivaa. Liialla kaivamisella voi aiheuttaa antuoroiden liikkumisen ja talon painumisen. Tietty, jos nykyinen huonekorkeus on riittävä vielä uusien rakennekerrosten jälkeen, ei anturan alapuolelta tarvitse edes ottaa maata pois. Nämä asiat on tullut selvitettyä muilta ammattilaisilta tarkkaan omassa kohteessa ja taustalla myös oma koulutus rakentamisesta.

Eristekerroksessa on hyvä muistaa, ettei rintamamiestalossa saa laittaa eristeeksi betonilaatan alle Finnfoamia tai SPU:ta, vaan materiaalin täytyy olla hengittävää, koska betonilaatan päälle tulee vedeneristys. Muuten laatta olisi kahden tiivin kerroksen välissä ja mikäli sinne pääsee aikojen saatossa kosteutta, se ei pääse sieltä pois, jolloin kaakelit irtoavat lattaista. Lisäksi kapillaarikatkona käytettävällä Lecasoralla on todella hyvä U-arvo, joten se toimii myös eristeenä. Meillä tuo 50 mm EPS- levyt asennetaan lähinnä työteknisistä syistä. On helmpompi kulkea Lecan päällä ja raudoitus on helppoa tehdä.

Muistattehan myös, että kellarin remontointi, kun tehdään alapohja uusiksi, on luvanvaraista työtä eli toimenpidelupa täytyy anoa kunnalta/kaupungilta..

Tsemppiä rakentamiseen!

[TommiT]

Moi

Pisti silmään tuo lecasoran "todella hyvä U-arvo". Kaikkihan on toki suhteellista, mutta itse olen olllut siinä ymmärryksessä että lecasoran u arvo ei kovin häävinen ole esim. EPS:iin verrattuna. Lähinnä kapillaarikatko-ominaisuuksien takia olen tuota kuvitellut käytettävän.

Terv Tommi

[Mona]

Hei,
300 mm lecasoraa korvaa 100 mm EPS:n. Kaikki on tietenkin suhteellista, mutta Lecan U-arvo on ainakin omassa kohteessa eduksi, jotta voidaan pienentää eristekerroksen paksuutta, kun tuo huonekorkeus jää muutenkin max kahteen metriin.

[Hower]

olen aina ihmetellyt Leca-soran kapillaarikatko-ominaisuutta... Periaatteessa toimii, mutta eikös se mene asennus- ja valuvaiheissa jossain määrin aika muhjuksi kun siinä joutuu kävelemään ja rakentelemaan? Eli papanoitten seassa on siten murskaantunutta tavaraa ja puhdasta pälyä isompi taikka pienempi määrä vettä imemässä?

[jokihuoko]

olen aina ihmetellyt Leca-soran kapillaarikatko-ominaisuutta... Periaatteessa toimii, mutta eikös se mene asennus- ja valuvaiheissa jossain määrin aika muhjuksi kun siinä joutuu kävelemään ja rakentelemaan? Eli papanoitten seassa on siten murskaantunutta tavaraa ja puhdasta pälyä isompi taikka pienempi määrä vettä imemässä?

Tätäpä ihmettelin itsekin ja vieläkin ihmettelen... itellä ainakin fuktisol kesti 100-200mm kerroksilla ihan hyvin kävellä, mutta pohjan on oltava tasainen. Jos salaojittavan eristeen heittää juosten kustun (anteeksi ilmaus) perunamaan päälle niin silloin se kyllä menee päreiksi.

[Hower]

Maxitin Lecaperustusohjeesta (kellari):

"Leca-perustus
wotsi.fi/ohjeetPDF/Leca-perustus.pdf"

"Alapohjan täyttö
Sisäpuolelle, maapohjalle levitetään vähintään
200 mm paksu kapillaarisen vedennousun
katkaiseva kerros, kuten sepeli-
tai pesty singelikerros. Täyttökerros on
tiivistettävä huolellisesti esim. tärylevyllä.
Lattian lämmöneristys
Lattian lämmöneristeeksi asennetaan keraaminen
Leca-sora. Leca-soraeristeen
paksuus keskialueella on vähintään
310 mm ja ulkoilmaan rajoittuvilla reunaalueilla
väh. 430 mm."

Maxitin mukaan lecasoran alle tulee erillinen kapillaarikatko eli sepeli 200mm ...

[jokihuoko]

Maxitin Lecaperustusohjeesta (kellari):
Maxitin mukaan lecasoran alle tulee kapillaarikatko eli sepeli...

No ilmankos.. minunkin mielestäni huokoinen lecasora jota meillä oli yhdessä huoneessa, pölyisenä ja huokoisena mieluummin imi kosteutta kuin toimi kapillaarikatkona...

[Mona]

Weberillä on nykyään Leca- kapillaarikatkosora, joka on nimenomaan tarkoitettu kapillaarikatkoksi, eikä tarvitse alle muuta materiaalia. Tämä on käsitelty siten, että kapillaarinen nousu on max 100 mm. Perusleca ei sovellu kapillaarikatkoksi, koska imee tosiaan kosteutta kuin sieni.

[Lavi J&S]

joo, ei sinne perustuksen alapuolelle olekkaan tarkoitus mennä kaivelemaan kovinkaan paljoa. Meillä oli tuo paksu 100- 150 pohjalaatta joka antaa eristeille lisää tilaa, keskimäärin 50 mm on aika lähellä sitä määrää minkä joutuu ottamaan pois hiekkaa. Tosin ei jokapaikasta joudu ottamaan tuotakaan kun oli aikalailla laitettu kiviä täytteeksi, näihin paikkoihin joutuu laittamaan jopa lisää.

Laatan alla on siis hiekkaa, kokeeksi on kaivettu kuoppia pohjaveden korkeuden selvittämiseksi näin sateisena kesänä noin 500-600 syvyisin kuopin tuohon hiekkakerrokseen, savi tai muu ei ole ainakaan noilla syvyyksillä tullut vastaan, hiekka on rakenteeltaan karkeaa.
Kuivana kesänä pohjavesi on ainakin 300-400mm alempana kuin nyt, Tämän olen saanus vertaamalla autotallin luiskassa olevan imeytyskaivon pinnankorkeudesta, nyt on edellä mainitun verran vettä kaivossa ja kuivana kesänä tuo on kuiva, vettä ei löytynyt edes silloin kun puhdistin kaivon ja syvensin sen mahdollisimman syväksi.

Koko kellarikerroksen remontista ei siis ole tässä kyse, varastot, tekninen tila ja autotalli jäävät vielä ennalleen, samoin kuin remontoitavien tilojen käyttötarkoituskin.

Rakenne on siis seuraava alhaalta ylöspäin:
-Salaojat pohjaveden nousua rajoittamaan.
-Viemärit
- Fuktisol 100mm
- EPS 70mm+25(30)mm riippuu rautakaupan valikoimista
- Betonilaatta 80mm lämmityksellä

Tällä rakenteella huonekorkeudeksi jää vielä n. 1950mm ja lattialaatasta tulee ns. "uiva", eli ei ole kiinni mistään nykyisissä rakenteissa.