Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.

[status]

[Miihol]

Tarkoitatko kuvauksellsi sitä, että tekisit SPU:lla rivinteerauksen? Kysymys: Laittaisitko siis eristeen kiinni betoniseinään vai tekisitkö koolauksen ja sen avulla jättäisit ilmaraon betoniseinän ja SPU:n väliin? Tekisitkö rakenteen niin että ilma seisoo sen sisällä (nnin kuin perinteisessä rivinteerauksessa) vai antaisitko ilman kiertää?

[status]

Spu kiinni betoniseinään ja spu irti lattiasta n. 20-30cm, niin että ilma alareunassa pääsee vaihtumaan. Minulla kellarissa muuten seinät kuivat mutta alareunasta 5-10cm kostea johtuen veden kapilaarisesta kosteuden noususta.

[ibix]

...toinen tapa tehdä on jättää rako tuulettuvaksi rivinteerauksen ja katon rajassa. ilmaraon tarkoitus on tuulettaa höyrynsulkuna toimivan SPU-eristeen pinnalle kerääntyvä sisäilman kosteus.

Tuuletusreitti tehdään siksi, että SPU:n pintaan tuuletusreitin kautta ilmarakoon pääsevä kosteus pääsee tuulettumaan.
??

tavoite olisi kuivata höyrysulun pintaan jäävä kosteus. höyrysululla pysäytetään diffuusion avulla kulkeva vesi. puhut nyt konvektion kautta kulkevasta vedestä. eli puhumme aidasta ja seipäästä.

perinteisen umpeen rakennetun rivinteerauksen kannattajille olisikin kysymys että miten rakenteessa toimii kosteuden siirtyminen diffuusiolla? Fuktisol rakenteessahan tämä on otettu fiksusti huomioon, niin että koko rakenne on ulospäin harveneva ja diffuusion avulla siirtyvä vesihöyry kulkee salaojittavaan kerrokseen jossa se sitten oletettavasti lirisee alas salaojiin.

[ibix]

ja nämä piirrustukset/SPUn tampereen tutkimus ei kyllä nyt mitenkään liity siihen mitä tuossa aiemmin ehdotin. menee nyt ihan tulkinnan puolelle tämä homma.

Minun mielestä tuo SPUn kikkailu on pelkkää kikkailua. on ihan järjetöntä koittaa ratkaista kapillaarisen kosteuden ongelmaa muulla kuin kunnon kapillaarikatkolla. eli soraa anturan alle, valamalla uusi antura. tämän lisäksi on sitten vielä se ulkomuuria vasten oleva maakerros. eli kapillaarikatko/salaoja rakenne pitäisi saada ulottumaan sekä seinän alle että ulkopuolelle. sitten voi alkaa miettimään miten eristää sisältä. tästä pääseekin sitten jo suoraan siihen lopputulokseen että jos joutuu ulkoa kaivamaan, niin miksi ei sitten asentaisi eristettä sinnepuolelle.

[Miihol]

Tässä on varmaankin rakenne jota ibix tarkooitti alunperin??

SPU- harkko.pdf

SPu- harkko

(12.31 KiB) Tiedosto ladattu 823 kertaa

[ibix]

Tässä on varmaankin rakenne jota ibix tarkooitti alunperin??

SPU- harkko.pdf

kyllä juurikin, kiitos.

[status]

Tässä on varmaankin rakenne jota ibix tarkooitti alunperin??

SPU- harkko.pdf

Kenen tulkinta tämä systeemi on? Eikö spun päälle riitä koolaus ja kipsi, jos kellariin tulee koneellinen ilmanvaihto?

[Juha_P]

perinteisen umpeen rakennetun rivinteerauksen kannattajille olisikin kysymys että miten rakenteessa toimii kosteuden siirtyminen diffuusiolla? Fuktisol rakenteessahan tämä on otettu fiksusti huomioon, niin että koko rakenne on ulospäin harveneva ja diffuusion avulla siirtyvä vesihöyry kulkee salaojittavaan kerrokseen jossa se sitten oletettavasti lirisee alas salaojiin.

No minä olen ymmärtänyt niin, että ihan perinteisen mallin mukaan kosteus saa vallitsevista lämpötiloista riippuen kulkea sisään- tai ulospäin kun missään välissä ei ole höyrytiivistä pintaa. Jos kellaria lämmitetään niin rivinteeraus lämpimämpi kuin sokkeli ja työntää toivottavasti kosteutta ulospäin. Ja koska lämpöeristys on huono niin perusmuurikin lämpiää jonkunverran mikä on sille eduksi. Perusmuuri tietysti on ja pysyy kosteana mutta se on irti rivinteerauksesta ja viileämpi niin kosteusvirran pitäisi olla pääsääntöisesti ulospäin ainakin yläosassa. Mutta kun rakenteessa ei ole mitään orgaanista niin pieni kohtuullinen kosteus ei haittaa mitään.
Fuktisol ulkopuolella parantaa tilannetta eri kertaluvulle ja perusmuurikin kuivuu.

Ja toisaalta: toimii kuinka toimii mutta vuosikymmenien kokemus on osoittanut että toimii se, kunhan ei yritetä käyttää väärin.

Eikö spun päälle riitä koolaus ja kipsi, jos kellariin tulee koneellinen ilmanvaihto?

Kyllä kai tällä palstalla on vallinnut melkoinen konsensus siitä, että kellari toteutettaisiin kivirakenteisena tai ainakin ei-orgaanisilla materiaaleilla. Mun mielestä maanalaisissa rakenteissa täytyy/kannattaa ottaa huomioon myös tulvimisen mahdollisuus. Veden sisääntuloon on monta mahdollista reittiä. Yht'äkkinen kevät, rankkasade, tulviva kunnan viemäri ym. Oma kellari on ainakin tehty niin, että sinne saa tulla vaikka metri vettä ja siitä selvitään vain pumppaamalla ja lämmittämällä. Noin karkeasti ottaen.
Homeiset koolaukset, kipsit, paneelit ja lasivillat on justiin saatu roudattua kaatsarille ja pelkää kiveä tilalle.

ps. Niin tuota, älkää nyt kukaan vetäkö hernettä sieraimeen kuinka sitten kellarinne teettekin. Mielipiteitä nämä vaan on.

[Hower]

Mulla on vähän sama fiilis tuosta pahvi-kipsijauholevystä. Eikö se ole pikkuisen liian arvokasta materiaalia vietäväksi kosteaan? kellariin. Jos vaan köyhemmästi tekisi kiviperäisestä tavarasta muuraamalla niinkuin ennenvanhaankin?

[ibix]

kiitoksia juha_p selvennyksestä... näinhän se tosiaan toimii...

heh meillä oli muuten mennyt toja levy väärään päähän rivinteerausta eli sinne alapäähän :D oli muuttunut mullaksi. siellä asui tuhatjalkais-yhdyskunta yäk!. eli joo ain ja vainoastaan epäorgaanista materiaalia kellariin jos ei ihan ihan pakko ole.

[Hower]

Tuohon ylempänä olevaan kommenttiini;
Ei ollut tarkoitus pottuilla, mutta onhan se merkillistä kun nämä talot on pula-ajan p..skatavarasta töitten jälkeen kokoonkyhättyjä tekeleitä niin oli kuitenkin silloin rutiköyhillä rakentajilla (onneksi) järkeä, malttia ja varaa rakentaa kellaritilat kestävästä kivitavarasta. Voihan se johtua siitäkin kun ei ollut elämää helpottavia vaihtoehtoja ja Inno-ohjelmia. Nyt kun on rahaa millä mällätä ja periaatteessa kai aikaakin voisi löytyä niin halutaan kumminkin oikoa tekemisissä näitten höttölevyjen kanssa. En mä sitä sano, etteikö ne vois hyvänäkin säilyä. Riippuu niin paljon olosuhteista ja pöljempiäkin rakenteita on paljon vauroitumattomina.
Mä en vaan osaa enää suhtautua kysymyksiin, joissa suurinpiirtein ekassa foorumiin kirjoitetussa viestissä halutaan yksioikoisia vastauksia siihen, voiko kellarin lattiaan laittaa laminaattia ja seiniin kipisilevyä. Ehkä voi ja systeemi pelaa vaikka kuinka pitkään. Minkäännäköistä yleispätevää ja takuuvarmaa suositusta noitten kamojen käytölle mahdollisesti kosteissa kellareissa ei kukaan tällä foorumilla kuitenkaan pysty antamaan. Ja jos kellari tuntuukin kuivalta ja raikkaalta kun se on paljaalla kivitavaralla peruskuntoisena niin mikään ei takaa sitä mitä niitten muovien, villojen, uretaanien, pahvikipsien, laminaattien sun muitten taakse mahdollisesti kehittyy yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen ilman kunnon eristeitä laatan alla. Sinänsä nuo on pelkkiä kertakäyttömateriaaleja kaikki eli uusiksi ne onneksi kumminkin joskus menee. Eikä ne kestä minkäännäköisiä, pieniäkään vesivahinkoja. Saahan ne toki roudattua kaatopaikalle aikanaan taas uuden sisustusinnostuksen koittaessa. Toivottavasti on malttia lukea vaikapa tämän kellariosion keskusteluita läpi ajan kanssa ja tutustua omaan taloon sekä rakennusperintöön.
Tää meni näköjään taas tällaiseksi yleiseksi paasaamiseksi eikä liity oikeastaan ollenkaan tähän ketjuun ja kysyttyihin kysymyksiin... Sori

[ibix]

ei mittään, tuossahan on koko homma aika hyvin kiteytettynä

[Juha_P]

mutta onhan se merkillistä kun nämä talot on pula-ajan p..skatavarasta töitten jälkeen kokoonkyhättyjä tekeleitä niin oli kuitenkin silloin rutiköyhillä rakentajilla (onneksi) järkeä, malttia ja varaa rakentaa kellaritilat kestävästä kivitavarasta. Voihan se johtua siitäkin kun ei ollut elämää helpottavia vaihtoehtoja ja Inno-ohjelmia. Nyt kun on rahaa millä mällätä ja periaatteessa kai aikaakin voisi löytyä niin halutaan kumminkin oikoa tekemisissä näitten höttölevyjen kanssa.

Olet aivan oikeassa mutta täytyy ymmärtää uutta talonomistajaa ja aloittelevaa remppaajaakin. Jos ei ole kokemusta remonttihommista tai ainakaan niin spesifistä yksityiskohdasta, kuin rintamamiestalon kellarin oikeaoppinen remontointi niin mistä aloitetaan?

Käydään rautakaupassa kyselemässä tai parhaassa tapauksessa konsultoidaan innokasta rakennesuunnittelijaa. Ehkä palkataan kylän remontti-Reiska.
Kukaan näistä tuskin alkaa ehdottelemaan lattian pois piikkaamista, salaojitusta, ulkopuolen eristämistä salaojittavilla, rivinteerauksen muuraamista ym työlästä ja vähemmän innostavaa lähtökohtaa.

Remonttireiska voi olla kokenut konkari ja sanoo tehneensä kymmenen kipsikellaria laminaatteineen ja komeat niistä tuli kaikista.
Varmaan tulikin mutta ovatko ne ongelmattomia enää 5-10 vuoden päästä?

Rautakauppias myy mielellään modernia materiaalia eli justiin sitä kipsiä, laminaattia ja SPU:ta.

Joku täällä joskus kirjoitti löytäneensä rakennesuunnittelijan, joka tiesi mikä on rivinteeraus/verhomuuraus.

Kyllä siinä noviisi on ihmeissään siten kun täällä me muutamat aktivistit paasataan vain muuraamisista ja ilmaraoista ja käsketään jättää kaikki hienot modernit teollisuustuotteet kauppaan.

Ketä sitten pitäisi uskoa? Remontti-Reiskaa, rautakauppiasta, eristefrman esitettä vai kasvotonta netti-aktivistia?

Että kyllä minä kysymystulvan siinä mielessä hyvin ymmärrän.
Mutta: Kuten Hower jo sanoikin, lukekaan näitä samoja kysymyksiä käsittelevia ketjuja. Näitä on foorumilla varmaan kymmeniä. Näihin kannattaa paneutua ja kysyä sitten tarkennuksia.

Älkää lannistuko. Kyllä niistä kellareista hyvät tulee kun vaan jaksaa etsiä tietoa ja tehdä huolella. Eikä sitten oikaista ratkaisuissa helpoimman kautta.

[Turilas]

Kiitän Juha_P kannustavasta ja ymmärtäväisestä asenteesta ja kysyn niitä tarkentavia kysymyksiä nyt sitten. Taustatiedoksi jotta kellarista on 2/3 osaa maan alla. Perunakellarin osio on ilmeisesti rivinteerattu, muut ulkoseinät eristetty yhdistelmällä lasivilla+muovi, pintana käsittelemätön mäntypaneli niin seinissä kuin lattiassakin. Suihkun nurkassa ja kylpyammeellisessa vessassa on lisäksi osassa seinää suoraan betonissa kiinni jotakin muovimaton oloista aikansa elänyttä tavaraa, tätä kun repäisin liuskan pois, oli alla ainakin kalkkihärmää. Salaojia tai ulkopuolista lämmöneristystä ei ole.

Ongelma on se, että kellari haisee. En tiedä haiseeko homeelta, sieneltä vai miltä, lähinnä mieleen tulee lika ja hiki joita niitäkin siellä taatusti on. Kellarikerroksen iso takkahuone ei haise, eikä tuo rivinteerattu perunakellari, mutta portaat, käytävä, vessa, pukuhuone ja pesutilat lemahtavat. Suunnitelmissa on pistää kuntoon salaojat ja eristää ulkopuolelta varmaankin fuktisolilla tms. salaojittavalla eristeellä. Purkaa villat, muovit ja puut pois. Kunnostaa lattiat, pinnoittaa seinät toimiviksi ja myös kauniiksi (jos se on samalla mahdollista, mutta toimivuus ensin). Jossakin välissä pitäisi uusia pääviemäri ja rakentaa myös suihkukaappi ja kodinhoitotilat, saunaa ei sisälle tule.

Ja ne kysymykset: Mikä on toimivin työjärjestys jos asiaa ajattelee kokonaisuutena? Entä mikä on toimivin työjärjestys jos vain tahdon tuosta hajusta eroon heti? Oletan, että tämän kesän aikana rahkeemme ei riitä kaikkeen, oletan myös, että kesken jäänyt kellari on talvella tuhottoman kylmä tai vaihtoehoisesti kaivurihommat viheliäisiä hangessa. Kellaritiloista emme toistaiseksi tarvitse muuta kuin mahdollisuuden peseytyä ja siihen se riittää nytkin. Ulkopuolelta aioimme aloittaa ja tehdä muuta sitten joskus, mutta nyt tuo haju vie hermot ja sotkee ajatukset.