Perustusten kunto, kun salaojitus ei ole toiminut vuosiin(?)

[Pisama]

Harkitsemme jokseenkin alkuperäisessä asussaan olevan rintamamiestalon ostoa ja kaipailisimme kokeneempien arviota perustusten tilasta.

Talon salaojitus on mitä ilmeisimmin ollut puutteellinen ja kellarin seinät ovat altistuneet kosteudelle kenties jo pidemmän aikaa. Seinän pinta on jonkin verran rapissut yhdellä seinällä (n. 1,3 m korkeudella) ja vastakkaisella seinällä näkyy ainakin yksi valkoinen arviolta n. 40cm x 30 cm "suolakukkanen". Kellarissa on alkuperäinen(?) sauna (kiuas ja pata) sekä muutoin kylmä(hkö)ä tilaa, jossa on säilytetty lähinnä polttopuita. Emme ainakaan tällä hetkellä koe tarvetta tehdä muutoksia kellarikerroksessa sisällä, mutta salaojituksen uusiminen olisi mitä ilmeisimmin ensimmäisenä remonttilistalla. Olisi kiva kuulla kokeneempien arvioita tilanteesta; minkälaisesta ongelmasta on kenties kyse? Minkälaisia vaurioita kosteus on mahdollisesti tehnyt perustuksille ja minkälaista korjausta ne mahdollisesti vaativat?

Ja kiitos jo etukäteen neuvoista!

[Laurakaisa]

Rintamamiestalojen rakennusaikana salaojat eivät olleet läheskään aina to do -listalla. Niinpä aika isossa osassa näitä taloja salaojia ei ole ollenkaan - ei esimerkiksi meidänkään talossamme. Salaojien merkitys riippuu aika paljon talon sijaintipaikasta - jos pohjavesi ei ole korkealla ja maaperä on hyvin läpäisevää, ei salaojien puute aiheuta välttämättä minkäänlaisia ongelmia. Toki pintavesien hallinta on oltava kunnossa, siis katolta tulevat vedet johdettava pois sokkelin vieriltä, maan kallistukset oltava talosta poispäin ym. ettei tarpeetonta kosteusrasitusta aiheuteta.

Maaperä on kuitenkin aina märkää, se on fakta, mitä ei millään salaojituksella saa poistettua. Ja se rintamamiestalon kellari makaa sitä märkää maata vasten ja kosteus siirtyy vähintään kapillaarisesti maasta betoniin, kun ei siinä rakenteessa ole oikein mitään sellaista, mikä sen etenemisen blokkaisi. Jos rakenne on sellainen, että se mahdollistaa kuivumisen sisäänpäin eli sisäpuolella ei ole muoveja tai muita tiiviitä pintoja, ja kellari on tosiaan vain tuollainen aputila, ei siitä pitäisi aiheutua mitään suurempia murheita. Keväisin ja syksyisin se seinä on märempi, talvella ja kesällä kuivempi (paitsi tänä kesänä...), mutta ei siitä kuivaa saa ikinä muuten kuin tekemällä ison eristysremontin. Sen tarpeellisuus ja kustannustehokkuus taas on kyseenalaista, jos kellaria ei aio esim. ottaa asuinkäyttöön.

Nuo suolakukkaset ovat tietysti merkki siitä, että sillä kohtaa on joskus ollut isompikin kosteusrasite. Suola puskee läpi siinä vaiheessa, kun betoni alkaa kuivua, eli märkä se tuskin tällä hetkellä on jos se suolaparta on näkyvillä. Jos nyt vielä tänä kesänä päädytte talon ostamaan niin minä en syöksyisi ensimmäisenä niitä salaojia kuitenkaan kaivamaan vaan katsoisin tilannetta ensi syksynä ja keväänä ja seuraisin niitä kellarin seiniä sekä tilannetta myös ulkopuolella - onko jossain muissakin kohdissa tuollaista rankemmin kostuvaa tilannetta, mahtaisiko se johtua jostain ulkopuolella olevasta asiasta esim. kuoppa talon ulkopuolella tai kallistukset väärään suuntaan jne. Loppusyksy ja kevät ovat kokemukseni mukaan niitä märimpiä vuodenaikoja ja silloin nuo kostuvat kohdat kyllä saa kiinni ja niihin saattaa tosiaan löytyä joku sellainen selitys, jota ei salaojaremontilla pysty korjaamaan. Esim. meillä laakea, iso kuoppa joka uitti vedet portaan alle josta ne sitten tietysti kastelivat tehokkaasti yhtä kohtaa kellarin seinästä.

Summa summarum, jos taloa ei ole ihan lätäkköön rakennettu niin ei se salaojattomuus välttämättä ole mitään vahinkoa perustuksille tehnyt. Tutkia ja selvittää kuitenkin pitää, varsinkin nuo selkeästi kostuneet kohdat.

[KariFS]

Jees, se vanha viisaushan on että asutaan enste vuosi ja katotaan, ja toinen viisaus/tekosyy on etä "jos se on 60 vuotta kestänyt niin..." Niitä minä käytän

Mutta tosiaan, suurimmassa osassa Suomea on nyt ollut sellainen hyvä perustustentestailukesä, eli maaperä on kostean syksyn-talven-kesän jäljiltä varmaan aikas kyllästynyt vedestä. Meillä oli samankaltainen tilanne, eli selkeästi sesongista ja keleistä kiinni kosteustilanne, ja rankkasateista parin päivän päästä ui vesi lattian halkeamista sisälle. Salaojat kaivettiin 3 vuotta sitten ja silloin havaittiin että saviputket olivat täynnä savea ja puunjuuria, ja talo painunut tai maa myllännyt niin että (savinen) purkuputken tapainenkin kaatoi taloon päin. Onneksi sekin oli tukossa. Ei nämä olleet toimineet vuosikymmeniin.

Betoni on siitä kiva materiaali, ettei se mene juuri miksikään vaikka olisikin kosteaa. Jos haluat kellarin kuivemmaksi, niin voit laittaa salaojat ja patolevyt ym, niin mekin teimme 4-5 vuotta harkittuamme. Mutta kuten Laurakaisa jo totesi, kellarin "nykymääräysten mukaiseksi" remontoiminen on iso harjoitus. Jos pidät kellarin kellarina niin ei kai se kummempia vaadi, kunhan hoidat valuma- ja rännivedet pois talon vierestä. Ne saa tehtyä aika kevyesti, joten ei siinä korkealta putoa jos ne joutuu sitten purkamaan mahd. salaojarempan tieltä poiskin.

[Pisama]

Kiitos, Laurakaisa ja Kari, perusteellisista vastauksistanne! Kuulostaa järkeenkäyvältä, sillä talossa asunut vanhempi mies on selvästi pitänyt muutoin erittäin hyvää huolta vanhempiensa rakentamasta talosta, ja vaikka häneltä ei voi enää asiasta kysyäkään, ei hänkään ole tainnut nähdä kellarin tilannetta ainakaan akuuttina ongelmana. Kenties suolakukkasetkin ovat vain muisto jo korjastusta ongelmasta. Mielenkiintoisia nämä vanhat talot!

[koppelo]

Kellarikerros on rm-taloissa moniongelmainen juttu, mistä riittää mielipiteitä ja erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Joku rakentaa kellariin huippumodernin saunaosaston (en suosittele) ja toinen jättää pottukellarin sikseen kosteana oman onnensa nojaa.

Itse pidän tärkeänä, että kellarin seinät pidetään rakenteeltaan turvallisina (että pääsevät kuivamaan) ja pidetää huoli siitä että kosteusrasitus on mahdollisimman vähäinen. Tilat itsessään saavat olla toissijaisessa käytössä, eli varasoina milaisiksi ne on alun perin rakennettukin!

Märänkostea betoniseinä on aina riski muille puurakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihto on tärkeä, jotta sisäilmaan haihtunut kosteus saadaan pois.

Salaojat ovat hyötyynsä nähden niin halpoja rakentaa, että en viivyttelisi niitä yhtään. Päinvastoin.

[lmfmis]

Seinää pitkin nouseva kosteus on kyllä selvä merkki ja sen saa katkaistua salaojilla.

Joissakin taloissa makaa pohjalaatta kuitekin hiekkapedin päällä ja kosteanahan se pysyy salaojista huolimatta....

Tein sattumalta omaan kellariin - talon keskelle - 1,5m syvän kaivosalaojan ja noin kahden metrin päässä oleva hiekkainen kuopanpohja pysyi sitkeästi märkänä noin kolme vuotta. No nyt on pysynyt kuivana ainakin kolme vuotta joten uskoa on että kyllä se siitä kuivui