Rappaus ja hirsirunko

[rumar]

Olemme tässä katselleet erästä vanhaa taloa (vanhempaa kuin RMT:t), jossa kivisokkelilla olevan hirsirungon päälle on tehty rappaus. Rappauksessa on siellä täällä pitkiä halkeamia, toisen yläkolmion kohdalta puuttuu pala ja parista kohdasta seinää (alaosasta sokkelin reunalta) on pudonnut noin Aku Ankka -lehden kokoinen pala, muutama pienempi pala pudonnut myös. Myyjällä ei ole tietoa, milloin rappaus on uusittu (vai onko milloinkaan), mutta epäilen, että ei ole alkuperäinen. Myyjän mukaan 15 vuoden asumisaikana rappaus on ollut samanlainen, eikä uusia halkeamia ole tullut.

Onko mahdollista paikata rappauksen ongelmat ja vain maalata talo uudestaan? Vaatii ilmeisesti perusteellisen tutkimuksen, miten pahasti irti rappaus muualla on. Jos koko rappaus menee uusiksi, mikä lienee suuruusluokka korjaukselle (pitänee olla Museoviraston valvonnassa suoritettu remontti)?

Tietäisikö joku foorumilaisista henkillöä, joka tuntee hirsirunkoiset talot, ja lisäksi näistä rappauksista? Olisi hyvä saada joku asiantunteva henkilö mukaan katsomaan kohdetta (korvausta vastaan tietenkin), jos neuvottelut myyjän kanssa etenevät. Ainahan voisi tilata kuntotarkastajan, mutta en tarvitse mitään virallista raporttia, vaan asiantuntemusta.

[koppelo]

Riskikohteita nuo rapatut hirsirungot ovat aina. Hirsiten kuntoa on melkein mahdotonta selvittää purkamatta rappausta. Toisaalta rappauksen elinikä tulee myös vastaan nopeasti sen jälkeen kun palasia putoilee ja pinta on halki. Vesi menee railosta seinän sisälle, lahottaa puuta lisää ja rappaus irtoilee enemmän.

Parhaimmillaan runko voi olla vielä terve, mutta muistan myös kohteen viiden vuoden takaa, missä runkohirsistä jouduttiin uusimaan 97 %. Eli talo rakennettiin käytännössä vanhan mallin mukaan uudelleen. Oli museokohde ja sellaisessa paikassa, että purkaminen ei tullut kysymykseen.

[rumar]

Koloista näkyvä hirsi näytti ja tuntui aivan kovalta, joten ei ainakaan isompien aukkojen kohdalla ollut lahoa. Eikö sadeveden pitäisi kuivua ihan hyvin hirren pinnasta vaikka raoista vettä seinään pääsisikin? Onko rappauksen ja hirren välissä jonkinlainen ilmarako?

[koppelo]

"Eikö sadeven pitäisi kuivua hyvin?"

-Ei. Päinvastoin, kun puu yhdistetään suoraan kiinni kivipintaan, puu muhii ja lahoaa heti.

-Mielestäni huolestuttavaa on se, että myyjä on katsellut vaurioita 15 vuotta tekemättä niille mitään.

[Hower]

-Ei. Päinvastoin, kun puu yhdistetään suoraan kiinni kivipintaan, puu muhii ja lahoaa heti.
.

Tämän perusteella Suomessa ja maailmassa ei pitäis olla enää pystyssä yhtään ainoata rapattua puutaloa. Mukaanlukien kyseinen talo.
Tossa on ihan naapuritontilla siistikuntoinen rapattu puutalo vissiin vuodelta 40-50-jotain. About 60 vuotta vesisateita ei ole saanut sitä mätänemään taikka lahoamaan olemattomiin. Eli ihan "heti" se ei ehkä aina tapahdu.

[Juha_P]

kun puu yhdistetään suoraan kiinni kivipintaan, puu muhii ja lahoaa heti.

Ei kai nyt ihan näin suoraviivaisesti voi sanoa.
Onhan noita vinolaudan päälle kanaverkon kanssa rapattuja rintsikoitakin vielä pystyssä vaikka kuinka. Rappaukset alkaa tosin olla viimeistään nyt ehtoopuolella. Monia pudonnut/pudoteltu jo 80-luvulla ja korvattu jollain muulla pintavuorauksella.
Pahinta on tosiaan se, että vesi pääsee rappauksen taakse.

Mutta hirsitalosta en sano/tiedä mitään.

ps. Oho, Hower ehtikin ensin.

[koppelo]

"Tossa on ihan naapuritontilla siistikuntoinen rapattu puutalo vissiin vuodelta 40-50-jotain. About 60 vuotta vesisateita ei ole saanut sitä mätänemään taikka lahoamaan olemattomiin."

-Mutta se onkin vain pintakiilto, minkä näet. Totuus paljastuu vasta rappauspinna alta. Enpä itse ole tavannut yhtään rapattua puutaloa, missä huonokuntoisen rappauksen alta olisi paljastunut kauttaaltaan priima puuseinä.

-Jos vesi pääsee kivipinnan ja puun väliin (kiinni toisissaan) niin on täysin selvää että puu pysyy kosteana ja lahoaa nopeasti.

-Rappaus on tosiaan voitu tehdä monella tapaa. Hirsiseinä on voitu tapittaa tai rimoittaa ennen rappausta. Verkko on uudempaa tekniikkaa, löytyy sitä myös kaikenlaisia kattohuopavirityksiäkin tietyn ikäisten rappausten takaa. Uusimmissa korjauksissa on voitu laittaa vanhaan seinään päälle lasivillaa ja rapata se. Se onkin sitten ruotsalaismallinen homepommi.

[Juha_P]

Mun lapsuudenkotini naapurustossa on muutama talo, jotka on rapattu suoraan vinolaudan päälle.
Ensin on lyöty seinään kanaverkko nauloilla kaljapullonkorkkeja prikkoina käyttäen ja rappaus siihen.
80-luvulla alkoi ihan naapurissa rappaukset putoilla. Alla oli silloin vielä kunnossa oleva puutalo.

Pikkuhiljaa ne taitaa kaikki olla pudoteltu alas yhtä lukuunottamatta ja se on kyllä päälekinpäin rujossa kunnossa.
Verkko/vinolauta näkyy paikoin eikä ole terveen näköinen.
Ne talot joihin on puututtu ajoissa ovat olleet muutoin ihan kunnossa.
Bitumihuopaa ei sillä seudulla ole onneksi käytetty. Sehän on melko varma pommi, kuten täälläkin on saatu lukea.
Mutta huopaa ei taida kysyjälläkään olla näkyvissä?

Tällä tahdon sanoa sitä, ettei sen talon välttämättä tarvitse olla pommi mutta ei ne halkeamat ja rappauksen vauriot hyvääkään lupaa.

[rumar]

-Rappaus on tosiaan voitu tehdä monella tapaa. Hirsiseinä on voitu tapittaa tai rimoittaa ennen rappausta. Verkko on uudempaa tekniikkaa, löytyy sitä myös kaikenlaisia kattohuopavirityksiäkin tietyn ikäisten rappausten takaa. Uusimmissa korjauksissa on voitu laittaa vanhaan seinään päälle lasivillaa ja rapata se. Se onkin sitten ruotsalaismallinen homepommi.

Kiitos tästä, täytyy katsoa seuraavalla kerralla tarkemmin miten rapinki on seinälle kiinnitetty, jos paikalle vielä menen.

[ramirez]

Tässä http://kayttaja.1g.fi/Kuvat/seppi+005.jpg (iso kuva)on -50 valmistettu vinolaudoitus/rappaus talo.
Ostettu yhdistykselle pari vuotta sitten.
Ulkovuoressa eli rappauksessa on muutama ihan heikko halkeama,ehkä 1-2mm leveä ja niiden takia ei ole tullut mitään lahovaurioita.

[Hower]

"Tossa on ihan naapuritontilla siistikuntoinen rapattu puutalo vissiin vuodelta 40-50-jotain. About 60 vuotta vesisateita ei ole saanut sitä mätänemään taikka lahoamaan olemattomiin."
-Mutta se onkin vain pintakiilto, minkä näet. Totuus paljastuu vasta rappauspinna alta. Enpä itse ole tavannut yhtään rapattua puutaloa, missä huonokuntoisen rappauksen alta olisi paljastunut kauttaaltaan priima puuseinä.

- Niin lienee. 60 vuotta vanhaa kauttaaltaan priimaa puuseinää harvoin näkee. On se kumminmin aika hyvä saavutus jos itse talo on pystyssä ja kohtuukondiksessa 60 vuoden jälkeen. Meinaan vaan kun lukee tuon kommenttisi "kun puu yhdistetään suoraan kiinni kivipintaan, puu muhii ja lahoaa heti." Heti?
Verrattuna siihen kun nyt on purkuvuorossa 70-80-lukulaiset betonielementtitalot ainaskin julkisivujen osalta...
No eihän se teoreettisesti ole tietenkään täysipäinen ratkaisu ollenkaan, että mennään puuta rappaamaan.

-Jos vesi pääsee kivipinnan ja puun väliin (kiinni toisissaan) niin on täysin selvää että puu pysyy kosteana ja lahoaa nopeasti.

-rakennusvirheitä (vedellä selviä kulkureittejä rakenteisiin) ja täysin holtitonta suhtautumista julkisivun huoltoon en laske kyllä kuuluvaksi rakennetyypin (puu/rappaus) perusominaisuudeksi.
Sadekastumisen kuivumista auttaa varmaan monesti se, että lämmöneristettä on riittävästi eli riittävän vähän. Lämmin seinä kuivuu, rankasti eristetty seinä pysyy märkänä. Hyvä ettei jäädy syksyllä.

[jarkkis]

Naapurissa on vanha hirsitalo joka on rapattu 1920-luvun puolivälissä,rappaus on tehty suoraan hirren päälle,seinään on laitettu ristirimoitus rappauksen tartunnaksi ja tueksi.Vielä on talo pystyssä,tosin ei voi tietää missä kunnossa hirret rappauksen alla on.Nykyään talo on kylmillään,mikä voi kyllä tuollasessa seinärakenteessa olla pahasta.

[rumar]

Rappaus on kiinnitetty pienillä tähden näköisillä kappaleilla (aivan kuin punaista savea?) jotka on rautalangoilla kiinni hirressä ja tämän systeemin päällä rappaus. Rappaus on melko laajalti irti alustasta ja paikoin isojakin alueita puuttuu. Hirsirunko vaikuttaa olevan ok, parissa kohdassa mistä rappaus puutttuu, on alimmaisessa hirressä paikallista lahoa, mutta sekin kohta on kuiva, joten päättelin lahon johtuvan roiskuneesta sadevedestä. Maalipinta näytti olevan kulunut mutta ok, paitsi yhdellä seinällä hilseili. Tämä kohta lienee paikkamaalattu lateksipohjaisella maalilla, sillä irtonainen maalinpala kiertyy nätisti rullalle hajoamatta. Muualla on vaikea sanoa syytä sille, miksi rapinki olisi tippunut, paitsi rungon eläminen aikojen saatossa. Kivijalassa ei näyttänyt olevan pahempia vaurioita, muutamassa kivien saumakohdassa murtunut laasti, mutta ei isoja halkeamia.