Luftig

Ilmoita omasi tai naapurin rintamamiestalo-projekti. Laita myös linkki kuviin tai kotisivulle mikäli sellaiset on.
Vastaa Viestiin
Avatar
korppi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 139
Liittynyt: Su Heinä 05, 2009 16:23
Paikkakunta: Läntinen Uusimaa

Luftig

Viesti Kirjoittaja korppi »

Ajattelin kirjoittaa pienen esittäytymisen kun olen täällä pitkään "lurkkinut", muutaman kerran kirjoitellutkin murheissani.

Olemme lähes kolme vuotta (minä, vaimo, 2-v lapsi, kissa) asuneet tässä RMT-tyyppisessä rapatussa kaunottaressa. Paikka on kieltämättä aika RMT-romanttinen , sormipaneelia piisaa lasikuistista yläkerran aulan kautta jopa kellarin rappusiin. On tässä huonotkin puolensa kuitenkin! Perusasetelmana etäisyys työpaikoille Helsinkiin on n. 60-70 kilometriä mikä on kestettävissä muun elämänlaadun, järvimaiseman jne. myötä. Talo on rakennettu v. 1954 ja käytössä on keskikerros ja täyskellari. Talo on koko lailla pilaamaton, no keskikerrokseen on rakennettu suihkutila joka on epäilyttävä, mutta emme käytä sitä kuin WC:nä. Vuoden asumisen jälkeen kävimme kellarin kimppuun, siellä purettiin sauna, pukuhuone ja leivintupa lattioineen rivinteeraukseen asti. Seinät säilyivät entisillä paikoillaan, uusimme saunan, rakensimme suihkutilan entiseen pukuhuoneeseen ja leivintuvasta tuli kodinhoitohuone. Teetimme kaiken luotetulla remonttimiehellä, kellari tuli tosi kalliiksi vaikka taksa ei ollut korkeimmasta päästä. Kaikki oli omaa suunnittelua, missä RMT-foorumi oli kovasti avuksi. Talo lämpiää puulla ja valitettavasti 2000 l varaajaa lämmittää sydäntalvella myös sähkö aika paljon. Puuta menee tosi paljon ja siitä huolimatta sähköä menee erittäin paljon, n. 17 000 - 20 000 kWh/vuosi ja puolen metrin halkoa 30 pinomottia. Puukattila, patteriputket ja patterit ovat alkuperäiset, latauspumpun, Ouman-säätöjärjestelmän ja energiavaraajan me uusimme. Tästä päästään alkuperäisen ongelman ytimeen. Yläkerta on erittäin puutteellisesti eristetty. Yläpohjassa on 0-10 cm purua, hyvännäköistä sellaista, ja vielä ei ole tietoa mitä sivukkaiden lattian alla on, oletettavasti ei ainakaan enemmän eristettä. Kaikki lämpö siis karkaa suoraan taivaan tuuliin! Lisäksi meillä on tässä kolme huonetta ja keittiö keskikerroksessa, tyttärelle pitäisi pikku hiljaa saada oma huone. Yläkerrassa on kolmen huoneen rungot olemassa, osasta löytyy suoraa laudoitusta, osasta jonkinlaisia pinkopahveja ynnä muuta. Nyt rahoitus alkaa olla varma ja sormet syyhyävät päästä tekemään. Meillä on kyllä peukalo ihan totaalisen keskellä kämmentä, täytyy myöntää, mutta nyt olisi kyllä tosi tärkeää pystyä tekemään mahdollisimman paljon itse. Suunnitelmat tulevat taas omasta takaa mahdollisimman laajaa selvitystyötä käyttäen. Esimerkiksi seinien eristys on osittain jopa törkeän helppoa, suoraan vain villaa valmiiden koolauksien väleihin. Tietysti eri puolilla yläkertaa on erilaisia rakenteita, joissakin on sitä vaakalautaa, joissain pelkkä tervapaperi ja panelointi (aulassa esimerkiksi näin). Haastetta tuo enemmän pari kohtaa eli portaikon katto ja takapihan puoleisen keskimmäisen huoneen loiva kattorakenne, joka onkin vähän matalampi tila. Tänään katsoin tuota portaikon kattoa ja ilahduin suuresti kun se olikin viereisistä sivukkaista suoraan saatavilla, loivempi kun on. Valitettavasti sinne oli joskus tungettu myös lasivillaa, samoin alakerran seinien purukoteloihin oli ilmeiseti laitettu täytettä lasivillasta. Eiköhän nuo saa pois imuroitua kuitenkin. Tuuletusrako portaikon katossa ei siis ole ongelma mutta saa nähdä miten loivempi ja ahtaampi katon osa ratkeaa. Joku on ehdotellut uretaanieristeitä mutta itse kyllä jotenkin uskoisin noihin hengittäviin ratkaisuihin enemmän. Idea olisi siis eristää "vanhanaikaisesti" huoneiden seinät ja sivukkaiden lattia, kattoon ei eristeitä tulisi kiinni. Emme nimittäin aio laajentaa huoneita ja ainakin etukäteen tuntuisi helpommalta pitää sivukkaat ikään kuin ulkotilana ja eristää sitten lattiat ja seinät kuten ulkopintana. Täytyy nyt kesälomalla prosessoida näitä asioita kun aikaa ja intoa on. Neuvoja on sadellut jokaiselta joka meillä on käynyt vierailujen yhteydessä yläkertaa ihmettelemässä mutta tosiaan uretaanit ja kipsilevyt eivät ole niinkään meidän juttumme, huokoiset levyt, pinkopahvit ja lautalattiat olisivat sisustustavoitteina. Niin se lämmitys. Alkuperäinen idea on ollut vetää patteriputket yläkertaankin - koko talo lämpiäisi samalla järjestelmällä. Nyt kuitenkin olen ajatellut ilmalämpöpumpun toista sisäyksikköä portaikon kattoon - toinen sisäyksikkö tulisi keittiöön. Tällöin yläkerran huoneisiin voisi laittaa riittävän kokoiset sähköpatterit jotka auttaisivat hommaa sitten kylmemmillä keleillä. Tämänkin asian pohdinta on kesken. Sähköpuolessa pinta-asennus riittää. Tosin jos upotetut ja putkitetut sähköt tulevat lopulta halvemmaksi niin sitten pitäisi mennä sen mukaan.

Tälläistä tajunnanvirtaa Luftigista tällä erää. Palaan varmasti asiaan pähkäilyjeni kanssa tuota pikaa.

T. Mustakorppi
Piipunhattu
Jäsen
Jäsen
Viestit: 16
Liittynyt: Ma Touko 28, 2012 17:28
Paikkakunta: Järvenpää

Re: Luftig

Viesti Kirjoittaja Piipunhattu »

Hei.

Kulutuslukemat vaikuttavat melko suurilta kieltämättä. Omassa -49 rintamamiestalossani menee sähköä 9500kwh ja puuta 3-4 heittomottia vuodessa. Talon kunto vastaa aikalailla alkuperäistä: Alkuperäinen purueristys ja lautaverhous, suora sähkölämmitys, yksi ilpo, pönttöuuni olohuoneessa ja ylläpitolämmitys piharakennuksessa. Pientä optimointia olen harrastanut koko ajan.
Huovinen
Jäsen
Jäsen
Viestit: 99
Liittynyt: La Helmi 02, 2008 12:50
Paikkakunta: Oulu

Re: Luftig

Viesti Kirjoittaja Huovinen »

Terve.

Voisin tähän hiukan avata omia laskelmiani tuoreena puulämmittäjänä.

Puuta kulunut lokakuun alusta noin 20 p-m3 -> puun sisältämä energia noin 29000kwh, tästä saatu varaajaan kattilan hyötysuhteella ~60% noin 17500 kwh, energiamittareiden kautta kuitenkin kulkenut vain noin 12000kwh. Huonoon kokonaishyötysuhteseen on minun tapauksessani syynä monia omia virheitä ja kokeiluja, mutta antaa tuo jotakin osviittaa yleisestikin. Mulla on 2000-luvun uretaanieristeinen varaaja sekä yläpalokattila. Kattilan uusiminen parantaisi teillä varmasti aikalailla tilannetta, alkuperäisessä varmaan vielä hiukan huonompi hyötysuhde, kuin minulla. Epäilen omani hyötysuhdelukeman olevan todellisuudessa vielä tuota arviota huonompi. Ainiin, paloihan minulla sähköä varaajan vastuksilla 1300 kwh tuon lisäksi vastuksilla ja käyttövesi tulee sähköllä. Neliöitä mulla on lämpimänä noin 150.

Jos teillä meni 30 p-m3 -> 40000-50000kwh, josta varaajaan 20000-25000kwh + tuo sähkö 17000-20000kwh, josta peruskulutusta ehkä 7000kwh, niin lämmitykseen olisi silloin mennyt 30000-38000kwh. Tuosta saa varmasti reilusti pois sillä yläpohjan kunnollisella eristyksellä. Helpotusta elämään saa kattilan vaihtamalla, silloin saisi varmasti myös sähkön osuutta tiputettua, kun varaaja olisi helpompi pitää puulla kuumana. Ja vesipatterit ehdottomasti yläkertaan myös, varsinkin jos on tarkoitus tuota puulämmittämistä harrastaa edelleen.

-J-
Vastaa Viestiin