Tiilikatteen kunnostus
tiilikaton maalaus
Miten kauan tämä punamulta-maito-sementtimaali kestää kuivua ja kuinka pian voi seuraavan kerran maalata? Keitetäänkö maali kuten punamultakeittomaali yleensä vai sekoitetaanko vain kylmänä? Kiitos tästä vinkistä!
kattomaaliehdotus
Miten kauan tämä punamulta-maito-sementtimaali kestää kuivua ja kuinka pian voi seuraavan kerran maalata? Keitetäänkö maali kuten punamultakeittomaali yleensä vai sekoitetaanko vain kylmänä? Kiitos tästä vinkistä!
Kävin tekemässä katolla peruspuhdistuksen männyn neulasista ja muusta töhkästä. Sammalkin alkaa taas kasvaa joten mieleeni palasi ajatus katon ehostamisesta tällä sementti-punamulta-maito -yhdistelmällä. Onko jollakin tästä pidempiaikaista kokemusta?rastaantaival11 kirjoitti:Maalasin tiilet tällä Sementtimaalilla normaalia isoa pensseliä käyttäen, ja tein käsittelyn kaksi kertaa. Eihän se mikään ihme aine ole , mutta antaa muutaman vuoden käyttöikää lisää ja tekee tiilet todella hyvän näköisiksi. Ja voihan sen toki useampaankin kertaan vetää jos tuntuu ettei kaksi kerrosta riitä.
Tiilikaton maalaus.
1. Sammaleen irroitus aine syksyllä ,leviys joko ruiskulla tai kastelukannulla.
2. Keväällä pesu painepesurilla.
3. Maalaus keväällä jolloin ilma on kuiva ja ilmassa lentää mahdollisimman vähän roskaa.
4. Lisätietoja ja kokemuksia puh 0440597150
2. Keväällä pesu painepesurilla.
3. Maalaus keväällä jolloin ilma on kuiva ja ilmassa lentää mahdollisimman vähän roskaa.
4. Lisätietoja ja kokemuksia puh 0440597150
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Re: kattomaaliehdotus
Se sekoitetaan kylmiltään ja sitä pitää sekoittaa koko ajan mun levittää, koska sementti painuu muuten pohjaan.taloset kirjoitti:Miten kauan tämä punamulta-maito-sementtimaali kestää kuivua ja kuinka pian voi seuraavan kerran maalata? Keitetäänkö maali kuten punamultakeittomaali yleensä vai sekoitetaanko vain kylmänä? Kiitos tästä vinkistä!
Kuivuu päivässä.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Jatkanpa tähän ketjuun tarinointia kattohommistani.
Eli talon kattona on about 50 vuotias betonitiilikatto, alla silmämääräisesti hyväkuntoinen päre. Tiilikaton ruoteet ovat naurettavan näköistä 50x20 ripaa, mutta ihmeeksi ovat tiilet katolla pysyneet ja suht suorassa vieläpä. Onkohan tuo ollut aikanaan normaali ruodevahvuus? Onhan päreenkin alla vielä toki harvalaudoitus.
Tiilet on aivan harmaantuneet, kun läpivärjättyjähän ne eivät ole. Jotkut sanovat että vanha tiilikatto on kaunis, noh ei ole, tämä ainakaan.
Koska en todella pidä korkeista ja vielä vinoista paikoista, ja koska minusta ja talosta johtuvista syistä kattotiiliä menisi rikki
, en halunnut katolle kiivetä.
Tein sammaleen poistoon itse värkin, joka osoittautuikin ihan ykköspeliksi. Eli piirsin lattarautaan kattotiilen profiilin, sauman kohdalta eli puoli tiiltä vierekkäisistä tiilistä. Rälläköin lattaraudan profiilin muotoon, teroitin ja tadaa, kattoterä oli valmis. Se sitten kulmaraudalla kiinni pitkään jatkovarteen (n 5m) jolla yletyin harjalle räystäitä vasten asetetuilta tikkailta. Lähempänä räystästä operoin terä kiinnitettynä harjanvarteen.
Sammaleet lähti kivasti. Laitoin terän reiluun vastakulmaan että purisi paremmin sammaleen alle ja päädyin tuohon puolikkaaseen profiiliin koska tiilten pontissa sammalta oli eniten, ja tein terään siihen kohtaan pienen ponttia mukailevan nykämän. Terä oikeastaan asettui käytössä koko ajan vain paremmin tiiltä vasten kun se hiuoutui tiilen pinnalla.
Sammalta oli katolle kertynyt jo jonkin verran, sanoisinko että kaksi kottikärryllistä tavaraa tuli yhdeltä n 70m2 lappeelta. Jännästi piipun alapuolella ei ole sammalta laisinkaan, olisikohan piipun pelleissä kuparia tai jotain muuta mistä sammal ei tykkää. Ja sammalta oli vain pohjoisen puolisella lappeella, etelän puolella ei ollenkaan vaikka lehtipuita on siellä puolella lähempänä.
Ainoastaan tiilen etureunassa olevaan sammaleeseen tämä värkki ei lähinnä tuosta vastakulmasta johtuen purrut, ne pitäisi sitten teräsharjalla rapsutella. Taidan kuitenkin päätyä ratkaisuun, että ruiskutan katolle ostamaani Tak GTI -nimistä ainetta (Kodin ykkösessä 20e/purkki vielä tämän viikon jokainen voi päättä onko halpaa, normaalisti kuitenkin n 34e), ja katson ensi keväänä aiheuttaako jatkotoimenpiteitä. http://www.nelson.se/default.aspx?tills ... 35&lng=FIN
Ja varmaan katto olisi järkevää (tai järkevää olisi tietysti ottaa Ruukin viron pojat paikalle
) pinnoittaa tai maalata sitten ensi kesänä ettei vesi pääse rapautuneisiin kohtiin jäätyilemään. Onko palstalaisilla kokemuksia tiilikattomaaleista? Minun kohdalla tärkeää olisi vedenpitävyyden lisäksi ainakin se, että vesihöyrynläpäisevyys säilyy ettei päre ala mädäntyä ja että saisi väriä pintaan, ei uuden näköistä mutta jos edes sitä kauniisti vanhentunutta...
Tikkurilan Kilpi -maalilla oli joku vedellyt, kokemuksia?
Tuo kaseiinimaali ei taida vedenpitävyyteen sinänsä vaikuttaa, vaan väriin ja sammaleen estoon?
Sitten on ainakin seuraavia tuotteita:
Isonit: http://www.isopaint-kattopinnoitteet.fi ... -36807.htm
EinzA: http://www.kattokauppa.com/vmchk/19-kat ... uoltomaali
Tiilikattotervamaali: http://www.tarcon.fi/tervamaalit.html
Kivira Fema: http://www.kivira.fi/Esite/Kattomaaliesite.pdf
Onko noista kokemuksia? Mielipiteitä? Muita vaihtoehtoja?
Tuo homma täytynee tehdä nosturilla ja vaikka ruiskulla, ja hiukan pesaista kattoa vielä ennen maalausta.
Eli talon kattona on about 50 vuotias betonitiilikatto, alla silmämääräisesti hyväkuntoinen päre. Tiilikaton ruoteet ovat naurettavan näköistä 50x20 ripaa, mutta ihmeeksi ovat tiilet katolla pysyneet ja suht suorassa vieläpä. Onkohan tuo ollut aikanaan normaali ruodevahvuus? Onhan päreenkin alla vielä toki harvalaudoitus.
Tiilet on aivan harmaantuneet, kun läpivärjättyjähän ne eivät ole. Jotkut sanovat että vanha tiilikatto on kaunis, noh ei ole, tämä ainakaan.
Koska en todella pidä korkeista ja vielä vinoista paikoista, ja koska minusta ja talosta johtuvista syistä kattotiiliä menisi rikki
Tein sammaleen poistoon itse värkin, joka osoittautuikin ihan ykköspeliksi. Eli piirsin lattarautaan kattotiilen profiilin, sauman kohdalta eli puoli tiiltä vierekkäisistä tiilistä. Rälläköin lattaraudan profiilin muotoon, teroitin ja tadaa, kattoterä oli valmis. Se sitten kulmaraudalla kiinni pitkään jatkovarteen (n 5m) jolla yletyin harjalle räystäitä vasten asetetuilta tikkailta. Lähempänä räystästä operoin terä kiinnitettynä harjanvarteen.
Sammaleet lähti kivasti. Laitoin terän reiluun vastakulmaan että purisi paremmin sammaleen alle ja päädyin tuohon puolikkaaseen profiiliin koska tiilten pontissa sammalta oli eniten, ja tein terään siihen kohtaan pienen ponttia mukailevan nykämän. Terä oikeastaan asettui käytössä koko ajan vain paremmin tiiltä vasten kun se hiuoutui tiilen pinnalla.
Sammalta oli katolle kertynyt jo jonkin verran, sanoisinko että kaksi kottikärryllistä tavaraa tuli yhdeltä n 70m2 lappeelta. Jännästi piipun alapuolella ei ole sammalta laisinkaan, olisikohan piipun pelleissä kuparia tai jotain muuta mistä sammal ei tykkää. Ja sammalta oli vain pohjoisen puolisella lappeella, etelän puolella ei ollenkaan vaikka lehtipuita on siellä puolella lähempänä.
Ainoastaan tiilen etureunassa olevaan sammaleeseen tämä värkki ei lähinnä tuosta vastakulmasta johtuen purrut, ne pitäisi sitten teräsharjalla rapsutella. Taidan kuitenkin päätyä ratkaisuun, että ruiskutan katolle ostamaani Tak GTI -nimistä ainetta (Kodin ykkösessä 20e/purkki vielä tämän viikon jokainen voi päättä onko halpaa, normaalisti kuitenkin n 34e), ja katson ensi keväänä aiheuttaako jatkotoimenpiteitä. http://www.nelson.se/default.aspx?tills ... 35&lng=FIN
Ja varmaan katto olisi järkevää (tai järkevää olisi tietysti ottaa Ruukin viron pojat paikalle
Tikkurilan Kilpi -maalilla oli joku vedellyt, kokemuksia?
Tuo kaseiinimaali ei taida vedenpitävyyteen sinänsä vaikuttaa, vaan väriin ja sammaleen estoon?
Sitten on ainakin seuraavia tuotteita:
Isonit: http://www.isopaint-kattopinnoitteet.fi ... -36807.htm
EinzA: http://www.kattokauppa.com/vmchk/19-kat ... uoltomaali
Tiilikattotervamaali: http://www.tarcon.fi/tervamaalit.html
Kivira Fema: http://www.kivira.fi/Esite/Kattomaaliesite.pdf
Onko noista kokemuksia? Mielipiteitä? Muita vaihtoehtoja?
Tuo homma täytynee tehdä nosturilla ja vaikka ruiskulla, ja hiukan pesaista kattoa vielä ennen maalausta.
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Tiilikatteen kunnostus
Isonitin sivulla on video, jossa mies touhuaa katolla ja näyttää ihan siltä, että hänellä ei ole mitään putoamissuojaa. Kiviran esitteessä on piirretyt kuvat mutta ei niissäkään mitään suojia näy.
Älä yritä samaa kotona!
Älä yritä samaa kotona!
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Tiilikatteen kunnostus
Joo, ja tuossa Tak Gtin videossakin onnellisen näköinen ruotsalaismies ruiskuttelee ilman hengityssuojainta (ja tikkailta, mutta sen nyt on koko tuotteen idea), vaikka purkin ohjeissa sellaista ohjeistetaan käytettävän, eikä missään nimessä vastatuuleen, videolla ei tämäkään oikein toteudu. Itse asiassa vakuutuin aineesta kun googlasin Ruotsin vesiviranomaisten ohjeen välttää ainettavesahy kirjoitti:Isonitin sivulla on video, jossa mies touhuaa katolla ja näyttää ihan siltä, että hänellä ei ole mitään putoamissuojaa. Kiviran esitteessä on piirretyt kuvat mutta ei niissäkään mitään suojia näy.
Älä yritä samaa kotona!
Re: Tiilikatteen kunnostus
Haa, laitan parii kuvaa kattoterästäni:


Kulmaraudan mutterihässäkkä on vaan koska ei ollut sopivan mittaista pulttia käsillä...


Kulmaraudan mutterihässäkkä on vaan koska ei ollut sopivan mittaista pulttia käsillä...
Re: Tiilikatteen kunnostus
Nostan ja merkkaan ketjun... Aihe on ikävän ajankohtainen.
Mites te, jotka aikaisemmin täällä olette kirjoitelleet: onko katot maalattu, pinnoitettu? Kokemuksia?
Mites te, jotka aikaisemmin täällä olette kirjoitelleet: onko katot maalattu, pinnoitettu? Kokemuksia?
Kaksi ihmistä, yksi pieni ihminen, laiha kissa ja pieni talo vuosimallia 1936. Intoa ja idealismia löytyy, vaikka peukalon paikka saattaa olla enemmän ja vähemmän hakusessa.


