50-luvun lopun "rmt"

[Anopinkieli]

Heipä hei kaikki rintamamiestalon foorumilaiset!

Olemme näillä näkymin ostamassa -58 rakennettua taloa. Talo on rinnetontilla, kallion päällä, mäen yläosalla. Seinämateriaaleina ovat: rappaus, tiiliverhoilu, harva vinolaudoitus (joka toinen "puuttuu"), musta paperi (terva/bitumi?), puru, puukuitulevy?, tapetti. Kattona on konesaumattu peltikatto harvalla laudoituksella ilman aluskatetta. Kellarikerros on siis puoliksi maan sisällä rinteessä. Kellarissa siaitsevat: sauna, pesuhuone, pukuhuone, takkahuone, lämmönjakohuone, askarteluhuone, talouskellari ja autotalli. Ullakko on kylmillään. Ullakolla on myös purut laudoituksen alla. Piipun ympäri on vedetty jotakin villaa.

Kellariin on noussut joku kerta vettä kunnan vesiliittymän tuloaukosta kovien sateiden jälkeen. Tuloaukko sijaitsee aivan lattian rajassa, huoneessa joka on 99 % betonia ja tiiltä päällisin puolin. Ja tähän huoneeseen on tehty samalle seinälle jossain välissä verhomuuraus jossa on styroksi välissä. Ilmarakoa verhomuurauksen takana, ennen styroksia on noin 5cm. Voiko tuolle rakenteelle tulla vaurioita tuon tulleen kosteuden vuoksi?

Kellarin saunan ja pesutilojen laatoituksissa on koputeltavana kuultavissa irtonaisia laattoja. Tämä remontti on tehty -89. Eli onko normaalia, että tuossa kuuluu kopoja, joistain laatoista suihkun lähellä? Täälläkin on ilmeisesti alkuperäistä seinää ja lattiaa, poislukien vanhan lattiarakenteen päälle lisätty 5 cm kerrosvalua, johon on laitettu vesikiertoinen lattialämmitys. Mitä mieltä asiantuntiaryhmä noista kopoista?


Sokkelia on maalattu joskus ilmeisesti liian tiiviillä maalilla, koska siitä on maali kesinyt paikoin, ja joillain kohdin on tullut kopua... Ja mihin kosteus on tuosta liikkunut, jos se ei ole päässyt haihtumaan seinästä ulkoilmaan? Talo on ilmeisesti pitkälle alkuperäisissä lämpö- ja kosteuseristeissä. Millaisia korjauksia tuolle voi tehdä? Jonkin sortin hionta ja maalaus jollain sopivammalla maalilla? Uudelleen slammattava ja sen jälkeen vielä maalaus?

80-luvun puolessa välissä oli käynyt asuinkerroksen vessassa vesivahinko. Mitenhän tuo on mahdettu korjata? Tästä ei ole saatavilla dokumenttia. Kymmenen vuoden sisään on myös tehty remonttia: Nykyisin tässä huoneessa on laitettuna myös suihku ja seininä on lasikuitutapetti. Lattiassa laatta, jonka alla kosteuseriste ja suihkun alla jonkinsortin allas. Olisko tähän tilaan suihkukaappi paikallaan? Vai olisko vaihtoehtoja (suihkukaapin ahtaus ei kiinnosta...)?

Katossa oli pintaruostetta joka näyttäsi vaativan hiontaa/hiekkapuhallusta ennen maalausta. Kumpi voisi olla parempi vaihtoehto? ja millä maalilla?

Kuinka maalämpö toimii kun talossa on vanha vesikiertoinen keskuslämmitys pattereilla, johon on vielä vaihdettu pattereiden tilalle tuo edellämainittu pesu-ja pukutilojen lattialämmitys?

Mielipiteitä ja neuvoja otetaan kiitollisina vastaan :)

[Laurakaisa]

Vastaan nyt ainakin pariin mistä on omakohtaista kokemusta:

- Suihkukaappi: Minusta ihan ehdoton vanhassa talossa. Meillä on 90x90 -kokoa, on niitä vielä tuosta isompiakin, mutta ainakaan meillä ei ole vielä kertaakaan kellään tullut ahtaan paikan kammoa vaikka sitä ensin vähän epäiltiinkin. Suurin suihkussa kävijä on kaksimetrinen ja satakiloinen ja sen kanssa koppiin mahtuu vielä peseytymään tenavakin.

- Maalämmön toimivuuteen vaikuttaa noin tuhat asiaa. Se on iso investointi ja sitä kannattaa pohjustaa ainakin tutkimalla torpan eristys- ja lämpövuototilanne (talvisaikaan lämpökameralla saa jo ihan hyvin osviittaa) ja asumalla yksi talvi öljyn kanssa ja seurailemalla mm. kiertovesien lämpötiloja ja muitakin lämmityksen parametreja. Meillä on lisäeristämätön talo ja alkuperäinen patteriverkosto, johon liitetty maalämpö, mutta talossa on purut hyvin paikoillaan ja se patteriverkosto on alun perin mitoitettu puukeskuslämmitykselle eli patterit on pinta-alaltaan isoja ja siksi lämpöä piisaa alhaisemmallakin kiertoveden lämpötilalla. Ei se pattereiden vaihto mikään maata mullistava operaatio vissiin ole mutta tekeehän se lisää hintaa muutenkin hinnakkaalle projektille.

Eipä noista rakenteista ja vanhoista vahingoista tiedä kuin avaamalla jos ei remontista ole mitään todistusaineistoa tai aikalaiskertomuksia jäljellä. Naapureita kannattaa haastattaa, meidän talon osalta naapurin kasikymppinen pappa on ollut ihan kullanarvoinen kun on ollut mukana taloa rakentamassakin ja muutenkin seuraillut lähietäisyydestä vuosikymmenet kaikkea mitä tässä on tehty.

[Juha_P]

Paria kohtaa tekee mieli kommentoida, vaikken ammattilainen /asiantuntija olekaan.

Seinämateriaaleina ovat: rappaus, tiiliverhoilu, harva vinolaudoitus (joka toinen "puuttuu"), musta paperi (terva/bitumi?), puru, puukuitulevy?,

Selvitä mitä tämä musta paperi eristeen kylmällä puolella on. Tervapaperi on ok mutta tiiviimmistä bitumihuovista on ollut murheita. (Luettavissa tälläkin foorumilla)

Kellarin saunan ja pesutilojen laatoituksissa on koputeltavana kuultavissa irtonaisia laattoja. Tämä remontti on tehty -89. Eli onko normaalia, että tuossa kuuluu kopoja, joistain laatoista suihkun lähellä?

No eihän kopo koskaan normaalia ole siinä mielessä, että kaikki olisi ok. Mutta 80-luvulla remontoidun kellarisaunan osalta se on "normaalia" kun laatoitukset on usein tehty minkä sattuu moskan päälle. Alkuperäinen 50-luvun latti voi toisaalta olla priimakunnossa.
Siihen voi, ja ehkä kannattaakin, suhtautua niin että samapa tuo, kohta se on remontoitava maasta/sokkelista alkaen joka tapauksessa. Olipa se alkuperäinen tai jossain välissä remontoitu.

[Anopinkieli]

Kiitoksia vastauksista!

Nyt on talosta tehty jo kauppaa ja odotamme muuttohommiin pääsyä:)

Se paperikin onneksi oli tervapaperia ja henkisesti varauduttu remontoimaan koko talo kellarista kattoon. (sadan vuoden sisällä ja maltilla :)