Saumapeltikaton jatkaminen

[HillyMan]

HEIPS

Ruukin teräksissä sinkkiä on kuulemma 275 grammaa/neliömetri ja ruotsalaisessa 90 grammaa/neliömetri. Korostaisin että tuo ei ole faktatietoa vaan edustajan antama tieto.
Mitä mieltä on HillyMan?
ps.
Itse en edusta.

Mulla kun kummittelee muistissa että kattolaadusta ois puhuttu 280 grammaa ja ilmastointilaadussakin ois ollu yli 100 grammaa mutta mun muistiin ei nyt ole luottaminen. Eli nuo sun kertomat luvut olisi niin lähellä mun muistikuvaa että voisi pitää hyvinkin paikkansa mutta oisko ruotsalaiset niin härskejä että sisälaatua käyttäsisivät ulkona. Tuntuu oudolta.

[Tomppa]

Ruukkilaisessa on joko 350 grammaa tai 275 grammaa neliöllä,huomattavasti yleisempi on nykyään toi 275 grammainen.Ruotsalaisesta en tiedä mutta veikkaan että aikalailla samoissa mennään.Kyllä 90 grammaa neliöllä on niin vähän että ulkokäytössä ongelmia tulee varmasti joten en usko noin pieneen määrään mutta tosiaan varmaksi en tiedä.Toi 350 grammaa neliöllä on niin paljon että siinä ei oikein maali tahdo pysyä vaikka kuinka antaa hapettua joten osittain siksi sen käyttö on vähäistä,toinen merkittävä syy on hinta koska sinkki on ollut todella kallista viime vuosina joskin nyt jo laskenut huomattavasti.

Meillä on muuten myös Sampo-pellistä katto vuosimallia -39 eikä mitään syytä vaihtoon ole vieläkään.Paksuus on 0,6 mm ja komeat Sampo-leimat alapinnassa.

[Kartaani]

HEIPS

FAKTAtietoa RUUKIN teräskatteista löytyy sivustolta http://www.rts.fi/ymparistoseloste/ys033.htm. Siellä selkeästi ilmoitetaan sinkin osalta neliöpainoksi 100-350g/m².
Plannjan käyttämän SSAB:n teräksen sinkkivahvuudet löytyvät sivustolta http://www.plannja.com/templates/Page2C____5337.aspx. Korostaisin vielä, että aikaisemmin ilmoittamani 90 g neliöpaino oli edustajan antama arvo. Luultavasti edustajalla on tässäkin luvussa oma lehmä ojassa, koska ilmoitti edustajamansa firman käyttävän terästä jossa on 275 g/m².

[lmfmis]

Korostaisin vielä, että aikaisemmin ilmoittamani 90 g neliöpaino oli edustajan antama arvo. Luultavasti edustajalla on tässäkin luvussa oma lehmä ojassa, koska ilmoitti edustajamansa firman käyttävän terästä jossa on 275 g/m².

Hyvät oli myyntipuheet..

Eli riippumatta valmistajasta 275g tuntuu olevan maalatun pellin alla ja 350g on paljasta peltiä ja peltiseppäkamaa.

Jotain tällaista muistelin itsekkin...

[Ves_ku]

Kaivellaas vanhaa juttua esiin. Projekti on edelleen sama ja vielä toteuttamatta. Nyt kumminkin alkaisi oleen ajankohtainen.

Mitäs mieltä raati on tämmöisestä vaihtoehdosta, että päädyissä jatko tehtäisiin niin kuin yleinen käytäntö on, eli uutta riviä. Toisessa päässä mitta olis varmaan aika passeli kun vajaan korvais täydellä. Siihen tällä hetkellä täyden puolelle sopiva levitys olisi varmaankin nyt vajaata vastaa lisu. No tässähän, ei oo mitään poikkeavaa.

Räystäillä kuitenkin ajattelin työtä säästää ja tehdä jatkon sopivan levyisestä lappeen suuntaisesta kaistasta niin, että siihen ei tulisi pystyrivejä. Ikään kuin jalkaränni joka ei ole lainkaan jalkaränni. Tuleeko valllan kornin näköinen? Ammattiylpeälle peltisepällehän se tietenkään ei sovi, mutta äkkiä ajatellen maltillinen jatko ei välttämättä niin pahan näköinen olisi? Rivien saumat siis lyötäisiin matalaksi riittävältä matkalta ja saumattaisiin vaakaan edellä kuvattu soiro kiinni.

Luulempa, että ei tommonen 20 sentin jatko rivi kerrallaan valmiiseen kattoon ihan kaikilta sepiltä edes onnistu. Joutuu kumminkin aika paljon purkamaan / avaamaan saumma, että jatko onnistuu niin kuin virallisesti kuuluu.

Mikä on muuten on sopiva räystään mitta RMT-talossa? Nyt ei haeta sitä mitä säännöt sanoo, vaan sitä mikä on hyvän ja tyypillisen näköinen. Ulkovuorirempan jälkeen räystäät kuitenkin tulee jäämään töpöiksi ja ei ne nyt alkuperäisinäkään liian pitkät ole.

Tässä siis lähinnä se, mitä hain. Kuitenkin ilman veden ohjauksia.

[TalollinenTaapertaja]

Kannattaa muuten harkita samalla jalkarännejä,

Miksi ihmeessä? Mulla oli vanhassa talossa jalkarännit ja lumi väänsi ne ensinnäkin katon pinnan suuntaisiksi tosi helpolla (jolloin vesi tuli niistä yli ja aina pelotti, että pelti repeää, kun taivutin niitä takaisin pystyyn), ja toisaalta niihin kertyi lehteä ja muuta roskaa, niin että niitä sai harjata puhtoisiksi, kun pelkäsi että kosteana muhiva kama vielä ruostuttaa pellin ja katon läpi vedet..

Vaihdatin tilalla suoran pellin (ei ollut kallistakaan, jalkarännin kohdalla ei enää kanttauksia vaan tasaista peltiä, joka helppo jatkaa) ja koururännit. Olen ollut tyytyväinen.

[lmfmis]

Tyylinmukaiset.