Vesikiertoinenattialämmitys rintsikkaan, apua kaivataan.

[TJ]

Nyt olis avun tarve vesikiertoisenlattialämmityksen kanssa.
Ongelma miten rakentaa lattialämmitys betonilattian päälle asuinkerrokseen.
Tässä kuva rakenteesta.

Elikkä lämmitysputkien asentaminen valun sisään ei tule kysymykseen.

Ajateltu malli on joko kipsilevyjen väliin asentaminen valaen raot umpeen tai lautojen väliin asentaminen lämmönluovutuslevyjen kanssa ja ek-kipsilevy päälle,
jonka jälkeen lattia pinnoite, laminaatti ja osaan laatta.
Lämmitysputki olisi 20x2 mm putki.

Onko kokemuksia noista tavoista ja nimen omaan betonilattian päälle tehtynä?

Tarvitseeko tehdä betonin päälle vesieristys?

Lattia ei saisi nousta 40mm enempää.

Alapuolella on lämmin ( tai puolilämmin?) kellaritila.

[rak46]

Kaapelit (siis putket) kiinni valmiiseen betoni lattiaan ja ylitasoitus tai isommalla työllä upottamalla ne railokoneen kanssa vanhaan betoniin, sitten ei nouse lattian pinta. Ei kannata alkaa kipsisoiroja laittamaan betonin päälle, tulee tasaisempi lämpö jos on kokonaan kiviainesta.

[Yölento]

Kysehän on nyt vesikierrosta, ei sähkökaapelin asentamisesta.

[Limes]

Notta mites...eikös noita oo tehty myös kipsistä "valamalla" ?

Mikähän eriste tuon pintalaatan alla on...kovin ohueltihan sitä on, kuten pintalaattakin on ohut...roiloja tuskin kärsii ajella.
Itte kyllä tuumisin piikata pintalaatta pois ja laittaa parempaa lämmöneristettä.

[kuusikkolaiset]

Kipsivalu on ihan mahtava ratkaisu rintsikkaan! On kevyempi kuin betoni! Voi tehdä ohuemman valun kuin betonilla! Kuivuu nopeammin! Ja ennen kaikkea on itsetasottuva, jolloin tulee tasaiset lattiat, vaikka pohjat ei kunnossa olisikaan.

Ei vaan tule tässä tapauksessa kysymykseen, koska kipsiä pitäisi olla 30mm putken päällä, jotta lämpö on tasainen. Lisäksi kun kyseessä on 20mm putki, niin suositus olisi vielä paksummasta valusta, koska asennusväli on k300mm.

En oikein usko, että ilman piikkauksia onnistuu saamaan tasaista lämpöä lattiaan 20mm putkilla siten, että pinta ei nouse yli 40mm. Itse pienentäisin putkikokoa, jotta saadaan tiheämpi asennusväli. Lisää sitten vaikka piirejä. Silloin voisi kiinnittää putket valuun ja sitten soirottamaan kipsilevyä. Hommaahan tuossa on. Tai jos hiukan tinkii tuosta 40mm niin 12mm putkella vois tehdä 42mm kipsivalun siihen betonin päälle ja silloin olis vimosen päälle lattia.

Meillä valettiin juuri koko yläkerta 12mm putkenpäälle ja alakerrassa kosteat tilat 20mm putken päälle. Kaadot tehdään sitten 5000:lla. Viikko sitten ti valettiin ja nyt on keskiviikosta lämpöparoni pöhissyt. Ens viikolla nostetaan lämpöjä ja kohta onkin valmista!

[Oppes]

Olin mukana tytytäreni rakennusprojektissa ja sinne tuli vesi lattialämmitys koko taloon. Alakertaan alle 100 - 200 milliä foamia, teräsverkkoon 12 mm putket, normaali betonivalu ja päälle ohut parketti.
Yläkertaan vasojen pääölle 16 mm lattiakyprok. Kyprokkisoiroista välit ja 12 mm putkitus. Putket valettiin saneerauslaastin sisään. Voi tietenkin olla kipsiäkin. Päälle 16 mm lattiakyprok, parketti ja lattia on siinä. Lämpö jakaantuu hyvin tasaisesti. Koko lämmityspakuus on vähän yli 30 milliä. 30 millin kipsipäällinen tähän päälle vain eristäisi liikaa. Lämpö painuisi alapohjaan.

Myös betoni putkiston alla sulla lämpiää ja jakaa lämpöä. Eriste sen alla on oikeassa paikassa. En rupeaisi piikaamaan enkä laittaisi vesieristettäkään. Jos putkistoon tulee vuoto se ei auta mitään. Lattia on joka tapauksessa puretava kokonaan tai ainakin lopetettava veden kierrätys.

[kuusikkolaiset]

Niin siis kyprok on kipsiä. 16mm pohjalla + 16mm soirot + 16mm laastilla (1mm) kiinnitettynä tekee 49mm.
12mm vesiputkella lämpö jakaantuukin tasaisesti, mutta ei 20mm, jolla asennusväli on 2x suurempi.

Se on valmistajan suositus tuo 30mm putkenpäälle kipsivalussa. Kipsi ei suinkaan eristä lämpöä, vaan varaa. Lämmöllä on myös taipumus nousta ylöspäin.
Toki putkien kiinnitys jo olemassaolevaan betonivaluun on snadisti hankalaa, mutta sellaisella asennus matolla vois mennä jouhevasti. Mutta mikäli tarkoitus on tehdä vesikiertoinen lattialämmitys ja lattian pinta saa nousta vain 40mm on vaihtoehdot aika vähissä. Yksvaihtoehto vois olla ropata harvalaudoitus k150mm betoniin kiinni ja siihen päälle sitten lämmönluovutuslevyt, joihin laittaa nuo putket. Jakoon sopisi tuo mainitsemasi 20mm putkikin. Siihen sitten ek-kipsilevy tasaamaan lämpöä ja sitten kelluva lattia päälle. 22mm+0,6mm+15mm = 38mm. Lämpö tuskin on tasainen, eli tunnet paljaalla lattialla putkien paikat. Itse tekisin 12mm putkella, joka kiinnitetty mattoon ja siihen 42mm kipsivalu. Hiukan arvokasta, mutta todella nopeaa ja tasaista jälkeä tulee. Kipsi on yli käveltävissä seuraavana päivänä ja rasittaa pystyy alkaa kolmen päivän päästä.

Tutustu ihmeessä. http://www.kipsivalu.fi/ Nuo kävivät pirkanmaalta meillä tekemässä lattian ja palvelu oli kerrassaan loistavaa.

[Andy_81]

Yhdessä putkikioskissa näin semmosen styroksi-levyn jossa urat putkille ja taispa jonkinlainen alumiinilevykin olla johtamassa lämpöä laajemmalle alalle. Oli tarkoitettu semmosiin asuntoihin jossa betonilaatta ilman lämmitystä ja saneerataan lattialämmölle, eikä lattia turhan paljoa nouse.


Edit. Tuolla on tuo keskimmäinen ratkaisu jota tarkoitin, lattia nousee vain 15mm +lattiamateriaali.
http://www.uponor.fi/ratkaisut/talotekn ... eraus.aspx

[Oppes]

Ei se betoni tarvi sitä pohjakipsilevyä. Se jää siis pois. Kipsisoirot suoraan betonin päälle ja putket väliin ja täytetään soirojen yläpintaan ja yksi levy päälle. Paksuutta tulee 32 + raot. En minä sitä keksinyt vaan lattian suunnittelija ja hyvin toimii.
Kaikki mitä tulee putkien yläpuolelle eristää. Kipsi on vielä huono lämmön johtaja koska on huokoinen. Jos ei se eristäisi mikei sitä voisi laittaa vaikka puoli metriä.
Lämpö joutuu ensi johtumaan putken seinämän läpi. Sitten se johtuun täytteen, lattiapinnoitteen ja mahdollisten mattojen ym. läpi. Johtuva teho on suoraan verrannollinen pinta-akaan, lämpötilaeroon sisätilan ja veden välillä ja kääntäen verrannollinen eristeen paksuuteen. Kipsin lämmönjohtavuus on n. puolet betonin vastaavasta.
12 mm putken sisähalkaisja on vain 8 mm. Että saataisiin 1 neliömetrin pinta-ala, sitä tarvitaan 40 m. 20 mm putkea tarvitaan vain 20 metriä samaan pinta-alaan. Se vuoksi voidaaan käyttää harvempaa jakoa.

Työn teki ammatifirma ja siinä oli monta hyvää oivallusta. Esimerkiksi lämmin ja paluuputki kulkevat rinnakkain huoneen reunoilta keskelle ja takaisin ikäänkuin kahtena spiraalina. Lähtevän veden lämpötilaa säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan. Lisäksi lähtevää vettä tarkkaillaan ylikuumenemissuojalla joka katkaisee kiertopumpun jos vesi nousee yli 50 asteen. Näin suojellaan betonilattiaa jos veden lämmönsäätö pettää.
Sitten on vielä kymmenkunta huonesäätöistä kuristinta (termostaattia).

[kuusikkolaiset]

Vilkaseppas oppes tuota: http://www.mckalla.fi/Kipsi%20vs.%20betoni.pdf
Tuosta käy hyvin ilmi, että kipsi lattiassa pystytään käyttämään vähemmän energiaa suhteessa betonilattiaan samoissa vahvuuksissa, jotta saavutetaan sama sisälämpötila. Kipsi myös reagoi nopeammin kuin betoni. Esim juuri jos ulkona lämpötila laskee rajusti...

Kipsin ainoa heikko puoli on hinta. Tosin aika on rahaa, eli sillä voidaan kompensoida. Kipsillä päästään valamaan hyvinkin pian myös maavaraisia lattioita, eli käyttökohteet lisääntyvät. Kipsillä pystyis myös tekemään kaatoja, mutta se vaatii sitten hiukan enempi aikaa kuin betonilla.

Betoni valun tekeminen 20mm lattialämmitys putken kanssa maksimissaan 40mm saattaa olla tekemätön paikka. Kestävyys ei ainakaan ole taattu noin ohuessa valussa. Ja ihan kuten sinäkin sanoit, niin 12mm kannattaa tehdä tuo lattia. 20mm välit tulee auttamatta liian suuriksi. osittain tuota asennusväliä määrää myös putken taipuisuus. Tuo 12mm putki kun taittuu aika paljon pienemmässä kuin tuo 20mm. Tuo ns. spiraaliasennus on hyvinkin yleinen tapa asentaa lattialämmitysputki. Ja kaikki mikä tulee putken yläpuolelle tasaa lämpöä. Eikös putket kannattaisi jättää paljaaksi, jos kerran siihen yläpuolelle tuleva materiaali vaan eristää.

Anyway 20mm putken nyt ehkä vielä soirottelee kipsilevyistä, mutta 12mm kanssa se ei enää ole herkkua, mikäli pinta-alaa on reilusti. Itse tekisin tuon kipsivalulla ja 12mm putkella, jolloin pinta nousisi 42mm, lämpö levittyisi tasaisesti ja samalla pystyisi oikasta helposti mahdolliset epätasaisuudet.

[voiettä]

tuota..miksei sitä 20mm millistä voisi laittaa vaikka 150mm välein? lenkithän saa olla vaikka yhdessä vesikiertoisessa jaossa joten nuo välit vaan niin tiuhaksi kun pystyy..itse laitoin kosteat tilat 100-150mm jaolla ja muut 200mm välillä.

[Oppes]

Anteeksi kun katsoin nuo linkit vasta kun olin kirjoittanut vastauksen. Voi olla että kipsivalu kestää noinkin ohuena valuna. Betoni ei oikein kestä ellei siihen laita rautaa. Ihan oikein siinä näytetään lattiaa tehtävän.
Vähän ihmetyttää tuo kipsivalun nopea lämpiäminen. Kipsin ominaislämpö on 1,25 kertainen betoniin verrattuna ja sen lämmönjohtavuus noin puolet. Ominaispainot ovat samat.
Lämmön johtavuudella on suuri merkitys lattian lämmön tasaisuuteen. Jos lattia tehtäisiin kuparista jonka lämmönjohtavuus kipsiin verattuna on n. 800 kertainen, se on varmasti joka paikasta tasaisessa läpötilassa. Lämpö, joka siirtyy muoviputkesta kupariin, siirtyy nopeasti tuon 20 senttiä välillä olevaan aineeseen. Toinen ääripää on vaikkapa styrox. Lämmön tasaisuuteen vaikuttaa tietenkin myös lämmönlähteen päällä oleva aineen paksuus mutta se myös eristää ja tarvitaan suurempi lämpötilaero saman energiamäärän läpi tulemiseksi.
Muuten kuparin ominaislämpö on n 1/3 kipsistä painoyksikköä kohti.

Voi se 32 millin lämmityskerros muuten olla tekemätön mutta kun se on tehty ja käytössä Lahdessa em. rakennuksessa.

Voiettä ihmettelee samaa asiaa kun minäkin. Mikä estää 20 milliset putket vaikka asentamaan sentin päähän toisistaan. Jos asennetaan kaksoisspiraalina tulee vain yksi jyrkkä mutka keskelle lattiaa.

Ei kipsillä betoniin ole minusta juuri parempia ominaisuuksia. Kyllä betonistakin voi tehdä ohuen itsestään tasoittuvan litkun. Ei se juuri rasitusta kestä mutta ei kestä kipsikään. Vain lattiassa kantavan rakenteen päällä.

[kuusikkolaiset]

Meinasitko soirottaa spiraalin muotoon kipsilevystä? Soirotusta käytetään kun asennetaan ns riviasennuksena. Putken tulisi pysyä paikallaan myös työstön ajan, että ei nouse pintaan mikäli käytetään valamista, oli kyse sitten betonista tai kipsistä. Putken sisällähän paineilmaa, kun valetaan. Näin havaitaan mahdolliset rikkoontumiset valun aikana. Putken tulee pysyä paikallaan myös soirottamisen aikana. Lämmönluovutus levyissäkin sen tulee pysyä paikallaan. Kuinka muuten asentaisit spiraalin lämmönluovutuspeltiin?

Alkuperäisellä kysyjällä on tavoitteena max 40mm pinnannousua 20mm vesiputkella valmiin betonin päälle. Ei unohdeta tuota. Toki uutta tekee vaikka kirjoittelis putkella oman nimen, mutta noihin vaatimuksiin se on tekemätön paikka. Silloin lähtisin ensimmäisenä pienentämään putkikokoa, jonka jälkeen vaihtoehdot lisääntyvät.

Betonin lämmönjohtavuus lienee 1,7W/mK Kun kipsivalussa käytettävän Fe80 on 1,4-1,87W/mK Eli ei kait se ero nyt niin iso ole?
http://www.knauf.fi/sites/default/files ... 0_uusi.pdf

[kuusikkolaiset]

tuota..miksei sitä 20mm millistä voisi laittaa vaikka 150mm välein? lenkithän saa olla vaikka yhdessä vesikiertoisessa jaossa joten nuo välit vaan niin tiuhaksi kun pystyy..itse laitoin kosteat tilat 100-150mm jaolla ja muut 200mm välillä.

Ilmeisesti valoit lattian betonista? Tais tulla yli 40mm paksu valu? Tässä tapauksessa on vanhan betonin päälle tarkoitus asentaa vesikiertoinen lattialämmitys ja pinta saa nousta vain 40mm. Ketjusta voitkin lueskella, miksi sitä ei kannata tehdä 20mm putkella, vaan pienemmällä.

[Johannes Vuorinen]

Betonilattian päälle lattialämmityksen laitosta ei mulla ole kokemusta, mutta meillä on alakerran vessaan ja kuistille tehty vesikiertoisena aika matalasti. Molemmissa rakenne on kipsilevy, putket ohuessa valussa (joku lattialämmitystasoite tms.) ja kipsilevy vielä päällimmäiseksi märän kuran päälle koolinkeihin ruuvattuna.

Vessassa (joka tehtiin ensin) tuntee jalan alla missä menee putket. Niinpä kuistille muutin rakennetta niin että sen alemman kipsin päälle asentelin ristiin rastiin alumiinisoiroa putkien väliin. Tarkoituksena tasata sen valun lämpötila alaosassaan, jotta sitten lämpö jakautuu tasaisena lattiapintaan. Hieman viriviri -systeemin oloinenhan tuo on, vaan lopputuloksena kuistilla putkien paikkaa ei tunne, vaan lattia on tasaisen lämmin.

Rakennevahvuus sen alemman kipsilevyn yläpinnasta ylemmän yläpintaan on n. 40mm. Varmaan lämmön jakautumisen kannalta saman asian hoitaisi kokomittainen alumiinilevy vielä paremmin, vaan tuossa ny kuitenkin on sitten vesihöyryllä pääsy lattiasta alas jos haluaa. Vesieristimme noi lattiat, joten ei viitsiny kahta höyrynsulkua laittaa.