Kellarin saunan ja pesuhuoneen remontti, ylläreitä :/

[Vivid]

Kellaritiloissa sijaitsee pukuhuone, pesuhuone ja sauna. Remppa on aloitettu reilu puoli vuotta sitten, purkamalla panelit alas. Saunan puolella kaikki näyttää olevan ok, mutta pukuhuoneessa oli sitten sanomista ....
Sokkelia vasten oli finfoam levy, välissä ehkä max. puolen sentin tuuletusrako, osittain suoraan kiinni sokkelissa. Koolaus oli vaakakoolaus, paneeli suoraan kiinni finfoamissa. Sokkeli helmeili kosteudesta, ja sitä oli myös tihkunut esim. naulan rei'istä paneeliin tehden mustia läikkiä.
Nyt revohka on ollut levällään, ja annettu kuivua ja etsitty uutta motivaatiota (+rahaa + tekijää)kuinka selvitä "pienestä pintaremontista" joka paisuukin sitten hieman ....
Ulkopuolella salaojitusta ei ole, talo seisoo puhtaalla hiekalla ainakin 5m saakka ja kallistukset on yhtä seinää kukuunottamatta ok.
Kysymyksiä:

1. Onko salaojitus pakollinen?
2. Kaivatanko seinän vieret auki ja lisään sokkeliin patolevyt ja pien? Vai vaan jommankumman?
3. vai kuinka estetään maakosteuden tulo sisään?
4. Kuinka sisäpuolella toteutetaan lämmöneristys? Kuinka suuret tuuletusraot? Oletettavasti pystykoolaus?
5. Kuinka on vesieristyksen laita? Joku sanoi että jos sekä sisäpuolella että ulkopuolella (piki) on vedeneristys, ei laatat pysy seinässä??
6. Entäs lattia? Laitetaanko siihen vedeneristys? Lattialämpö on tulossa laatan alle.


AAARRGGH mikä projekti tulossa! Nakkasin tässä suursiivouksessa ukonkin pihalle , joten nyt olis hyvät neuvot tarpeen! Jospa tästä hyvä tulisi ja pääsisi joskus omaan saunaankin, rupeaa riittämään kun sukulaisten, tuttavien ja naapureiden luona saa käydä vuoropäivin pesulla

[Hower]

Vaikuttaa siltä, että ulkopuolen kaivaminen, salaojat ja eristeiden laitto on syytä tehdä. Piki ei ulkopuolelle kuulu ja patolevyä riskittömämpi ja parempi on käyttää salaojittavaa lämmöneristetä. Kunhan tuon ulkopuolen saa ensin kuntoon voi pähkäillä sisäpuolta.
Lattia on sitten taas asia erikseen... jos vanha laatta makaa suoraan kostean maan päällä ilman mitään eristettä niin lattialämmityksen ja vesieristeiden laitto ei ole mitenkään suositeltavaa. Jos nykyaikaisia systeemejä halutaan asentaa niin olis suositeltavaa piikata laatta pois ja eristää lattia+ valaa uusi laatta. Näin on moni tehnyt.
Eli on tuossa periaatteessa hommaa .... paljon on aiheesta keskusteltu, jotkut tekee isompaa remppaa, jotkut pienempää. Jos varman päälle haluaa pelata niin isompi purku ja uusiminen on toki aina parempi

[PTM]

Moi, tässä vähän omia mielipiteitä asoihin.

1. Onko salaojitus pakollinen?

Mielestäni salaojitus on aina hyväksi.

2. Kaivatanko seinän vieret auki ja lisään sokkeliin patolevyt ja pien? Vai vaan jommankumman?

Me poistettiin ulkopuolelta pikeys ja laitettiin fuktisolit, pari kevättä nyt ollut ja toiminut hyvin.

3. vai kuinka estetään maakosteuden tulo sisään?

Maan kosteuden pystyy estämään hyvin salaojittavalla eristeellä. Lisäksi täytettiin ylös asti seinän vierustat 8-16mm soralla 400mm leveydeltä.
n. 200mm laitetaan sitten vähän tiivimpää soraa seinän vierustalle.

4. Kuinka sisäpuolella toteutetaan lämmöneristys? Kuinka suuret tuuletusraot? Oletettavasti pystykoolaus?

Sisäpuolelle rivinteeraus 50mm ilmaraolla, joko 68 tai 88 harkosta, siporexistä, 88 harkko on siitä hyvä, että saa putket mahtumaan hyvin, sekä tukevampi kuin 68.

5. Kuinka on vesieristyksen laita? Joku sanoi että jos sekä sisäpuolella että ulkopuolella (piki) on vedeneristys, ei laatat pysy seinässä??

Koskaan ei saa laittaa/jättää seinää kahden vesieristyksen väliin, onko sitten kyseessä väliseinä tai sokkeli, koska tällöin rakenne ei pääse "hengittämään".
Eikä lattiaan tiivistä eristettä kuten finnwoamia ja sen päälle valu ja vedeneristys.

6. Entäs lattia? Laitetaanko siihen vedeneristys? Lattialämpö on tulossa laatan alle.

Edellisessä tulikin jo vastattua tähän. Meidän saunaosaston lattian rakenne. Puhdasta sepeliä n. 100-250mm vaikka ei olisi tarvinnut kun sen verran et saa tasaiseksi, mutta poistin kaikki hiekat, savimaan, "löllöä ketunmaata".
Sen jälkeen fuktisolit 100mm ja lisäksi lattia eps 100mm, lattiaan tuli vesikiertoinen lattialämmitys. Vedeneristyksen laitan lattioihin sekä pesuhuoneen seiniin.


Sanokaa toiset omat mielipiteet tämä oli vain yksi.

[Vivid]

Kellari ei ole ihan orkkis, vaan tehty vasta -95. Tai siis laajennettu runsaasti, alkuperäinen kellari on ollut nykyisessä pukuhuoneessa sellainen "pottulaatikon kokoinen". Eli olettaisin että kun on kokonaan uutta tilaa tehty niin lattiassa vois olla jotain muutakin kuin pelkkä valu? On siinä nytkin lattialämmitys, mutta se menee uusiksi kun täytyy kolota pyykkikoneelle poisto ja lämminvesivaraajalle ylivuotoputki piiloon.

Piki ja patolevyt on siis vanhanaikasta? Osaisitteko sanoa jotain kauppanimiä millä noita salaojittavia eristeitä osaisi etsiä?

Siis pitääkö sisäpuolelle tehdä uusi seinä ??? Vai mitä tarkoittaa tuo harkoitus??

Onko kavinkone liian raju mööpeli tuohon seinänvierustojen kaivamiseen? Naapurista löytys sellainen, mutta kaataako se koko talon?

Kunnollahan tämä on tehtävä, ettei tarvi uusia parin vuoden päästä. Hirvittää vaan että tulee "hiukkasen" kalliimmaksi kuin alkuperäinen budjetti oli suunnitelmissa, suurinpiirtein potenssiin ziljoona

[Vivid]

Sitä piti vielä, että voisiko ulkopuoliset hommat aloittaa jo nyt? Piha on vielä ihan jäässä ja lumella, sitten kun sulaa niin pihahan menee ihan liejulle kun isoilla koneilla möyritään. Sit pitää tehdä pihakin uusiksi......

[Hower]

Jos kellari on tehty v. 95 niin luulisi, että on tehty myös salaojat ja patolevytkin ulkopuolelle sekä valettu anturat kunnollisen kapillarikatkon (sepelipatja) päälle. Samoin laatan alpuolinen eristys.
Sikäli hiukan merkillisiä nuo kosteusvauriot.
Jos mahdollista, niin selvitä kuinka laaajennus on rakennettu. Rakennusvalvontavirastostakin suunnitelmat voi löytyä. Tai pitäisi löytyä.

[Juha_P]

Jos kellari on tehty v. 95 niin luulisi, että on tehty myös salaojat ja patolevytkin ulkopuolelle sekä valettu anturat kunnollisen kapillarikatkon (sepelipatja) päälle. Samoin laatan alpuolinen eristys.Sikäli hiukan merkillisiä nuo kosteusvauriot.

Voihan toi olla ihan vaan pesutilojen kosteuskuormituksesta syntynyttä kondenssivettä, joka on tiivistynyt kylmään sokkeliin eikä ole sieltä foamin takaa päässyt kuivumaan.

Toissa talvena kun oli oma kellari semmosessa vaiheessa, että saunaosasto oli käytössä mutta muu kellari remontissa. Rivinteeraukset oli muurattuna mutta ikkunan ympärillä oli rivinteerauksen ilmarako auki huonetilaan. Satuin kurkistamaan lampun kanssa sinne rivinteerauksen ja sokkelin väliin. Sokkelissa oli toista senttiä jäätä ja kuuraa ikkunan aukon alapuolella ja sivuilla. Sisäilmasta kylmään sokkeliin tiivistynyttä kondenssia siis.

[Hower]

Rintamamiestalojen kellarit rakennettiin nykykäytännöstä poikkeavalla tavalla.
Ulkoseinien ja kantavien väliseinien anturat valettiin suoraan kostean maan päälle. Nykyisin anturoitten alle tulee paksu sepelikerros estämään kosteuden nousu betoniin ja salaojat tehdään toimiviksi. Kun tuota kapillaarikatkoa ei vanhoissa taloissa ole, niin maakosteus nousee anturoitten kautta betoniseinään aina ja ikuisesti. Betoniset ulkoseinät piettiin ulkopuolelta estämään kosteuden pääsyä seinään, useimmiten piettiin myös seinän sisäpinta. Lattiavalu tehtiin monesti kahdessa vaiheessa; pohjavalu jonka pintaan siveltiin piki ja sen päälle varsinainen pintavalu. Ulkoseinien eteen muurattiin ns. rivinteeraus (verhomuuraus), muutaman sentin tuulettumattomalla ilmaraolla. Rivinteerauksen ilmarako toimi lämpöeristeenä ja näin saatiin kohtuullisen lämmin sisäseinä. Vanha rivinteerauskin saattaa olla kapillaarisesti kostea jos se on muurattu pohjalaatan päälle ilman kapillaarikatkoa. Se on syytä pitää suurimmalta osin ilman tiiviitä pinnoitteita tai lisäeristeitä. Anturoista perusmuuriin nouseva kapillaarinen kosteus pääsi kulkeutumaan joko sisäpuolelle taikka maanpäällisen sokkelin kautta ulos. Käytännössä tuo sisäänpäinkuivuminenkin on mielestäni hieman teoreettista jos betonin sisäpintaan siveltiin piki. Sama juttu lattiassa; kapillaarikatkoa ei ole eikä lämpöeristettä. Periaatteessa ja käytännössä niitä ei sellaisenaan kannata vesieristää eikä tiloja tule pääsääntöisesti lämmittää lattialämmityksellä puuttuvasta lämmöneristeestä johtuen. Kellarit oli tarkoitettu sekundääriseksi tilaksi, vaikka niissä usein sauna ja pesutilat olikin ilman vesieristeitä. Näitä on ongelmattomina pilvin pimein. Ongelmattomia originaalikellareita ja varsinkin asennettuja uusia rakenteita on pilattu lukematon määrä kun ei ole ymmärretty lähtökohtaa ollenkaan. On ostettu television sisustusohjelmien innostamana vaan rautakaupasta villaa, puurankaa ja kipsilevyä ja rakennettu ikäänkuin talo olisi kaikilta osin ihan nykynormien mukaan rakennettu.
Tämän päivän näkökulmasta rintamamiestalo on "väärin" rakennettu kellaria myöten, mutta tilat ja rakenteet toimivat sinänsä ihan mukavasti ajatellulla käytöllä varsinkin kun kellarin kaikki rakenteet olivat kivirakenteita eikä niitä päällystetty tai pinnoitettu tiiviillä materiaaleilla taikka lateksimaaleilla. Ulkoseinien ja väliseinienkin kapillaarinen kosteus tulee kuitenkin huomioida, kun tiloja lähdetään uudistamaan. Jonkun mielestä tämä on talossa oleva vika, mun mielestä se on talon ominaisuus jonka kanssa pärjää oikein hyvin. Toki ihmisen vapausaste ja elämänlaatu ilmeisesti kärsii vallan he...sti kun ei voi käyttää höttöstä pahvikipsiä kellarissa. Mikäli kellarin seinää ei lämpöeristetä kauttaaltaan ulkopuolelta myös maan päällisiltä osin niin sisäpuolinen rivinteeraus on edelleen varma ja toimiva rakenne.

Patolevyä foormissa pidetään perkeleestä; On se kuitenkin sata kertaa parempi kuin alkuperäinen pikisively. Patolevy pitää perusmuurin irti kosteasta maasta. Kapillaariseksi imupinnaksi jää vain anturan alapinta. Teoriassa patolevylläkin ulospäin kuivumista voi tapahtua; sen kylmään pintaan voi kondensoitua beteniseinästä tunkevaa kosteutta jos näppylälevyn ja maan väliin ei laiteta lämpöeristettä. Patoelevyn huono maine ja kellarivauriot johtuvat ennenkaikea siitä, että tuollainen lämpöeriste on laitettu ja sen lisäksi on menty tekemään sisäpuolelle puu/villa/kipsilevy/vesieristys/lateksimaalipommeja. Patolevyä parempi ratkaisu varmastikin on salaojittava lämpöeriste (Fuktisol/isodrän ym.) Ei silläkään vältetä sisätilan rivinteerausta tms. tilanhävikkiä jos ei samalla tehdä eristystä myös näkyvään sokkeliin (Paras ratkaisu, kasvattaa vain sokkelia ohi puuverhouksen)

Teidän tapauksessa kannattaa nyt kumminkin ensin selvittää ne olemassa olevat 95-rakenteet ja miettiä vasta sitten kuinka on viisainta jatkaa.

[Juha_P]

Siinä tuli jäsen Howerilta niin perusteellinen ja eri koulukuntia huomioiva selvitys, että se kannattaisi melkein ottaa vakiovastaukseksi pienin muokkauksin näihin toistuvasti foorumille putkahteleviin kellari- ja kellarisaunakysymyksiin.

[Harri68]

jos ei samalla tehdä eristystä myös näkyvään sokkeliin (Paras ratkaisu, kasvattaa vain sokkelia ohi puuverhouksen)

Tuota olen yrittänyt miettiä eli miten sokkelin maanpäällinen osa olisi parasta eristää? Sokkelin kasvattaminen ei ole ongelma, oikeastaan vain suotavaa, koska talo on mallia tatti. Lisäeristetty siis ulkopuolelta.

Harri

[Laurakaisa]

Hower, tuo kellarin syvin olemus -viesti on tosiaan kulttuuriteko

Yksi vaihtoehto on sitten se, että tekee ne saunat ja muut niin että ne noudattelevat tuota alkuperäisen kellarin filosofiaa. Se on helppoa varsinkin silloin, jos alkuperäinen sauna on ollutkin siellä kellarissa ja varsinkin siinä tapauksessa jos se on säilynyt ehjänä ja terveenä. Mutta tässähän se kellari ei ole alkuperäinen vaan vuodelta -95 niin kyllä minäkin selvittelisin ensin että mitä kaikkea siellä maan alla on, ja alkaisin rakentaa uutta vasta sitten.