Miten puuhella/leivinuunia käytetään?

[Aurume]

Nyt kaipaisin rautalangasta väännettyjä vinkkejä ja ohjeita elämään puuhellan ja leivinuunin kanssa! Meillä majailee sellainen peltikuorinen yksilö, jossa vasemmalla pieni pesä (hellan lämmitystä varten kaiketi) ja keskellä leivinuuni ja oikealla vesisäiliö. Pienen pesän alla on toinen luukku ja välissä ritilä eli tuhkat menee sinne. Lattian rajassa on kaksi luukkua, toinen oikealla, toinen vasemmalla. Leivinuunissa takana vasemmalla seinällä on aukko, josta yhteys hormiin ja lattian rajassa olevaan luukkuun. Kaikki neuvot tulee tarpeeseen, mutta erityisesti askarruttaa seuraavat seikat:

Uunin vasemmalla sivulla on pelti. Savusukellusharjoitusten jälkeen opin, että se pitää avata kun uunissa pitää tulta. Mikähän tämän pellin varsinainen tarkoitus ja oikea käyttö on?

Uunin päällä on kolme peltiä, yksi oikealla ja kaksi päällekäin vasemmalla. Avaanko aina ne kaikki?

Jos leivon leivinuunissa niin missä vaiheessa hiilet kannattaa pudottaa?

Ja vielä viimeinen, testasin pientä pesää niin hellan päältä alkoi tulla savua. Pienestä pesästä savut pääseen kiertämään ympäri uunia vapaasti. Kuinka ne on saatu pysymään uunin sisällä? Tosin uuni on vähän rapistunut, että onkohan jotain oleellista mennyt rikki.

[Limes]

Jos noon ollu pitkäänkin käyttämättä niin saattaisi olla erinomaisen hyvä että käyttää nuohoojaa tarkistamassa tulisijat ja hormin kunto,tällöin pitää olla katolle pääsy elikkäs tikkaat.
Saattaahan olla että savupiipun päässä on jopa tukittu hormi tietoisesti.

Lieden osalta ne lattian rajassa olevat luukut liittyy juurikin nuohoukseen,samaten vastaavat leivinuunissa.
Jos ja kun tulia yrittää viritellä tulisijaan jonka hormi on kylmä,niin ensin se yksinäinen pelti auki elikkäs vetää ulos päin.
Sitten todennäköisesti tulipesän vastakkaisessa kulmassa olevassa lattian rajan luukussa voisi polttaa vähän sanomalehteä niin ehkä lähtee
paremmin vetämään. Taatusti savuttamaton ja nopea,tehokas tapa on puhaltaa kyseisestä luukusta kuumailmapuhaltimella.
Tulitikulla tai sytkärillä kun kokeilee niin tuosta luukusta pitäisi olla sen verran vetoa että liekki pyrkii luukkuun päin eli hormiin.
Ja peti kiini kun tulipesässä ei ole punahehkuisia kekäleitä. Häkään voi kuolla...niinku oikeesti.

Leivinuuni on vähän vierasta mulle...se yksittäinen on ehkä häkäpelti tai kesäpelti. Ja ne päällekkäin olevat on vastaava kuin liedessä oleva yksi.
Tuplapellitys edesauttaa paremmin lämpöä pysymään leivinuunissa. Molemmat siis auki kun uunissa on tulet.

Mahdollisesta häkä-/kesäpellistä saa jatkaa joku tietävämpi.

Jossain vaiheessa alkanee vääntö siitä milloin jo voi laittaa pellit kiini ja kuinka meidän mummo teki niin ja niin

[Zaffodi]

Me luovutettiin vaimon kanssa mökillä tuon puuhellan kanssa leikkiminen, meillä siitä tulee aina savut sisään teki sitten ihan mitkä manaukset tahansa Isäni jaksaa yhä sen kanssa leikkiä mutta mitä järkeä on talvella tuulettaa läpivedolla taloa savun takia kun siellä on kuitenkin peruslämpö 10 astetta ollut päällä. Saa tietty friskin ilman ja on mukava aloittaa lämmitys vähän niinku nollista

Kyllä se meilläkin pelaa sitten kun se on lämmin mutta kylmänä on ihan maailmanlopun värkki.

Limes selosti aika hyvin nuo kikat millä pääsee alkuun. Meillä on vain tuo pikkupesä käytössä, uuni ja vesitankki on ladottu tiiliä täyteen mutta ei ne oikein mitään varaa. Meidän mallissa ei uuniin edes saa tulia laittaa, kaikki lämpenee sillä pikkupesällä.

[Limes]

Hmmm...ilmeisesti Zaffodilla on liedessä paistinuuni joka lämpenee mitä lämpenee kun joku vipu käännetään paistin asentoon keittoasennosta,siis
ilman että ko uuniosassa tulia on.
Alkuperäisellä kysyjällä nähtävästi liesi ja erillinen leivinuuni jonka pesässä tulia kuuluukin pitää. Tai saattaa ne olla samaa möykkyä,mutta omat tulipesät.

[Laurakaisa]

Tuossa tulikin jo hyvää ohjeistusta. Nuohoojan minäkin käskisin ensimmäisenä paikalle tsekkaamaan uunin ja hellan.

Uunille on omat pellit (nuo tuplapellit varmastikin) ja hellalle omat. Tuo vasemmalla sivulla oleva pelti on minulle mysteeri, meillä ei sellaista ole. Ainakin meillä ne hellan päällä olevat pellit menevät ristiin, eli leivinuunin puoleinen on hellan pelti ja hellan puoleinen on leivinuunin pelti. Jos poltat vain hellassa tulta niin uunin peltejä ei tietenkään tarvitse pitää auki ja päinvastoin. Peltien yhteys hellaan/leivinuuniin selvinnee konkreettisimmin joko kokeilemalla tai sitten sen nuohoojan avustuksella.

Hellan päältä hellan kannen raoista alkaa tulla savua yleensä yksinkertaisesti siksi, että uuni ei vedä tarpeeksi. Savujen on tarkoitus mennä rivakasti hormiin eikä jäädä kiemurtelemaan sisätiloihin hellan raioista... Kuumailmapuhaltimella tai ihan tavallisella hiustenkuivaajalla sinne lattian rajassa olevaan hormiaukkoon hönkimällä hormi lämpiää sen verran, että uuni alkaa kunnolla vetää. Tai sitten sillä mummovainaan sanomalehden polttamisella (tosin meidän mummo käytti hiustenkuivaajaa...:)).

Meidän ihan samanmallisessa peltikuorisessa leivinuunissa on sen verran pieni se kolo, mihin ne hiilet menevät jos ne pudottaa sieltä uunissa olevasta reijästä, että yleensä lapioidaan ensin hiilet tulenkestävään tuhkaämpäriin ja viedään pihalle jos uunissa laitetaan ruokaa.

[Aurume]

Jos noon ollu pitkäänkin käyttämättä niin saattaisi olla erinomaisen hyvä että käyttää nuohoojaa tarkistamassa tulisijat ja hormin kunto,tällöin pitää olla katolle pääsy elikkäs tikkaat.
Saattaahan olla että savupiipun päässä on jopa tukittu hormi tietoisesti.

Lieden osalta ne lattian rajassa olevat luukut liittyy juurikin nuohoukseen,samaten vastaavat leivinuunissa.
Jos ja kun tulia yrittää viritellä tulisijaan jonka hormi on kylmä,niin ensin se yksinäinen pelti auki elikkäs vetää ulos päin.
Sitten todennäköisesti tulipesän vastakkaisessa kulmassa olevassa lattian rajan luukussa voisi polttaa vähän sanomalehteä niin ehkä lähtee
paremmin vetämään. Taatusti savuttamaton ja nopea,tehokas tapa on puhaltaa kyseisestä luukusta kuumailmapuhaltimella.
Tulitikulla tai sytkärillä kun kokeilee niin tuosta luukusta pitäisi olla sen verran vetoa että liekki pyrkii luukkuun päin eli hormiin.
Ja peti kiini kun tulipesässä ei ole punahehkuisia kekäleitä. Häkään voi kuolla...niinku oikeesti.

Leivinuuni on vähän vierasta mulle...se yksittäinen on ehkä häkäpelti tai kesäpelti. Ja ne päällekkäin olevat on vastaava kuin liedessä oleva yksi.
Tuplapellitys edesauttaa paremmin lämpöä pysymään leivinuunissa. Molemmat siis auki kun uunissa on tulet.

Mahdollisesta häkä-/kesäpellistä saa jatkaa joku tietävämpi.

Jossain vaiheessa alkanee vääntö siitä milloin jo voi laittaa pellit kiini ja kuinka meidän mummo teki niin ja niin

Niin vedot sain jo tehtyä sen yhden kokeilukerran aikana ja nyt olisi tarkoitus aloittaa käyttö, mutten oikein tiedä miten. No kokeilemalla oppii, mutta olisihan se kiva saada vinkkejäkin kun on kokematon.

Vehjettä on säännöllisesti käytetty ja vuosittain nuohottu edellisten asukkaiden toimesta eli siinä ei ole ongelmia. Toki edellisestä nuohouksesta varmaan alkaa olemaan kohta vuosi, joten täytyisi pirautella sinne suuntaan kun joutaa.

Kyseessä on siis yksi laitos, jossa päälliosassa lieden levyt ja sitten etuosassa se leivinuuni ja "pikku-uuni". Eli luulisin kaikkien savujen menevän samaan hormiin, poltti tulta kummassa osassa vaan.

Tuosta pikku-uunista hoksasin, etten tainnut olla avannut sivussa olevaa peltiä kun kokeilin sitä. Silti tuntuu vähän epämääräiseltä ettei uunin päällys ole tiivis vaan sieltä voi tulla kaasuja läpi. Leivinuuniin on muurattu myös katto, joten sieltä ei savuja läpi pääse. Pitääkö tuon pikku-uunin ollakin tuollainen?

[Aurume]

Tuossa tulikin jo hyvää ohjeistusta. Nuohoojan minäkin käskisin ensimmäisenä paikalle tsekkaamaan uunin ja hellan.

Uunille on omat pellit (nuo tuplapellit varmastikin) ja hellalle omat. Tuo vasemmalla sivulla oleva pelti on minulle mysteeri, meillä ei sellaista ole. Ainakin meillä ne hellan päällä olevat pellit menevät ristiin, eli leivinuunin puoleinen on hellan pelti ja hellan puoleinen on leivinuunin pelti. Jos poltat vain hellassa tulta niin uunin peltejä ei tietenkään tarvitse pitää auki ja päinvastoin. Peltien yhteys hellaan/leivinuuniin selvinnee konkreettisimmin joko kokeilemalla tai sitten sen nuohoojan avustuksella.

Hellan päältä hellan kannen raoista alkaa tulla savua yleensä yksinkertaisesti siksi, että uuni ei vedä tarpeeksi. Savujen on tarkoitus mennä rivakasti hormiin eikä jäädä kiemurtelemaan sisätiloihin hellan raioista... Kuumailmapuhaltimella tai ihan tavallisella hiustenkuivaajalla sinne lattian rajassa olevaan hormiaukkoon hönkimällä hormi lämpiää sen verran, että uuni alkaa kunnolla vetää. Tai sitten sillä mummovainaan sanomalehden polttamisella (tosin meidän mummo käytti hiustenkuivaajaa...:)).

Meidän ihan samanmallisessa peltikuorisessa leivinuunissa on sen verran pieni se kolo, mihin ne hiilet menevät jos ne pudottaa sieltä uunissa olevasta reijästä, että yleensä lapioidaan ensin hiilet tulenkestävään tuhkaämpäriin ja viedään pihalle jos uunissa laitetaan ruokaa.

Voisiko siis olla niin, että se yksinäinen pelti oikealla on vasemmalla olevan pikku-uunin pelti ja vasemmalla olevat tuplapellit keskellä olevan leivinuunin? Tosi selkeetä. Mutta oliko nyt niin, että niiden savukaasujen pitäisi kulkea koko lieden alitse, jotta se lämpenee. Silloin tuo kävisi järkeen. Täytynee testailla.

[Laurakaisa]

Yksi hormi meilläkin on, mutta pellit on silti erikseen hellalle ja leivinuunille.

Siis tarkoitatko että se hellan rautakansi ei ole tiivis? Ei se ole, eikä sen pidäkään olla. Siinähän on hellassa kiinni oleva kehys, jonka sisällä sitten neliskulmainen levy jonka sisällä taas ne pyöreät levyt. Eli tähän malliin, eikö?



Ne hellan levyt ovat kehystä lukuunottamatta irralliset eli ne saa nosteltua hellakoukulla (tuliko talon mukana, metallitangon pätkä jossa koukku päässä?) irti ja niiden aluset voi itse harjata noesta puhtaaksi vaikka teräsharjalla. Varsinkin jos mummotyyliin polttaa paljon paperia hellassa, se kannen alus karstoittuu helposti paksuun nokeen eikä sitä varten tarvitse nuohoojaa pyytää paikalle useaan kertaan vuodessa kun sen voi tehdä hyvin itsekin.

[Laurakaisa]

Voisiko siis olla niin, että se yksinäinen pelti oikealla on vasemmalla olevan pikku-uunin pelti ja vasemmalla olevat tuplapellit keskellä olevan leivinuunin? Tosi selkeetä. Mutta oliko nyt niin, että niiden savukaasujen pitäisi kulkea koko lieden alitse, jotta se lämpenee. Silloin tuo kävisi järkeen. Täytynee testailla.

Laita kuva niin hahmottuu paremmin :)

Joo, jos poltat tulta hellassa (eli siinä pienemmässä osastossa) ja veto on hyvä niin luukusta sisään kurkatessasi huomaat, että veto "kiskoo" tulta sinne hellan kannen alle, ylös oikealle jos tuota meidän hellaa vaikka katsotaan. Sieltä sitten menevät hormiin. Mutta ei noista hellan kannen raoista tule yhtään savua jos vetoasiat on kunnossa, jos ei vedä kunnolla niin silloin se laskee savut kannen läpi.

[Aurume]

Yksi hormi meilläkin on, mutta pellit on silti erikseen hellalle ja leivinuunille.

Siis tarkoitatko että se hellan rautakansi ei ole tiivis? Ei se ole, eikä sen pidäkään olla. Siinähän on hellassa kiinni oleva kehys, jonka sisällä sitten neliskulmainen levy jonka sisällä taas ne pyöreät levyt. Eli tähän malliin, eikö?



Ne hellan levyt ovat kehystä lukuunottamatta irralliset eli ne saa nosteltua hellakoukulla (tuliko talon mukana, metallitangon pätkä jossa koukku päässä?) irti ja niiden aluset voi itse harjata noesta puhtaaksi vaikka teräsharjalla. Varsinkin jos mummotyyliin polttaa paljon paperia hellassa, se kannen alus karstoittuu helposti paksuun nokeen eikä sitä varten tarvitse nuohoojaa pyytää paikalle useaan kertaan vuodessa kun sen voi tehdä hyvin itsekin.

Juuri lueskelin blogiasi ja katselin että on melkein samanlainen viritys kun meillä. Ainostaan lattianrajassa on ne kaksi luukkua ja hellan levy koko pituudelta. Onko sillä mitä merkitystä onko iso levy pikku-uunin päällä vai leivinuunin päällä? Meillä kun on kolme osainen kansilevy, yhdessä iso rengas ja toisessa kaksi pientä ja sitten vesisäiliön päällä vielä sellainen yhtenäinen. Minkähän takia ne renkaat muodostuvat useista sisäkkäisistä renkaista? Tuossa on siis miljoona osaa

[jarkkis]

Tuommoisissa liesileivinuuneissa on käytetty erilaisia muuraustapoja ja kiertosysteemeitä,joten peltien oikeanlaisesta käytöstä ei oikein näkemättä voi sanoa.Voi olla että kummallekin pesälle on oma horminsa katolle asti tai sitten molemmat menee samaan hormiin,kuitenkin siinäkin tapauksessa kummallakin pitää olla oma savupeltinsä.Leivinuunin hiilet työnnetään pesästä tapauksesta riippuen joko erilliseen hiilipesään tai samasta reiästä mistä savukin menee.Hiilet on syytä polttaa uunissa melko loppuun ettei niistä tule kitkua tupaan pellin sulkemisen jälkeen.Leivinuunin tuhkat pitää poistaa aika-ajoin,eli joku niistä alaluukuista on se mistä ne poistetaan.Jossain malleissa hiilet pudotetaan hellan alaosasassa kiertävään savukanavaan ja kun tuhkatila täyttyy,voi veto alkaa huonotua

Iso keittolevy kuuluu hellan tulipesän(pikkuluukku)kohdalle ja pienet levyt tai ringit paistinuunin päälle.Vanhoissa hellanlevyissä on tuollaisa rinkejä koska ennen oli käytäntö,että kattila laitettiin tuommoiseen reikään,niin että tuli osui kattilan pohjaan.Rinkejä poistettin tai lisättiin kattilan koon mukaan,kattilan pohjat tietysti nokeentuivat näin tehden.Hellan tason ei tosiaan kuulukaan olla mitenkään täysin ilmatiivis,normaalivetoisessa hellassa ei levyjen saumoista tule mitään savua tai käryä.

[Aurume]

Tuommoisissa liesileivinuuneissa on käytetty erilaisia muuraustapoja ja kiertosysteemeitä,joten peltien oikeanlaisesta käytöstä ei oikein näkemättä voi sanoa.Voi olla että kummallekin pesälle on oma horminsa katolle asti tai sitten mölemmat menee samaan hormiin,kuitenkin siinäkin tapauksessa kummallakin pitää olla oma savupeltinsä.Leivinuunin hiilet työnnetään pesästä tapauksesta riippuen joko erilliseen hiilipesään tai samasta reiästä mistä savukin menee.Hiilet on syytä polttaa uunissa melko loppuun ettei niistä tule kitkua tupaan pellin sulkemisen jälkeen.Leivinuunin tuhkat pitää poistaa aika-ajoin,eli joku niistä alaluukuista on se mistä ne poistetaan.Jossain malleissa hiilet pudotetaan hellan alaosasassa kiertävään savukanavaan ja kun tuhkatila täyttyy,voi veto alkaa huonotua

Iso keittolevy kuuluu hellan tulipesän(pikkuluukku)kohdalle ja pienet levyt tai ringit paistinuunin päälle.Vanhoissa hellanlevyissä on tuollaisa rinkejä koska ennen oli käytäntö,että kattila laitettiin tuommoiseen reikään,niin että tuli osui kattilan pohjaan.Rinkejä poistettin tai lisättiin kattilan koon mukaan,kattilan pohjat tietysti nokeentuivat näin tehden.Hellan tason ei tosiaan kuulukaan olla mitenkään täysin ilmatiivis,normaalivetoisessa hellassa ei levyjen saumoista tule mitään savua tai käryä.

Vai sen takia ne rinkilät on, kiitos tiedosta!

Sen sainkin jo selville, että leivinuunissa ei ole erillistä hiilipesää, vaan tuhkat pitää ilmeisesti pudottaa sieltä samasta reiästä minne savukin menee, näin ainakin edelliset asukkaat tuhkakasasta päätellen ovat tehneet.

Nyt vielä käytännön niksejä arkielämään, sanotaan vaikka että päätän keittää perunat puuliedellä ja tehdä karjalanpaistin leivinuunissa. Ei muuta kuin tulet vaan? Leivinuuniin tietysti jo heti aamulla

[Limes]

Hellan levyissä olevat...siis ne mitä tulen liekit tulen lailla nuolee, niillä saa jossain rajoissa säädeltyä kuinka levy kuumenee.
Poikkipäin liekkeihin---> kuumenee enemmän tai liekin suuntaisesti--->kuumenee vähemmän.

Googletus tuottanee toinen toistaan parempia ohjeita leivinuunista. Aloittaisin itse jollain vähempitöisellä kuin karjalan piirakat.
Kunnes on metkut selvillä ja oikea lämmityksen määrä/lämmitysaika on löytynyt. Vaikka joku pataruoka tai uunipuuro.
Uuniperunat lienee kaikkein helpoin.
Muistan nääs äireen tuskailleen ettei naapurissa sijainneen mummolan leivinuunilla meinaa osata leipää paistaa,niillä kun
on omat tapansa.

Sen verran kuitenkin tiedän että paistojärjestys on sovitettu sen mukaan että alussa on kuumin ja loppu viimeksi on saatettu jättää joku
karjalanpaisti muhimaan. Ja pienemmät,kuten karjalan piirakat ilmeisesti siinä loppupuolella.

Paisto lämpömittari ei liene ollenkaan huono hankinta.

[sahrami]

Käytännön vinkkejä...
Jos puut säilytetään ulkona (puuvajassa tms), niin illalla kannattaa tuoda seuraavaksi päiväksi jo sylyksellinen/kopallinen lämpiämään. Syttyvät helpommin.
Hellan päälle ei sinne toiseenkaan reunaan kannata unohtaa mitään muovikippoa. Valurauta johtaa lämpöä yllättävän helposti
Kun opettelee ruuanlaittoa puuhellalla, kannattaa varustautua reippaalla ja tarkkaavaisella mielellä. Hellan lämpötilaa ei säädetä kovin nopeasti, mutta kannen alueella löytyy kyllä sopivat kohdat hauduttamiseen, paistamiseen ja keittämiseen. Olen itse suunnitellut maitopuuron keittoa ihan kattilassa harjoituksen vuoksi, kun ne aina keitän haudekattilassa ja se on törkeän hidasta hommaa sähköhellallakin.
Hellan ääressä saattaa tulla kuuma jos paistelee esimerkiksi litran taikinan lettuja. Kannattaa hommata riittävän iso lettupannu (7 letun...) tai pari pienempää. Sähköhellan ääressä ei niin kuuma tulekaan - talvipakkasella itse mielummin seison puuhellan äärellä kuin sähköhellan edessä.
Kattiloiden ja pannujen kahvat ja korvat saattavat lämmetä yllättävänkin kuumiksi, joten pannulappu kannattaa pitää käden ulottuvilla.

Leivinuunia en ole leipomiseen käyttänyt - en leivo muutenkaan juuri mitään. Karjalanpiirakat paistetaan nimenomaan ENSIMMÄISEKSI kuumassa uunissa, ne paistetaan kuumassa nopeasti, ei hitaasti hauduttaen. Toki pullat ja pikkuleivät sitten silloin myöhemmin - mutta kun minun karjalaismummoni leipoi piirakoita, niitä ei tehty pellillistä eikä kahta (itseasiassa paistopeltejäkin taisi olla neljä, ihan pellistä kantattuja).

[Laurakaisa]

Joo, piirakat (karjalainen ei kutsu niitä karjalanpiirakoiksi vaan pelkästään piirakoiksi...) paistetaan tulikuumassa uunissa. Eikä niitä tosiaan kannata alkaa nyhertää mitään muutamaa pellillistä, meillä ainakin piirakkatalkoot on koko suvun päivän tai kahden urakka ja valmiit tuotokset lasketaan sadoissa. Savolainen vävykin on jo oppinut taitavaksi "piiroon yhistelijäksi". (Ainakin tuolla raja-Karjalassa sitä rypyttämisvaihetta kutsutaan siis yhistelemiseksi.)

Meillä ei tosiaan ole sitä tuplapeltiä ja uunista meinaa joitakin pidempää kuumemmassa paistoa vaativia eväitä varten karata lämpö vähän turhan nopeasti. Tämä ongelma ratkaistiin niin, että askarreltiin uunin luukun kokoinen pahvisuojus kaksinkertaisesta ruskeasta pahvista. Siinä on pienet ulokkeet niin että se seisoo pystyssä itsekseen. Sen kun lykkää eristeeksi luukun sisäpuolelle (toki sen jälkeen kun ne kuumat kekäleet on huolella poistettu uunista...) niin lämpö pysyy paremmin, vaikka toki sitä hormiin karkaa ihan samalla tavalla kuin ilmankin.

Muoks, ja se lämpömittari on tosiaan hyvä olla olemassa, toki sitten kun on jo sinut uuninsa kanssa tietää ilman mittariakin että miten pitkään se pysyy missäkin asteessa.

Puuhellaa parempaa vilukissan viihdyttäjää ei muuten olekaan - ihanan lämmön saa tupaan jo muutaman kalikan polttamisella.