Vesitakka

[pähkäilijä]

Paljonko on 54ltr sekapuuta muutettuna energiaksi? Paljonko yleensä lasketaan m3 energiamäärä sekapuusta?

vastaus vähän vanhempaan viestiin. Mittaa tuo puumäärä ens kerralla vaikka henkilövaa'alla, puunkantoteline siihen ekaks täytenä, sitten tyhjänä ja erotus summasta (tai nollaa vanha viisarivaaka). Puun lämpöarvo on noin 4 kwh/kg.

Hyvinhän olet saanut sähkönkulutusta pudotettua -mikäs sen kivempaa kuin puulla lämmittäminen

[eskoensio]

Pakkaset tuppaa sisälle

Tuossa nyt asiaan perehtymättä tarkemmin ottaa silmään kun sähköä on kulunut reippaat 17.300 kWh ja puuta poltettu vain 5 m3. Edelliseltä käyttäjältä mennyt 35.000 kWh johon nähden muutos on merkittävä mutta alunperin lukukin on suuri ja vielä lämmitettävää tilaakin lisää.
Jos nyt olet 5 kuution puumäärällä pudottanut säköt puoleen niin mihin tuo melko suurehko toinen puoli kohdistuu, eli voisiko puunpolton lisäyksellä jotenkin vaikuttaa tilanteeseen.

Tuo aurinkokennojen lisääminen on sitten myös mielenkiintoinen, eli miten olit suunnitellut lämpötilojen kerrostumisen takassa aurinkolämmön ja puunpolton välillä. Onko takassasi erillinen kierukka aurinkolämpöä varten vai oliko Sinulla erillinen varaaja.
Kysymykset voivat tuntua vähän hölmöiltä, mutta kun tekstiä on paljon niin on vaikea ryhtyä perehtymään uudelleen sen kautta.

[rak46]

Pakkaset tuppaa sisälle

Tuossa nyt asiaan perehtymättä tarkemmin ottaa silmään kun sähköä on kulunut reippaat 17.300 kWh ja puuta poltettu vain 5 m3. Edelliseltä käyttäjältä mennyt 35.000 kWh johon nähden muutos on merkittävä mutta alunperin lukukin on suuri ja vielä lämmitettävää tilaakin lisää.
Jos nyt olet 5 kuution puumäärällä pudottanut säköt puoleen niin mihin tuo melko suurehko toinen puoli kohdistuu, eli voisiko puunpolton lisäyksellä jotenkin vaikuttaa tilanteeseen.

Tuo aurinkokennojen lisääminen on sitten myös mielenkiintoinen, eli miten olit suunnitellut lämpötilojen kerrostumisen takassa aurinkolämmön ja puunpolton välillä. Onko takassasi erillinen kierukka aurinkolämpöä varten vai oliko Sinulla erillinen varaaja.
Kysymykset voivat tuntua vähän hölmöiltä, mutta kun tekstiä on paljon niin on vaikea ryhtyä perehtymään uudelleen sen kautta.

Olen taloon tehnyt tosin muutakin, energian säästöä silmällä pitäen ja tähän mennessä ainakin on kaikki mennyt oikeaan suuntaan.
Ulkovuoren vaihdon yhteydessä tiivistettiin ulkokulmat kunnolla tervapaperilla ja lisättiin 12mm tuulensuojalevy, sisäpuolella huoneet jotka ollaan ehditty remontoimaan, ollaan muutettu lattialämmitykseksi, silmällä pitäen matalampi vedenlämpötilatarve lämmitykseen sekä siihen että saataisiin isompi hyöty auringosta tulevaisuudesta. Varaajassa on tosiaankin vielä aurinkokeräimille kierukka vapaana, pari vuotta sitten kun aloin miettimään järjestelmää, ostettiin sellainen varaaja mihin saa useamman vaihtoehdon kytkettyä. Se pelkästään että esilämmitetään vesi varaajan kautta tekee säästöä jo n.7kw/h/vrk.

[eskoensio]

Kiitos ja nyt asia ymmärretty, eli kun homma on valmiina niin lopputuloskin on paremmin näkyvissä ja selvillä. Tuo aurinkolämmön yhdistäminen järjestelmään on hieman enemmän mietinnän alainen juttunsa ja vaatii osaamista että saa käytettyä lämmön hyödyksi.
Sinulla ajatus tuntuu olevan hallinnassa, mutta ehkä kannattaisi keskustella lisää vaikka omana keskustelunaan koska ei tuo aurikolämmön hyödytäminenkään niin yksinkertaita ole mitä luullaan.

[Lehmari]

Lämmitysjärjestelmän uusiminen täälläkin edelleen mietinnässä, pönttöuunia mietittiin keskikerrokseen, muttei onnistunutkaan hormien takia (pirulainen meni tekemään mutkaan...). Ollaan mietitty hybridivaraajan hankkimista ja siihen vesitakan ja aurinkokerääjien yhdistämistä, ehkä myöhemmin sitten vielä vilppiäkin. Puuta kun saadaan kuitenkin ilmaiseksi niin paljon kuin tarvitaan, tulee puulämmitys olemaan varmasti yksi osa lämmitystapaamme jatkossa.

Kyselisinkin tuohon rak46:n sähkönkulutuksen laskuun liittyen, että miten tiuhasti polttelit puita? Saiko noin isoon kulutuksen laskuun olla koko ajan takkaa lämmittämässä vai riittikö esim. pesällinen päivässä? Itsellä kun ei työn ja muiden menojen vuoksi ole mahdollisuutta lämmittää kuin 1-2 pesällistä päivässä. Miten iso varaaja teillä on?

[eskoensio]

Asioita hieman selvittäneenä tuo varaajan koko liittyy osin perheen kokoon ja myös aurinkokennojen määrään. Parin hengen taloudessa riittää esimerkiksi 300 litraa varaaja ja siihen 4 m2 aurinkokennot. Suuremmassa perheessä kannttaa ottaa 500 litran varaaja samaan kennomäärään. Sitten jos haluaa suurempaa niin voi ottaa 750 litran varaaja ja siihen 6 m2 kennot. Pienikokoisempi varaaja vaikuttaa siihen, että käyttäjällä on useammin aurinkoon perustuva "täysilämpö" varaajassa, kun taas ylisuureen varaajaan pitää antaa lisälämpöä esimerkiksi pilvisempään aikaan saadakseen lämpimät suihkut koko perheelle.

Tämä tarkastelu on perustunut vesikierrätteisen pellettitakan käyttöön lisälämmitykseen, jolloin takka käynnistyy automaattisesti kun varrajan lämpö laskee määritettyyn alarajaan ja pysähtyy kun yläraja on saavutettu. Lisämahdollisuutena on ohjelmoida takka käynnistymään vasta illansuussa kun auringon lämpöä ei ole enää saatavilla.

Puulämmöllä puolestaan lämmityksen ajoitus perustuu enemmän isännän tai emännän havaintokykyyn milloin pitää lämmittää. Jos lämmittää varaajan ennen auringonpaistetta liian kuumaksi ei aurinkolämpö tule talteenotetuksi parhaimmillaan. Mikäli puolestaan suurentaa varaajaa niin sitten ehkä pitää lämmittää takkaa kesälläkin että saat kuumaa vettä.
Näillä perusteilla voitaneen sanoa että puulla lämmitettäessä puhutaan enemmän "manuaalisesta hybridistä" jolloin aurinkolämmityksen hyöty ehkä merkittävästi pienee.

Tässä hieman mietittävää hybridilämmitystä suunnitteleville.

[Oppes]

Heinäkuussa otetaan käyttöön energia eli E luku. Siinä lasketaan kaikki rakennuksessa käytettävä energia painotetusti yhteen. Sähkö kerrotaan luvulla 1,7, öljy luvulla 1 ja puuenergia luvulla 0,5. Uuden 100 neliön talon maksimukulutus on 200 kWh / neliö
Laskin piruuttani rintsikkani E luvun. 120 neliötä kahdessa kerroksessa. Lämmitän vain Vesimiilulla puulla ja öljyllä. Öljylämmitystä on pakko pitää talvella päällä ettei verkosto jäädy. Muita järjestelmiä tai varaajia ei ole. Ilpillä jäädytän muutamana päivänä helteellä. Sähköllä ei lämmitetä ollenkaan.

Sähköä kuluu 3200 kWh / vuosi. Luku kerrotaan 1,7, ja jaetaan 120, saadaan 46 kWh / neliö
Puuta poltan 2000 kg = 8000 kWh. Luku kerrotaan 0,5 ja jaetaa 120, saadaan 33 kWh / neliö
Öljyä palaa 600 l / vuosi = 6000 kWh saadaan 50 kWh / neliö

Energia luku on siis 129 kWh / neliö.

Kattila on puulle tarkoitettu Jämä joka lämmittää pääasiassa ulkoilmaa.

[lmfmis]

Höh.. lämmitysenergiaa kuluu kyllä todella eri määrät erilaisina talvina...tarvitsee vain verrata viime talvea...

Eihän tuossa E luvussa ole mitään päätä eikä häntää. on joka vuosi erilainen.

[novoiperkele]

Heinäkuussa otetaan käyttöön energia eli E luku. Siinä lasketaan kaikki rakennuksessa käytettävä energia painotetusti yhteen. Sähkö kerrotaan luvulla 1,7, öljy luvulla 1 ja puuenergia luvulla 0,5. Uuden 100 neliön talon maksimukulutus on 200 kWh / neliö
Laskin piruuttani rintsikkani E luvun. 120 neliötä kahdessa kerroksessa. Lämmitän vain Vesimiilulla puulla ja öljyllä. Öljylämmitystä on pakko pitää talvella päällä ettei verkosto jäädy. Muita järjestelmiä tai varaajia ei ole. Ilpillä jäädytän muutamana päivänä helteellä. Sähköllä ei lämmitetä ollenkaan.

Sähköä kuluu 3200 kWh / vuosi. Luku kerrotaan 1,7, ja jaetaan 120, saadaan 46 kWh / neliö
Puuta poltan 2000 kg = 8000 kWh. Luku kerrotaan 0,5 ja jaetaa 120, saadaan 33 kWh / neliö
Öljyä palaa 600 l / vuosi = 6000 kWh saadaan 50 kWh / neliö

Energia luku on siis 129 kWh / neliö.

Kattila on puulle tarkoitettu Jämä joka lämmittää pääasiassa ulkoilmaa.

Luvuthan ovat täysin keinotekoista huuhaata. Otitko myös huomioon, että pidät yläkertaa kylmänä?

[tuuma]

Kyllähän aurinkokeräimet säästöä tuottaa ja ovat ihan järkeväkin hankinta kun hinnat ovat nyttemmin tippuneet jo melko siedettävälle tasolle, hinnastahan järkevyys on pitkälti kuitenkin kiinni Tokihan pitää olla valmis ottamaan kaikenlaista naljailua vastaan mutta muuten ainakin itsellä on vain positiivisia kokemuksia.

Jos yhtään on puita tjms. aurinkoa varjostamassa 180 asteen ympäriltä kun keräimien korkeudelta katsoo niin noiden Eskoension suosittelemiin keräin pinta-aloihin lisäisin heti kertoimen 2...

Täällä on 8m2 ja 300l varaaja. Keittäminen ei ole vielä tapahtunut kun on vanhaan kaksoispesäkattilaan ollut yhteydessä niin sinnehän on saanut upotettua vaikka kuinka ja paljon ylimääräistä energiaa. Nyt tuo yhteys on täällä poistettu niin jotain auton syyläri + flekti juttua olen kaavaillut noihin ylilyöntitapauksiin.

Katolla olevat keräimet, varsinkin ihan vain lappeellaan makaavat vaativat viimeistään maaliskuun alussa esiin kaivamisen jos tuottoa haluaa optimoida. Itsellä nuo ovat maatasossa ja tulee puhdistettua viimeistään helmikuun alussa niin tulee jo jotain talteen.

Kevät/syksy/puolipilviset ilmat ovat aina hankalia mutta se saanti riippuu paljolti siitä mikä mahtaa olla varaajan alaosan lämpötila. Varaajan kerrostuminen on hyvin tärkeää noiden tilanteiden keräilyjen suhteen. Keskikesällä se on toki ihan sama missä kierukka lymyilee, tehoa kyllä piisaa Mutta varteenotettava huomio on sekin että keväisin jos on vaan ollut pitkään lumi maassa on tullut parhaimmat saannot huhtikuussa heijastusten kai lisätessä voimaa vai onko kyse vain siitä että ilma on silloin puhtaampaa?

[eskoensio]

Tuohon "tuuman" mietintöihin lisäisin jonkun itseäni paremman sanonnan, että kennot olisi syytä sijoittaa enemmän pystyasentoon siten että alhaalla oleva kevätaurinko kohdistuu paremmin pintoihin ja toisaalta kesäaikaan taas hieman epäsuoremmin. Tällä pidennetään auringon lämmitysaikaa aikaiseen kevääseen jne. Toiset laittavat kennot seinustalle niin ei tarvita tuota lumesta kaivamista.
Aurinkolämmitystä suunnittelevien kannattaa kuunnella nimenomaan käyttäjien kokemuksia koska tekniikka ja kokemukset kehittyy. Noilla arvostelijoilla lienee pienoinen pelko siinä, että jos käyttäjät kuitenkin jotenkin hyötyvät "ilmaisesta energiasta".

[Oppes]

Vain on energialuku huu haata? Mutta kohta se on viralliselta taholta laskettava etukäteen ja saatava alle 200. Muuten rakennustarkastus ei lyö leimaa piirustuksiin ja taloa et rakenna.
Muutama nimimerkit arvostelivat lukujani ja joku viittasi viime talveen. Viime talven kulutus mulla juuri oli kyseessä. En minä tämän talven kulutusta tiedä. Sitten kysyttiin että otinko huomioon että yläkerta on kylmillään. Juuri sehän tässä onkin otettu huomioon. Siksi kulutus on pieni. En nimittäin keksi mitään syytä lämmittää tilaa jossa ei olla. Se on käytettävissä parin kolmen tunnin varoitusajalla.
Jos asuinneliöiksi otetaan vain alakerran 80, energialuku on 193. Kuitenkin alle maagisen 200. Yläkertaa kuitenkin lämmitetään n. 10 asteeseen.
Sähkömittarin lukeman olen kirjoittanut ylös joka kuukauden alussa nyt neljän vuoden ajan. Paperi on seinässä mittarin vieressä. Siitä saa vuosikulutuksen mistä kuukaudesta lähtien tahansa.

[ajt]

Olisi tarkoitus laittaa vesitakka mutta nämä Suomen hinnat hirvittää kun näyttävät pyörivän siinä neljän kiloeuron tuntumassa. Virosta ilmeisesti saa takkoja huomattavasti huokeammalla hinnalla. Onko kukaan hakenut takkaa etelänaapurista ja löytyykö suositeltavia putiikkeja? Onko kokemuksia miten takuuhommat toimivat Suomenlahden yli?
Onko sellaisia liikkeitä joista onnistuisi tilaaminen ihan kotiin asti, ettei tarvitse itse lähteä matkalle pakettiauton kanssa? Mitähän tällöin tulee rahti maksamaan?

[lmfmis]

Kyllä noita euroopasta saa rahdilla kotiin asti.

En usko että kukaan suomalainen putiikki haluaa noihin takuita tarjota joten sitten lähettelet takaisin sinne mistä ostit
Puolassa on myös paljon kansainvälistä tarjontaa. Mikä merkki mielessä?

[A.T]

Sen verran joutuu tänään käydä ostamassa 63´c asteessa aukeava termostaatti, kun tuossa on 73´c nyt ja tulee kuitenkin melko lämmin sisälle jos sinne asti venyttää lämmittämisen, mutta kokeilemalla tässä opitaan

Terve!

Laddomaattiin ilmeisesti ostit? Mistä ja kuinka paljon kustansi, kysyy(jos sopii) toinen Prismatico 650:n omistaja