Kokopuutasot "pilalla"

tiuskis · Viesti Kirjoittaja **tiuskis** » Ti Loka 24, 2006 8:49

Heh.. kävi sitten tosi kivasti - ostettiin semmoset törkeen hienot kokopuutasot keittiöön. Semmonen iroku-väri, aika lähellä tammea. Himputin hienon väriset. No sitten rempseesti pistettiin öljy pintaan kuten on ennenkin tasoille (esim. pöytä) tehty. Mitenkäs kävikään!? Tasot muuttivat TÄYSIN värinsä.. niistä tuli sellaiset tummat, lähes pähkinän väriset. Pitäsköhän pistää Tikkurilalle reklis aiheesta, kun pullon kyljessä luki vaan, että syventää omaa väriä. Että osaisivat jatkossa pistää tarkemmat speksit niihin. Se muuttui kyllä täysin. Noh, toisaalta me tykätään noistakin tosi paljon ja ne sopii hyvin meidän keittiöön... joten..

Petri · Viesti Kirjoittaja **Petri** » Ti Loka 24, 2006 9:57

Öljyäminen — ja yllätyt aina !

/

Pekka Huhta

Niinpä. Kaikki puut muuttavat väriä kastuessaan - ja öljy "kastelee" siinä kuin vesikin. Paljasta puuta ei yksinkertaisesti voi käsitellä niin ettei se jonkun verran muuttaisi väriään. Jos se puulaji oli iroko (iroku?) niin se tosiaan tummuu melko paljon. Erityisen selvä värimuutos on jos pinnassa on vielä vaaleaa hiomapölyä ennen kyllästämistä. Irokoa käytetään venehommissa paljon tiikin korvikkeena ja olen aikojen saatossa ajanut aika monta ämpärillistä pellavaöljyä irokoon

Jälkiviisastelu ei auta varmaan yhtään, mutta jos ei ole valmiiksi tuntumaa siitä miten väri muuttuu, niin voi kaupassa nuolaista peukaloa ja kostuttaa vähän levyn pintaa niin tummumisesta saa viitteitä. Tietty seuraavaa ostajaa ajatellen vähän ällöä että levy on täynnä räkäisiä peukunjälkiä, mutta mutta....

Pekka

MM · Viesti Kirjoittaja MM » Ti Loka 24, 2006 15:29

No, uudempi tutkimus on osoittanut että sylki ei juurikaan levitä infektioita, kädet ja siksi ovenkahvat ovat siinä paljon keskeisemmssä osassa.

Mites puuviisaat, mitkä puulajit olisivat luonnostaan öljyisiä, ajattelimme puutasoa lavuaarin alle, että kestäisi öljyttynä/vahattuna vettä? Vai onko se venelakka sittenkin paras?

Tomppa · Viesti Kirjoittaja **Tomppa** » Ti Loka 24, 2006 15:48

Tiikki tulee ensimmäisenä mieleen.Onhan noita useita "viidakon puita" jotka ovat öljyisiä jo luonnostaan,niiden nimet ei vaan oikeen jää mieleen!Pekka varmasti puutohtorina valaisee asiaa enemmän kun mulla on enemmänkin kokemusta kotimaisista ja maanläheisemmistä lajikkeista.

Silloin tällöin tulee viidakon puitakin huonekaluhommissa käytettyä mutta nimistä ei ole mitään hajua.Kyllä mun mielestä hyvin öljytty puutaso kestää lavuaarin alla aika hyvin,eihän se kuitenkaan kokoajan ole veden vallassa.

Petri · Viesti Kirjoittaja **Petri** » Ti Loka 24, 2006 16:42

Lehtikuusi, siperianpihta ... kataja ?

... ja eikös uusin kotkotus ole tehdä koko pesuallas puusta ...

MM kirjoitti:No, uudempi tutkimus on osoittanut että sylki ei juurikaan levitä infektioita...

Mistä ihmeestä näitä 'uudempia tutkimuksia' oikein löytyykin vastaukseksi kaikkiin aiheisiin? joku nettisivu jossain?

Pekka Huhta

Lavuaarin alle jos laittaa puutason, niin sitä pitää sitten asennoitua hoitamaan kanssa. Muuten se menee aika nopeasti huonoon kuntoon. Yksillä tutuilla oli alta puolen vuoden jälkeen taso tosi roisin näköinen ja kun kysäisin että onks sitä öljytty, niin vastaus oli että "häh, sehän on uusi".

Pelkkä tehtaan perusöljyäminen tai rakennusvaiheessa pintaan sutaistu kerros ei piisaa.

Pärjäähän se tiskipöytäkin, niin että mikä jottei lavuaarin alus. Itse laittaisin hyvin reilusti öljyä alle ja ehkä vähintään vahan päälle. Jos tiskipöytää kuivataankin joskus rätillä, niin lavuaarin alus jää yleensä kuitenkin märäksi.

Rasvaisia puulajeja on tiikki ja iroko, voi se olla muutakin. Lämpökäsitelty koivu ehkä, tai joku "kovapuu". Itse kyllä välttelen noita kovapuita ja jalopuita, sademettästä ne on kumminkin vaikka niissä mikä sertifikaatti olis. Ei ole venehommissa helppoo olla eko :-(

Tavallinen koivu on liian vaaleaa ja ottaa väriä, eikä kestä lahoa. Tammi ei ole hyvää, koska se reagoi kaiken raudan, ammoniakin ja monen muun aineen kanssa tummumalla rumaksi ja sitä nyt ei tiedä kukaan että mitä kaikkea mönjää kylppärinpöydällä olevissa kauneudenhoitoaineissa tai kylppärin puhdistusaineissa on. Pyökillä on vähän samansuuntaisia vaivoja ja se ei ole kovin lahonkestävää.

Ennen asennusta tason alapuoli pitää sitten käsitellä korostetun huolellisesti, että kosteuseläminen on levyn molemmin puolin samanlaista. Muuten se kieroutuu tai halkeilee.

Lakka on tietty varmempi veto, se suojaa aika hyvin. Tuollaisessa paikassa pitää vaan pitää muistissa koko ajan että jopa lakka on noin märässä kuluva pinta, eli se pitäisi sittten varautua lakkaamaan joidenkin vuosien välein uudestaan.

Pekka

P.S: Jos haluut oikein komean tason, niin ota liimapuulevy ja ootraa siihen marmorikuvio päälle. Maalattuna se kestää hyvin

MM · Viesti Kirjoittaja MM » Ti Loka 24, 2006 17:08

No kun oikeaa marmorilaattaakin olisi, mutta sekin kai vaatii vahaamisen?
Tiskipöytä tulee tosiaan yleensä kuivatuksi, lavuaarin reunus/alusta ei niinkään. Mites, jos perinnelakkaan päätyy, saako mattapinnan jos lisää lorauksen vettä viimeiseen kerrokseen?
Rooslaagenin mahongin eli tervaöljyn kanssa olen tehnyt niin, että viimesen kerroksen vedettyäni joskus tunnin kuluttua käyn sen märällä rätillä läpi, niin kerros rikkoutuu kiiltämättömäksi -) puun syyt tulevat kauniimmin esiin.

OT, Tuo infektiojuttu oli joskus kymmenen-15 vuotta sitten lehdissä, se mullisti mm. armeijan yms laitosten siivousohjeita. Typpillinen flunssan reitti ei siis olekaan pisaratartunta vaan siis esim. ovenkahvasta käteen ja siitä käsikosketus omaan silmään tai nenään. Että kättely on aikas pöljä tapa. Aasiassa onkin kumarrettu mutta pöljä tapa leivää sinnekin.

Markku&Rintsikka

Pekka Huhta kirjoitti: Lämpökäsitelty koivu ehkä, tai joku "kovapuu". Itse kyllä välttelen noita kovapuita ja jalopuita, sademettästä ne on kumminkin vaikka niissä mikä sertifikaatti olis.

Kerros Pekka mitä se mystinen "kovapuu" on? Mistään en ole saanut tietoa tästä jokapaikan puulajista. Mainokset on tulvillaan "´Tehty KOVAPUUSTA", mutta myyjät eivät pysty kertomaan latinan kielistä nimeä, eikä edes lempinimeä. Vaihtavat vain aihetta nopeasti. Muutama myyjä hermostunut minuun kun utelen siitä asiasta kun on muita asiakkaita (mahdollisesti ostavia/maksavia) lähellä

Markku

Pekka Huhta

Kovapuu on yleisinimike, käännetty suoraan englannin hardwoodista. Sen alle menevät kaikki sekalaiset puut joita ei voi muilla nimillä myydä.

Vaikkapa nimikkeellä "mahonki" myydään niin laajaa kirjoa erilaisia punasävyisiä puita että olis ihan sama myydä kaikkia suomalaisia lehtipuita samalla kauppanimellä, vaikka sitten "fihonki"

Sama koskee "tiikkiä" ja montaa muuta yleisnimikettä. Vai uskoiko joku että burmalainen ja afrikkalinen "tiikki" ovat sama puu samalla latinalaisella nimellä?

Nykyakana metsästä kuitenkin käydään plokkaamassa kaikki puut ja ne lajitellaan höllästi samanlaisten lajien alle. Tämä on tuonut hirveän määrän uusia nimettyjä kovapuita markkinoille, mutta jos metsästä ei löydy tarpeeksi montaa "samanmerkkistä" puuta niin loput niputetaan nimikkeen "tropical hardwood" alle. Siis kovapuuksi. Kunhan ovat kohtuullisen kovaa ja vähän ruskean sävyistä puuta.

Eli et voi mitenkään tietää että mitä puuta kovapuu on tai edes miltä mantereelta se on kotoisin.

Pekka

HannaMaaria

Pekka Huhta kirjoitti:Kovapuu on yleisinimike, käännetty suoraan englannin hardwoodista. Sen alle menevät kaikki sekalaiset puut joita ei voi muilla nimillä myydä.

Eikös kaikki maailman puulajit jaeta kahteen ryhmään, lehtipuiksi (hardwood) ja havupuiksi (softwood), ja näiden erot piilevät solukoissa: lehtipuilla solut ovat erikoistuneet varastoimiseen (parenkyymisolut), kuljettamiseen (putkilosolut) ja tukemiseen (kuitusolut), kun taas havupuilla samanlaiset solut (pitkät ja lyhyet trakeidit) hoitavat koko homman.

Joten 30000 puulajiin mahtuu aika monta kovapuuta

Pekka Huhta

HannaMaaria kirjoitti: Eikös kaikki maailman puulajit jaeta kahteen ryhmään, lehtipuiksi (hardwood) ja havupuiksi (softwood), ja näiden erot piilevät solukoissa: lehtipuilla solut ovat erikoistuneet varastoimiseen (parenkyymisolut), kuljettamiseen (putkilosolut) ja tukemiseen (kuitusolut), kun taas havupuilla samanlaiset solut (pitkät ja lyhyet trakeidit) hoitavat koko homman.

Jehna, mun puutekniikan opinnoista on totta vie pitkää aikaa. Mulla on prosenkyymit ja parenkyymit sekaisin enkä enää erottais suippusolua tylppysolusta vaikka niillä vedeltäis molemmilla ympäri korvia.

Noinhan se nyt yks'oikosesti menee, mutta vaikka balsa on lehtipuu, niin ei se sentäs kovapuu ole. Eikäpä haapaakaan kovin kovaksi pääse kehumaan. Eli lehdet yksin ei ole ainakaan kaupallisen "hardwoodin" nimen tae. Vielä kun sen kääntää härmäksi ja puhuu vain kovapuusta, niin se viittaa tuohon sekalaiseen trooppisten puiden 'hakkuutähteeseen'.

Nolona täytyy myöntää että en ees muista että miten nuo nyt kielellisesti meni tai että opetettiinko niitä ees koskaan mulle, kun oon puuni lukenut ihan suomeksi. Ja unohtanutkin ainakin tosta teoreettisesta pohjasta suurimman osan.

Sitäpaitsi mulla ei ole koskaan ollut puu pääaineena

Pekka

HannaMaaria

Pekka Huhta kirjoitti: Jehna, mun puutekniikan opinnoista on totta vie pitkää aikaa......
Sitäpaitsi mulla ei ole koskaan ollut puu pääaineena

Pekka

Omista opinnoistani on myös aika lailla aikaa, ja vasta jatko-opinnoissa pääsin Puulle. Enkä viitsi edes mainita mikä oli pääaine, sillä niin olen maalien kanssa töppäillyt. Kolme raskautta on tehnyt tepposet sisäiselle muistikortilleni ja bootannut aivoni vähän liian monta kertaa.