Maanvarainenlaatta jälleen....ehdotuksia

[kappalainen]

Talo VM-60. Riukurunko. Talvi aikaa suunnitella.

Ohessa muutama kuva asunnon osalta perustuksesta. Lähtökohta on mielestäni kohtuullinen. Laatan yläpinta on ainakin maapinnan yläpuolella. Kallistustakin on maanpinnassa nyt 5 - 10+%. / 3metriä (Lapiolla -huh). Lähtökohta oli kallistukset väärään suuntaan ja laho alapuu (Oli maanpintaan 20mm)-vaihdettu. Ja aivan oikein, jos joku mitoista huomaa, laatta on vinossa. Talon on rinteessä ja laatta on tehty alunperin n.20cm vinoon, ilmeisesti etttei se jää ylärinteen puolella maan alle. Lattia on lämmin.

Perustusten rakenteesta en osaa sanoa laatan alta. Ilmeisesti tuo on valesokkeli, mutta toisaalta taas ei, koska alapuu ei ole tuolla alhaalla.
Laatan alla on mitä lie.
Perustus on ollut poikki muutamasta paikasta. Ne on paikattu juotosbetonilla. Olen valanut 100mm paksun raudoitetun tuen alarinteen puolelle. Perustus oli tullut ulos, koska ilmeisesti maapainetta ei ole ollut tarpeeksi ja siellä oli maan alla vanhan autotallin seinä raudoilla kiinni vipuamassa.. Ollut ainakin nyt vuoden paikallaan. Laatan tilanne on nyt siis pintavesien puolesta kohtuu kunnossa ja kesällä lapion siihen salaojan noin metrin syvyyteen ja parannan pinta alemmaksi. Laatta voi olla kovinkin kostea, jos alla on tuota kellanruskeaa hietamaata, niin huhhei...Nyt olisi hyvä tarkistaa kylläkin kun on tämä märkä 'talvi'. (Joet tulvivat ja keväällä ihmiset kyselevät millä saa vedenpinnan pudotettua olohuoneesta.)
Lueskelin näitä ja rakenteita ja viimeistään meni taas pää pyörälle.
Avata en viitsi ennenkuin kartoitan mahdollisen budjettivajeen, joka on noin 100% ehkä hieman enemmän.

Kun tiedän mtä se eri tapauksissa vaatii, tarkistan vähän, mitä loppujen lopuksi löytyy...Kirjoittelen sitten v**tutus palstalle Vähän varautunut kaikkeen.

Salaoja tulee ainakin ylärinteen puolelle. Perustuksen eristys sitten ulkovehouksen kera. Siinä oma miettimisensä kannattaako laattaa 'lämmittää'. (70mm eristettä ja 30mm valu 'kanaverkolla'?)

Tarkoitus olisi saada neuvoa seuraavaan...

Alapohjaa auki ainakin osin ja purujen pois. Sitten eteenpäin en tiedä. Vauriota löytyy talon ulkokulmasta ainakin, johtuen aiemmista maan kallistuksista ja maanpinnan korkeudesta.
Mitähän tuonne betonilaatan päälle sitten tunkisi? Tietysti jos kaikki onkin ok, purutkin menisivät, mutta sieltä tulee tunkkainen kellarin, joten epäilen purujen kelpoisuutta. Lattiarunkokin vaatii ainakin desifionnin. Lattiamateriaalitkin kun ovat laminaattia ja muovia, paitsi jos purujen pieni vaihto riittää budjetti voisi riittää puulattiaan.

Ajattelin vanhan laatan päälle kapillarikatko 200mm - 50mm finnfoam - 70mm laatta - loput kivivillaa - levy - laminaatti
Lattian runko olisi 50mm alapuun päällä 150 x 50. Jännevälille muutama harkko kannattelemaan. Sitten aloin pohtimaan tuon pintalaatan tarkoitusta, mihin sitä tarvitsen, jos lattian paino on alapuun päällä? Lattia on nyt tuettu laattaan(?).

[Laippa]

Pohjalaatan alla voi olla mitä vaan tai sitten ei muuta kuin täytehiekkaa tai moreenin sekaista maata, mitä nyt läheltä on löytynyt.
Laatta voi olla myös ns. ohut roskavalu. Laatta voi olla bitumilla sivelty tai päälle voi olla levitetty pelkkä tervapahvi.
Vauriot näissä ovat yleensä lahonneet alajuoksut, mahdollisesti myös seinien pystyjen alapäät, varsinkin sisäseinien osalta. Yleensä sisäseinät on rakennettu lähtemään suoraan pohjalaatan päältä ilman erillistä sokkelia.

Epäilen, että pohjalaatta on alunperin valettu suoraksi, mutta on sitten myöhemmin vajonnut.

Jos vaurioita on, niin monesti pääsyynä on kapillaarinen kosteudennousu laattaan ja siitä rakenteisiin ja tämä on se tärkein juttu hoitaa kun näitä korjataan.
Korjausvaihtoehtojahan näihin on monia, osa on työläitä ja myös kalliita. Sen vuoksi asia on aina tapauskohtainen kuinka korjataan.

Kuvassa näyttäisi olevan aika reilusti korkeutta pohjalaatasta lattian pintaan?

[kappalainen]

Laatassa on bitumi, piki mikä lie. Ja paperi sen päällä. Ilmeisesti se on kutistunut, kun on reunoilla tyhjää. Sieltä tyhjästä mitta meni 100mm. eli se lienee ainakin jossain laatan paksuus. Lattioita avattiin ennen ostoa. Tämän yhden huoneen osalta hyväksyin vauriot avaamatta. Eihän se ole RMT jossei ole korjattavaa.


Jos vaurioita on, niin monesti pääsyynä on kapillaarinen kosteudennousu laattaan ja siitä rakenteisiin ja tämä on se tärkein juttu hoitaa kun näitä korjataan.
Korjausvaihtoehtojahan näihin on monia, osa on työläitä ja myös kalliita. Sen vuoksi asia on aina tapauskohtainen kuinka korjataan.

Syy miksi kyselen täällä. etsin tapaa ja tapoja, joista joku sopii tapaukseeni ja kukkarolle.

Kannattaisiko tuo avata talveksi kuivumaan, vai kostuukohan se vain lisää?

[Laippa]

Oikeastaan et voikkaan päättää korjaustapaa ennen kuin olet avannut yhden lattian ja tutkinut josko ja minkälaisia vaurioita siellä on, se antaa hiukan suuntaa muidenkin huoneiden tilasta, esim. mikä on pohjalaatan kunto? Onko laatan alla paljon onttoja kohtia?
Jos avaat lattioita, niin kannattaa miettiä missä järjestyksessä huoneita aukoo, tarkoitan kun talossa kuitenkin asutaan samaan aikaan.
Ja sitten kun pölistelet niiden purujen kanssa niin hommaa hyvät suojaimet ja eristä huone muista huoneista.

Ei purut enempää kostu vaikka avaisit lattian, päinvastoin. Mutta kuitenkin minä avaisin lattian vasta kun tarkoituksena on purkaa se kokonaan ja kaivaa purut pois rakenteiden tarkistusta varten.
Sinällään tuo lattia homma ei kuitenkaan ole niin kriittinen, jos on muita kiireellisempiä kohteita tehtäväksi, niin se voi hyvin odottaa.

[kappalainen]

Oikeastaan et voikkaan päättää korjaustapaa ennen kuin olet avannut yhden lattian ja tutkinut josko ja minkälaisia vaurioita siellä on, se antaa hiukan suuntaa muidenkin huoneiden tilasta, esim. mikä on pohjalaatan kunto? Onko laatan alla paljon onttoja kohtia?
Jos avaat lattioita, niin kannattaa miettiä missä järjestyksessä huoneita aukoo, tarkoitan kun talossa kuitenkin asutaan samaan aikaan.
Ja sitten kun pölistelet niiden purujen kanssa niin hommaa hyvät suojaimet ja eristä huone muista huoneista.

Ei purut enempää kostu vaikka avaisit lattian, päinvastoin.

Avaamisella tarkoitin laattaan asti. Kuivuisiko tuo talven aikana?

Laatta on pääosin kunnossa kosteutta lukuun ottamatta, sikäli kuin sitä tarkistettu. Mielestäni riittää kun tiedän, että siellä on laatta. Alustäytöllä ei ole väliä, on mitä on, mutta toistaiseksi liian kosteaa kumminkin. Jos laatta on rikki korjaan sen. Päälle laitan kumminkin tiivimmän betonikerroksen, jolloin kapillaarisuus pienenee. siitä eteenpäin on arvoitus. Ostan uretaanipulloja ja täytän koko tilan.
Lähinnä metityttää tuo laatan päälle laitettavat kerrokset, kapillarisuus pois, diffuusiota tulee olemaan. Ellei sitä jollain saa estettyä. Ehdotuksia vain kehiin ja tutkailen niitä sitten. Oma pää on ihan jumissa. Laatalla ei mielestäni ole lopulta mitään virkaa siellä, ellei se kosteutta ja likaa estä.
Tarkoitus oli vain alaosa korjata ja laittaa puruja takaisin niiden kosteuden sietokyvyn vuoksi, ja tuulettuvat paremmin, katsotaan ,miten haiskahtavat
Suunnittelin hieman niin laitan puolipaneelit tms. ja taakse tuuletusraon, joka tulee jo lattian alta asti ja saan ilmastoinnilla sen huoneesta pois. Puolipaneelin päälle L-lista jonka alla rako.

Ulkoiset salaojat parantavat sitten olennaisesti laatan tilaa (nurkkahuone). Ja maanpintakin laskee vielä 20cm. En ehtinyt nyt pudottamaan tarpeeksi. Muualla ongelmia ei ole, kun maanpintakin on alempana kuin laatta. Tämä seinusta vain on ongelma. Pitäisi kuivua vuosien saatossa talon pohjankin. Karkeasti ottaen seinusta oli alunperin lievässä montussa, maavara verhoukseen 20mm. Lopputulos alkukesällä on, että talo on kakulla ja verhoukseen on 50cm + salaojat. Laatan alapintakin on sitten n.15cm ulkoisen maanpinnan yläpuolella ja salaojat laatan alapintaan nähden noin reilun metrin syvyydessä. Kyllä tuon pitäisi poistaa kosteusongelmaa melkoisesti, paitsi kapillaarista nousua. Hulevedet ovat kastelleet laattaa vuosia. Pohjavettä ei ole. Valmis lattiapintakin on sitten minimissään n.metrin korkeudessa ulkoisesta maanpinnasta. Ja alarinteen puolella lattiapinta nyt jo 1,2 metriä ja laatan alapinta 50cm maanpinnan yläpuolella.
Kai nuo korkeudet riittävät? maata on vielä vajaa metri ennen 'anturakiviä'.

Jos ei foameja käytä, diffuusiota on aina kumminkin.
Pakollisena korjauksena on myös katto ja salaoja, joten kesä vetää taloudellisesti tiukaksi. loppu kesän saan sitten veistellä halosta hammatikkuja, ellei ole puukko kanissa.

[Laippa]

Kyllä laattakin kuivuu, jos pidät lämpöä huoneessa päällä ja ilmanvaihto toimii, eikä mene edes koko talvea .
En nyt ole varma, että oliko sinulla tarkoitus avata vain yhden huoneen lattia, jossa ongelmia ilmeisesti on, vai aiotko käydä läpi kaikki huoneet aikanaan?

Joka tapauksessa mieleen tulee ainakin 3 tapaa kuinka on korjattu; rakennetaan lattia altapäin tuulettuvaksi, valetaan ns. kasoislaatta rakenne tai tehdään rakenne kuten se aluperinkin oli tai parannetaan vain laatan pinnan höyrynsulkua.

Viimeinen vaihtoehto on varmaan se halvin, mutta ei ehkä kestävin. Tosin onhan se sinunkin talossa mennyt jo 50v.
Kaksoislaatan teossa sisäseinien kanssa voi tulla ongelma, jos puuosat uhkaavat jäädä pintalaatan alapuolelle=lahovaurioitumisen riski.
Altapäin tuulettuvaa lattiaa voi myös tehdä monella tapaa esim. system platon tai sitten matala rossipohja.

Jos oikein hyvää haluat tehdä, niin sitten pitäisi vanha laatta poistaa, samoin täytemaat, tilalle pestyt sepelit kapillaarikatkoksi, laatan alle eristykset ja uuden laatan valu.
Tämähän sitten tarkoittaa työtä, hikeä, kirosanoja ja ennen kaikkea rahankulua .

Onneksi sinulla on aikaa miettiä rauhassa näitä ratkaisuja

[kappalainen]

Luettu on ja paljon. Tuuletustilallisessa lattiassa pistää silmään, että rako olisi alipaineinen ....miksei ylipaineinen jolloin se muodostaisi vastavoiman kapillaariselle nousulle ja diffuusiolle? Kosteusteutta puskettaisiin takaisin maahan. Viisammaksi en lukemisesta tullut. Voiko tuon laatan pinnoittaa vaikka epoksilla? Laittaa päälle patolevyn.

Patolevyn alta sähköputket seinien välissä vintille, siellä kerätä ne nippuun ilmastointiputkeen ja ulos. Kun putket asentaa heti sisävehoilun taakse, ilma putkessa lämpenee, nousee ja painuu pihalle. Teoriassa. Tuloilmalle perustukseen pari pientä reikää ja sähköputket.
Sen jälkeen eps 100mm ja loput kivillaa. T
osin tuonne olisi varaa jättää vaikka 20 senttiä tilaa ja silti mahtuisi 300mm eristettä. mutta maaperän jäähtyminenkin askarruttaa.

Tiedä häntä... salojat kuitenkin kuivattavat laattaa tulevaisuudessa. Vaurioita ei ennen ollut, mutta 90 luvulla on pihan pinta nostettu ja kallistuksetkin lopulta olivat väärään suuntaa.

Nyt ainakin on hyvä aika tutkia, kun on pirun märkää. Ei se kosteus kuivan kesän jälkeen välttämättä näy. Olisi pitänyt mitata tuo laatan kosteus ennen maanpinnan laskemista, jos se on kuivunut sen jälkeen, vaikka on litimärät kelit, ei hätää olisi ollut. Maanpinnan laskeminen olisi poistanut ongelmaa. Oma moka.
Taidan aloittaa tutkimalla laatan alapuolen tyhjät tilat, millä liene sen tee. Jos tyhjää, täytän uretaanilla ja sitten taas mietin...Paras kai olisi, kun sieltä löytyisi 100 mm tyhjää tilaa. Budjetti ei salli laatan poistoa maanvaihtoineen

[lehmikangas]

Patolevyn alta sähköputket seinien välissä vintille, siellä kerätä ne nippuun ilmastointiputkeen ja ulos. Kun putket asentaa heti sisävehoilun taakse, ilma putkessa lämpenee, nousee ja painuu pihalle. Teoriassa. Tuloilmalle perustukseen pari pientä reikää ja sähköputket.

Niin, tämähän olisi paljon samanlainen ajatus kuin esim se System platon. Siinä on vaan valmis kaupallinen ratkaisu ja saa maksaa vähän enemmän.

Jos tilaa riittää, niin sähköputkien tilalla voi käyttää peltosalaojaputkea, olisko 60mm. Semmosia risteilemään pohjalle, lecasoraa sekaan ja sen pääle sitten eristelevyt jne. Jos haluaa olla erityisen tarkka niin laskee ne eri putket vielä saman pituisiksi. Ei tarvitse alkaa sähkömiehenputkiin tekemään reikiä ja on valmiita y-haaroja putkille.

[Laippa]

Todistetusti diffuusiolla maaperästä nousseen kosteuden aiheuttamia vaurioita on hyvin vähän, kun taas kapillaarisen kosteudennousun aiheuttamia vauriot ovat yleisiä.
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kostuden nousun määrät ovat aivan eri luokkaa kapillaarisella kuin diffuusiolla. Voisi sanoa, että ero on kuin yöllä ja päivällä.
Käsittääkseni kapillaari-ilmiön torjuminen vastapaineella ei käytännössä onnistu.
Ardexilta löytyy ainakin laatan höyrynsulkuun aineita, olikohan EP 2000.
Luulisin, että laatan hyvä höyrynsulku yhdistettynä laatan tuuletukseen takaa kohtuudella rakenteiden toimivuuden ja kustannuksetkin pysyisivät vielä kurissa.

[Matti Alander]

Diffuusiota rakenteiden kosteusvaurioiden aiheuttajana on tutkittu hyvin vähän ja oikeastaan suurempaan keskusteluun aihe on tullutkin vasta lattialämmitysten yleistyessä. Aikaisemmin ongelma on tunnettu suurten rakennusten yhteydessä, joissa keskilattialla ei käytetty lainkaan lämmöneristystä.
Ongelmaa aiheuttaa maaperän lämpiäminen talon alla ja kellarillisissa taloissa myös sivuilla. Diffuusiota voidaan torjua hyvällä lämmöneristyksellä ja tietysti myös muilla maaperää kuivattavilla toimenpiteillä, joilla on vaikutusta kosteusmääriin.
On totta että kapillaarinen kosteuden nousu on yleisesti tunnetumpi ja jotenkin helpommin ymmärrettävissä, sekä varmasti suurempi ongelmien aiheuttaja.
Turvallisinta on aina toteuttaa kellarinseinät ulospäin kuivumaan pyrkivillä rakenteilla, joissa käytetään hengittäviä lämmöneristeitä, samalla kapillaarisen kosteuden ongelma työntyy diffuusion avulla ulos rakenteesta. Siis vesihöyryn osapaine-eroa diffuusiota voidaan myös käyttää hyödyksi rakenteita kuivatessa.
Korjaaminen on yleisesti aina haastavampaa, kuin uudisrakentaminen ja joudutaan tekemään huomattavasti enemmän kombromisseja, sekä ajattelemaan erikseen rakenteiden toimivuutta.
Uudisrakentamisessa meillä on aina käytettävissä suunnitelmat, kun taas korjauksessa suunnitelmat hyvin usein puuttuvat. Kuitenkin suunnittelu on ehkä tärkein rakentamisen vaihe, jossa suurin osa kustannuksista lyödään lukkoon.
Kun kyseessä on rintamamiestalo on se jo iäkäs ja lattiaremonttien yhteydessä on toteutettava myös putkiremontti. Lattiarakenteet ovat muutenkin hyvin vaatimattomat ja lämmöneristys puuttuu kokonaan, jolloin miltei aina on lattia myös uusittava, jos kunnollista jälkeä halutaan.
Kun taloa remontoidaan on aina edullisinta tehdä kerralla kunnolla, suunnitella ja toteuttaa rakenteiden kestävyys kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Monenmoiset niin sanotut viritykset voivat sitten jälkeenpäin harmittaa, mutta onhan tietysti aina huomioitava myös käytössä olevat rahavarat, jotka ovat yleensä rajalliset.

[kappalainen]

Kun taloa remontoidaan on aina edullisinta tehdä kerralla kunnolla, suunnitella ja toteuttaa rakenteiden kestävyys kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Monenmoiset niin sanotut viritykset voivat sitten jälkeenpäin harmittaa, mutta onhan tietysti aina huomioitava myös käytössä olevat rahavarat, jotka ovat yleensä rajalliset.

Tarkoitus ei ole tehdä virityksiä. Joskus olen hieman ironinen ja kaikki eivät sitä huomaa, kunnei kieroa ilmettä näe.
Kunnostus on tehtävä budjetin sisällä tai muutettava pois. Uskon, että lääke ongelmaan ovat salaojat sekä pintamaan lisäalentaminen. Lähtökohta oli siis 20MM! alapuusta. Nyt pintaa on pudotettu 20-30cm ja taloon päin olleet kallistukset korjattu poispäin vähintään 5 promillea. Ko. Seinäosuudelle vesi valui purona. ja seisoi keväällä perustusta vasten. En siis ihmettele lahoa alapuutakaan, jonka vaihdoin. Maan pinta on 3 metrin päässä talosta nyt 80cm matalamalla kuin oli.

Perustus on kuivunut ulkoa, joskin hitaasti mutta kelit huomioon ottaen se silti kuivunut. Kellari on myös kuivempi ja vesi ei enää valu seinän alaosassa, kuten se joskus valui. Ajattelin nyt sitten tyhjentää prut. Mitata laatan kosteuden. Laittaa ulkokulmaan muovin kaistaleen ja jättää osin ilman muovia. Mitata sitten uudelleen myöhemmin. Jos laatta kuivuu muovinkin alla, kyseessä ei liene enää kapillaarinen kosteus ja pinnan laskeminen on auttanut ja se on vaikuttanut myös diffusioon, jos muoviin ei tiivisty kosteutta. Muuttoin en tuota tiedä kotikonstein tutkia. Tulevat toimet siis poistavat kosteuden syyn jos laatta nytkin kuivuu. Jos kosteutta on enemmän tai samassa määrin, sitten on syytä miettiä ja kaivaa salaojat, mittailla edelleen ja sitten vasta tehdä korjauspäätös. Tuoksu tuolla uoneessa on vähentynyt, enkä sitä aina huomaakaan, kun oven avaa. Huoneessa on ilmastoinnilla tuontiilma ja ulos on nyt mennyt omasta räppänästä toistaiseksi. Seinien tiivistys nosti lämpötilaa 4 astetta. Alan epäilemän kondenssivesivauriota seinien välissä.
aika riesa tuo huone, vajovettä, kapillaaria, kondenssia, diffuusiota, ei puutu kuin vesisade ja sumu

Kellarin kautta tutkittuani olen huomannut että perustuksella seisonut vesi on valunut laatan reunoilla olevassa raoissa kellarin seinän yläosaan ja sieltä alas. Vesi ei ole kulkenut laatan päällä vaan tässä kutistumisurassa. Veden ja kosteuden vaikutukset ovat luettavissa rakenteista ja sieltä näkyy, että pintavesi on ollut syypää. Siellä mihin sitä on päässyt näkyy erinäisiä jälkiä. Laho alapuu,, kiteytymiä kellarissa jne. Muualla näitä ei ole vaan juuri tämän pintavesiä tuoneen 'pihaojan' kohdalla. Koko reitin voi seurata...

Olen siis melko toiveikas ja luottavainen että pelkkä pinnanalennus riittää, mutta salaojakin tulevat. Puruja tuonne laitan joka tapauksessa. Jos vanhat purut menevät pois, pudotan purut vintiltä alas ja seinistä lisää ja kivillaa tilalle. Sopii hyvin krorjaussuunnitelmaani. Tämä on sitä talon sisäistä kierrätystä jota harrasta. Purujen alle laitan kerroksen kivillaa.
Laatan reunan raon täytän, en tiedä millä. Ilmeisesti jotain massaa päälle, mutta tyhjä alta. ja laatanpintaan tulee kapillarisen nousun katkaiseva sementtipohjainen massa. Näillä eväillä teen suunnitelmat ja pidän sormet ristissä. Koko huone on käytävä läpi perustuksesta kattoon.
Nyt kun on suunnitelma voi tehdä toiveikkaan laskeman ja pelätä sitä pahempaa laskelmaa, joka on jo olemassa. Kun lattian avaa se on kuin lottovoitto - Voin voittaa tai hävitä.

Pitää vielä kysyä varoiksi singelin hintaa.

Seinissä oli myös puruja laskeutunut/ puuttui pahimmillaan yli metrin, joten epämääräinen tuoksu voi tulla sieltäkin. Siksi joudun kaiken avaamaan ja tutkimaan. Niinkun en sitä muuten olisi tehnyt

Jos rakenne ei kestä, on se helppo tutkia. Komeroon luukku josta laattaan pääsee käsiksi. On juuri sopivasti kosteimmassa kohtaa.


Bitumisively ei lienee fiksua?

[kappalainen]

Sain nyt sitten neuvoja paikalliselta kirvesmieheltä kun tuli puheeksi. Omalta osaltaan vaikutti fiksulta vanhalta herralta, jolla oli perustelu asioihin.

Käski tekemään laattaan aukkoja ja ottamaan viemäriputken pätkän. Imurilla (hienoa hietaa tms) imuroidaan pois ja samalla ujutetaan viemäriputki pystyyn maan alle, ei kumminkaan alemmas kuin ulkopupliset salaojat tai sitten pitää laittaa paljon alemmas ja karkeaa soraa alaosaan. (Menisi meillä kai metrin.) Viemäriputken sisään suodatin kankaaseen kääritty salaojaputki ja karkeaa soraa ympärille. Sitten nostetaan viemäriputki ympäriltä pois ja puupalikalla tiivistetään sorat. Käski laatan pintaan laittamaan ardexia tai vastaavaa massaa kapillaritiivistykseksi. Putken päät liitetään viemäriputkeen, joka viedään ulos.

Sanoi, että sai oman laattansa kuivaksi. Mutta eihän tuo ratkaisu johda vesiä mihinkään? Tosin valuuhan se vesi alemmas Käski samalla tavalla laittamaan talon alaiseen kellarin maanvastaisen seinän viereen putket pystyyn ja hakemaan isomman imurin vuokraamosta. Pohti myös imuauton käytöä, mutta sanoi sen taas lisäävän kustannuksia.
Sokkelin läpi kuulemma saa putken noin 4 metrin matkalle seinän alaosaan vaakaan ihan imurilla. Pitää tietää, ettei viemäri putkia mene.Totesi että alueen hietaa saa otettua pois vaikka imuroisi koko talon alustan tyhjäksi. Muttei suositellut. Omaansa harkitsi imurointia ja uretaanitäyttöä, mutta sanoi, että sitten saman tien jo ottaa laatankin pois ja kustannus on sama.
Ehdotti että jos laatan poistaa, niin parempi ja halvempi sitten tehdä rossipohja ja alle salaojat. Oli sitä mieltä, että maaperästä johdetaan vettä salaojilla mutta maaperän tuulettamista ei käytetä tarpeeksi hyväksi muuta kuin massan vaihdoilla. Salojaputkeen kehotti poraamaan lisäreikiä.

Onko tuo nyt sitten taas niitä ei kannata jippoja vai olisikohan siitä hyötyä...Alander kaiketi osaa vastata tuohon parhaiten?

Itse en osaa otta kantaa, menee diffuusioita, kapillaarisuutta, hydroskooppisuutta ja kaikkea muutakin vedenpainetta päässä, sen verran on tullut opiskeltua, että lämpö päässä nopousee ja sekään ei ole hyväksi... Sen olen todennut, ettei lattiaa voi korjata oikein ilman tuulettuvaa systeemiä. Päädyn kaikissa ratkaisuissa puruihin ka pohdin että saisin lämpökäsiteltyä puuta ilamaiseksi, jos siitä ajaisin oikohöylällä.

Tuumatkaa nyt joku jotakin?


Ensimmäinen toimenpide.
Kaivelin vähän puruja pois. Mitään ei löynyt, paitsi kellarista pääsee korvausilmaa purutilaan ja purut tuoksahtava paikoin tunkkaiselta pintakerroksesta (Pölyä). ja reuna-alueilla on hieman tummuneita, kun seinusta o ollut märkä maanpinnan korkeuden vuoksi (korjattu). purujen päällä on 10senttiä tyhjää ja näkee pitkälle. Lattia on lämmin. Nyt estän tuon korvausilman tulon kellarista ensimmäisenä. Toinen on että kellarin kylmä ilma on juuri tuossa kohdassa kohdannut patteriputkien lämmitämät purut ja siitä on sitten tullut kosteutta puruihin, eli parempi eristys tilojen väliin ja höyrynsulku.
Kellarin seinän yläosassa oleva kosteampi kohta on juuri siinä missä lämpöiset putket menevät. Putket eivät vuoda ja ovat kuin uudet pinnastaan, miten lie sisäpuoleta. Aloitetaan nyt näin nyppimällä homma. enästä?

Lisäys 8.1 Tuoksu tuulikaapissa lakkasi, kun tukin kellarin ilman pääsyn lalapohjan purutilaan runkolevyllä. En tuonne ihan tiivistä kamaa tohtinut laittaa. Voisko tunkkaisen tuoksun syy olla vallan kellari? Nyt seuraan sitten kellariakin, alkaako haiskahtamaan enemmän. 10 sentin tyhjätila purujen päällä on tuoksua levittänyt tehokkaasti.ja pääosin alue onkin sijoittunut tuolle alueelle. Kännykällä kepin päässä aikalaukaisimella otin kuvaa tuolta pitemmältä ja ei siellä oikein näkynyt pinnassa mitään. Hieman pölyä. Eli siirryn sitten viereiseen huoneeseen jossa ongelmaa myös on. Askarruttaa tuo korvausilman ohjaaminen purutilaan jollain konstilla. Olisko muutama joku putki ylempää alapohjaan väliseinän sisällä parempi kuin reikä perustuksessa.

Kysymys. Olisko järkevää tehdä korvausilmalle reikiä sokkeliin purutilaan, kun on tuo ilmastointi?

[kappalainen]

Kun nuo radonmääräyksetkin ilmeisesti tiukkenevat, päädtin että laitan aaltopellin, eristän ja rakennan lattian, ostan huippuimurin imemään tuuletusvälistä ilmat pois. Putki väliseinän väliin. Sokkeliin korvausilmalle aukkoja ja jonkinlainen ilmansuodatin ja tällä tyylillä sitten korjataan, mitä tarvitsee korjata. Purujen päällä on sen verran tyhjää, että koko alapohjassa pääsee ilma kiertämään. Seudulla on ollut 40% taloista radonia yli ilmeisesti tulevien arvojen. Tämä nyt ratkaisi toteutuksen. Eipä tarvitse miettiä.
Haju on kadonnut paljon, kellarin tukkimisen jälkeen, mutta purujen pinta vatii vaihto, haju tarttunut ja pölyisiä. Puruja on hankittava lisää. Kiillaa ei voi laittaa, tai eristän patteriputket maan puolelle, joten laatta on kaivetta esiin ja laitettava sen päälle, jos haluan sitä laittaa. Eipä tässä sitten enää ongelmaa ole. Nyt vaan LVi suunnitelijalta kysäistä noita ilmamääriä ja hoitaa homma kotiin.

[kappalainen]

Nyt tuli iso ongelma

Vaihdan aiheen tuonne http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 31&t=17013 kun koko roska meni uusiksi.