Patolevy ja salaojat automaattisesti vanhaan taloon?

[TrRmT]

Mielipiteitä asiasta kyselisin.

Onko patolevyt ja salaojitus laitettava vanhaan taloon jossa niitä ei ennestään ole ?
Millaiseen ratkaisuun itse olette päätyneet?
Entä oletteko uskaltaneet laittaa kellarin suihkutilaan vesieristettä, jos ulkopuolista salaojitusta ei ole tehty?

Kellariin ei ole kuulemma koskaan tullut vettä sisälle, kylpyhuoneessa seinissä ja lattioissa 36v vanhat laatat ja hyvin pysyneet (talo 57 vuotias).
Takkahuoneessa ja saunassa puupaneelit, joita ei vielä ole päästy aukomaan, mutta päällepäin näyttävät hyvältä.

Kellarissa on myös autotalli jossa viemäri. Sade ja sulamisvedet tulee tietty tallin puolelle luiskaa pitkin.

Talo ei varsinaisesti sijaitse mäen nyppylällä, mutta maasto viettää kuitenkin hieman rinnemäisesti, eikä talo seiso "kuopassakaan".
Sadevedet on johdettu kauas talon lähettyviltä salaojilla.

[maenjuh]

Aika identtinen meidän tilanteeseen nähden. Ollaan asuttu kohta viisi vuotta, enkä ole alkuhässäkän jälkeen vaivannut päätäni salaojilla. Jos ei ole ongelmia, en kyllä suosittele kaivamista, vaikka se "tämän päivän ohjeiden" mukaisesti pitäisikin tehdä jne. Kosteuseristyksiäkään en ole laitellut, hui hai, sillä saunomisen tai suihkun jälkeen vain lastalla vesi kaivoon. Ja tietysti ylimääräinen pesällinen puuta vielä saunomisen päätteeksi noin niin kuin saunatontulle. Eikä haise millekään vaikka varsinkin sukulaiset ovat nuuhkineet neuroottisina ja joutuneet pettymään: ei hometta.

Sanoisinpa, että tässä vuosien varrella olen saanut kuulla kaikkea kamalaa kaikista riskeistä. Kummasti vain tönö on jo yli 50 vuotta samalla paikalla seissyt. On peloteltu aluskatteen puutteella, yläpohjan liian vähäisellä eristyksellä, kastepisteellä, vesieristyksellä, ikkunoiden uusimistarpeella, ilmastoinnin puutteella ja vaikka millä. On se kumma, että jotkut saavat oireita toisten rintamamiestalosaumisesta. Kun sellainen ei tietenkään aikamme standardien mukaan ole oikeastaan mahdollista saati terveellistä.

Tulipa avauduttua. Älä hyvä ihminen kaiva siis niitä salaojia. Sadevedet vain poispäin talosta niin huoletta voit jatkaa onnellista asumista.

[anamasa]

Eikös se nykyinen raamatun tulkinta tälläkin palstalla mene niin, että jos kellariin halutaan lämpöeristystä, niin eristys ulkopuolelle maata vasten ja samalla salaojat. Jos kellariin ei tehdä muutoksia, niin rakenne kuivuu sisälle, mikä on ok, kunhan kuivumista ei estetä esim. vesieristeellä. Minä meinasin ensin tehdä kevyen ehostusrempan kylppäriin rakenteita avaamatta ja tuolloin olisin jättänyt vesieristeen kokonaan pois. Nyt kuitenkin avasin kaiken, eristin lattian alta salaojittavalla lämpöeristeellä ja keväällä tulee salaojat ilman patolevyä. Siltikin aion jättää vesieristeen vajaaksi, eli vain suihkutilan lattiaan ja vain puolisen metriä seinän alareunaan.

Mullakin oli laatat pysyneet sen 20+ vuotta seinällä ilman salaojia, eikä hajuja ollut. Purkaessa paljastui, että vaikka laatat olivat hyvin laastissa kiinni, niin laasti irtosi laattoineen lopulta isoina kosteina levyinä irti. Mutta tämmöstä se on. Naapuri aloitti kylppärirempan minun jälkeen ja siellä on sauna jo lämpimänä. Minä saunon ehkä maaliskuussa ja vähän menee rahaakin. Tervetuloa valintojen maailmaan

[TrRmT]

Kiitos vastauksista!

Kyllähän se pohdintojen jälkeen järkevältä kuulostaisi,
että salaojia ei tehdä, eikä kellarin suihku ja saunatiloja vesieristettäisi ollenkaan.
Jonkinmoinen mukavuuslattialämmitys on tulossa kellariin suihkun puolelle sitten joskus, että eikö sekin vähän kuivata lattiaa ainakin sisältä päin.
Suihkun puolella on patteri jota edelliset omistajat ovat pitäneet päällä jatkuvasti.

Todellisen tilanteenhan näkee vasta sitten kun pääsee paikkoja availemaan.
Kyllä laatat kumisevat ontosti kun niitä koputtelee, mutta seinässä ovat silti vielä

[umbrawhite]

Onko tilankäytöllisesti mahdollista muuttaa kellarin huonejärjestystä siten, että kosteat tilat olisivat keskellä eikä "ulkoseiniä" vasten? Tällöin ulkoseinien ja pesutilan seinien kosteuskäyttäytymisellä ei olisi paljon tekemistä toistensa kanssa? Siinä ympärillä olevat pukkarit yms. sitten tuulettuisivat vapaasti.

[TimoAB]

pieni huomio tuosta mukavuuslattialämmöstä: jos lämmität kosteaa laattaa, sen kosteus menee - jonnekin. osittain maahan, osittain sokkeliin. jos oikein varman päälle pelaat niin hankit puurallit ja jätät mukavuuslämmön veks.

[tessu]

No jos on kohta melkein 40v pysyny laatat kellarissa tippumatta niin ÄLÄ tee mitään,harmittaa kun lyövät rikki noissa kerrostalojenkin putkiremonteissa täysin hyvää ja nykyisin jo mistään saamatonta KOTIMAISTA laadukasta mutta vanhaa laattaa.
Jos kaikki pysyy seinissä ja lattioissa sehän on sen merkki että kaikki on OK,kyllä se kosteus olisi jo kaiken irrottanu!

[Hejää80]

Suoraan maakosteaan maahan/perusmaahan kosketuksissa oleva betoni on aina enemmän tai vähemmän homeessa, eikä lopeta itiöiden tuottamista ennenkuin se todella kuivatetaan alle niiden kasvukyvyn mahdollisimman suurelta alueelta. Toki lajit ja määrät voi olla sellaisia ettei juuri teidän perhe oirehdi millään tavalla.

Tuossa kesänä eräänä kun oli sokkeli esiinkaivettuna, katselin miten erinäiset valkoiset röyhelöiset sienet rupesivat kasvamaan montun seinämissä, ja tuumasin että tuo sama maa on ollut lämmitettyyn sokkeliin suorassa kosketuksessa 50 vuotta. Jotain elämää varmasti puskee huokoisen betoninkin läpi. Sama koskee myös lattioita jos niiden alla on liian hienoa hiekkaa tai peräti savea eikä muitakaan kapillaarikatkoja.

[TrRmT]

Onko tilankäytöllisesti mahdollista muuttaa kellarin huonejärjestystä siten, että kosteat tilat olisivat keskellä eikä "ulkoseiniä" vasten? Tällöin ulkoseinien ja pesutilan seinien kosteuskäyttäytymisellä ei olisi paljon tekemistä toistensa kanssa? Siinä ympärillä olevat pukkarit yms. sitten tuulettuisivat vapaasti.

Oishan se mahdollista jos alkaisi pistämään seiniä nurin ja uusia viemäreitä tekisi, mutta noin mittaviin remppoihin emme ole aikomassa, menisi periaatteessa kellarin takkahuonekkin sitten uuteen uskoon takkoineen päivineen.
Saunassa on 2 kylmää seinää ja suihkussa 1.

pieni huomio tuosta mukavuuslattialämmöstä: jos lämmität kosteaa laattaa, sen kosteus menee - jonnekin. osittain maahan, osittain sokkeliin. jos oikein varman päälle pelaat niin hankit puurallit ja jätät mukavuuslämmön veks.

Tätäkin olen miettinyt saunan puolelle kyllä. Kotonani on aina ollut puurallit sauna/suihkutilassa. Niitä on sitten jonkun ajan välein uusittu, kun ovat tummuneent.

Suoraan maakosteaan maahan/perusmaahan kosketuksissa oleva betoni on aina enemmän tai vähemmän homeessa, eikä lopeta itiöiden tuottamista ennenkuin se todella kuivatetaan alle niiden kasvukyvyn mahdollisimman suurelta alueelta. Toki lajit ja määrät voi olla sellaisia ettei juuri teidän perhe oirehdi millään tavalla.

Tämäkö on se syy miksi niitä kosteuseristyksiä suositellaan kellarin pesutiloihin?
Kun oon miettinyt asiaa, että miksi ihmeessä betonia edes pitäisi eristää jos pinnat kuivuu sisältäpäin, mutta varmaankin sitä kosteutta sitten jää sinne betoniin jos sitä puskee ulko-ja sisäkauttaa.

[Laurakaisa]

Tämäkö on se syy miksi niitä kosteuseristyksiä suositellaan kellarin pesutiloihin?

Kuten tässä kellariosiossa toisaalla aloittamassani ketjussa avaudun, ainakaan valmistajat eivät suosittele vedeneristeitä kellareihin jos ei ole varmuutta siitä, että kapillaarista kosteutta ei rakenteeseen nouse. Ja kuka sen varmuuden sitten voi kellarin osalta antaa, enpä tiedä. Ainakaan jos puhutaan sellaisesta noin 50 vuoden remontointisyklistä.

Toki talot ovat yksilöitä ja niiden rakennuspaikat varsinkin, noista oloistahan se lopulta aika pitkälle riippuu miten varpaat märkinä se talo seisoo. Minusta mitään remonttia ei pidä automaattisesti tehdä vanhaan taloon kun muuttujat ovat harvoin samat. Paljon vaikuttavat ne asumistottumuksetkin, oli kyse sitten vaikka lisäeristämisen tarpeesta tai ikkunoiden vaihdosta tai noista sauna- ja pesutilakuvioista.

[Karhis]

Hulluna olen viime aikoina näitä kellariasioita opiskellut, vaan viisaammaksi oonko tullut, sen tulevaisuus näyttää.
Meille laitettiin salaojittavaa eristetta ulkopuolelle ja kohta sitä tungetaan myös lattian allekin...tästä voivat olla monet eri mieltä, onko rahojaan järkeä sellaiseen laittaa. Kalliita ovat nämä rakennustekniset kokeilut, sanonpa vaan....

Mutta tuosta paikallisesta mukavuuslattialämmityksestä haluaisin varoittaa karulla esimerkillä. Mummini patolevytettyyn taloon, jossa maanvarainen laatta, laitettiin pukutilaan saunan eteisessä sähköinen paikallinen lattialämmitys kymmenisen vuotta sitten. Sen jälkeen saunan peseytymistilan seinä on murtunut ihan totaalisesti, laattoineen päivineen, koko mitaltaan ja vaakasuoraan. Lattialämmityksen laittoon saakka kaikki oli vallan hyvin ja asiallisesti seinä kohdallaan. Tietenkään todistettavaa syyseurausyhteyttä ei ole, mutta pahasti viimeaikaisten opiskelujeni valossa uskaltaisin esittää mielipiteen, että näillä voi olla yhteyttä. Kapillaarinen kosteus kun saattaa lisääntyä melkoisesti, jos maanvaraista lattiaa lämmitetään ilman asiallisia alapuolisia eristeitä. Tosiaan, minne se nousee ja miten routiminen vaikuttaa sitten korkeammalle kastuneisiin rakenteisiin? Sitä riskiä en ottaisi itse mistään hinnasta.

Oma veikkaukseni on, että jos haluaa säilyttää hyvän vanhan toimivan kannattaa tyytyä puuralleihin, ja vanhaan hyvään tapaan, jos haluaa uutta ja luksusta elämään lämp imien jalkojen muodossa, pitää ryhtyä kalliisiin eksperimentteihin, kuten salaojittavien eristeiden tai vastaavien lattianalaiseristysten rakenteluun.

Kellariasioiden parissa tänäänkin pähkäilleenä: KArhis

[Matti Alander]

Näin näkemättä ei voi sinällään siitä mummin talosta paljonkaan lausua. Koska taloon on asennettu patolevy on se varmasti salaojitettukin.
Mikäli seinät alkavat halkeilemaan ei syynä pitäisi olla lattialämmitys sinänsä vaan ilmeisesti on tehty jokin rakennusvirhe. Mahdollisesti salaojitustyön yhteydessä tai lattiaa rakennettaessa.
Kapillaarista kosteudennousu ja vesihöyrynä maaperästä nousevaa kosteutta ei pidä sekoittaa keskenään. Kapillaarinen imu johtuu rakenteen huokoisalipaineesta, mitä tiiviimpiä materiaaleja sitä suurempi kapillaarisuus. Vesihöyrynä ylös nouseva kosteus taas johtuu vesihöyryn osapaine-eroista. Vesihöyryn painetta taas nostaa kosteusmäärä ja lämpötila, kosteammassa on korkeampi vesihöyryn paine ja lämpimämmässä myös. Maaperän kosteus on aina lähes 100 %, joten ilman lattian lämmöneristystä kosteusvirta höyrynä on aina sisäänpäin, koska huoneilman kosteus on pienempi.
Asentamalla riittävästi lämmöneristystä betonilaatan alle saadaan lämpötilaero pysymään riittävänä. Lattialämmityksellä varustetuissa lattioissa tulisi käyttää entistäkin parempaa eristystä, jolloin miniminä voisi pitää 150 mm kerrosta ja mielellään 200 mm solupolystyreenipohjaisia eristeitä.
Eristeen vesihöyrynvastus saisi olla mielellään hyvin pieni, näin lattiasta saadaan niin sanottu ulospäin hengittävä. Muovikalvoja ei enää nykytietämyksen mukaan tule käyttää !
Salaojittavaa eristystä käytetään sen erinomaisten kapillaarikatko-ominaisuuksien vuoksi lisäämään huonekorkeutta ja samalla saadaan myös estettyä maaperän haitallista lämpiämistä. Salaojittavaan eristeeseen ei myöskään pääse sen huokoisen rakenteen ansiosta vedenpainetta, eikä se näin ollen pääse vettymään.
Turvallinen rakennustapa on pääsääntöisesti toteuttaa rakenne ulospäin harvenevana ja asentaa kaikki lämmöneristys tai ainakin pääosa ulommaiseksi, niin lattioissa kuin kellarin seinissäkin.
Kannattaa huomioida että rakennus kuivassakin rakennuspaikassa käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin keräten kosteutta alleen ja kosteus pysyy maaperässä ainoastaan riittävän lämmöneristyksen ansiosta. Siksi nykyaikaiset Passiivitalotkin voivat olla kosteusteknisesti parempia, vaikka muunkinlaisia epäilyjä on olemassa.

[Karhis]

Kiitos Matti Alanderille teknisesti oikeammasta lausunnosta, omani oli vähän spekulatiivinen näkemys yhden rintamamiestalon tolasta...Tuossa kyseisessa talossa se lattialämmitys lätkäistiin vaan vanhaan lattiavaluun ja vedettiin sitten laatat päälle- siis pukuhuonetilassa, jossa ei vedellä sinänsä lotrata. Patolevyt ja ehkäpä salaojitus? ovat olleet jo pitkään, parikymmentä vuotta ja halkeaminen tapahtui - ehkä sattumalta- melkoisen nopeasti lattialämmitykset tulon jälkeen. Kuten sanottua, ei todistettua syyseurausyhteyttä. Mutta komsiikomsaa: varmaan siitä ovat kaikki samaa mieltä, että jos aikoo laittaa lattialämmitystä, pitää myös pistää lattianalaista lämmöneristystä? Meille tulee siis kumpaakin kellariin, täydet 200 mm lattianalaislämmöneristettä ja siihen päälle maalämmöstä tuleva vesikiertoinen lattialämmitys. Talo voimakkaasti viettävässä rinnetontissa ja tosi rutikuivassa savikakussa, meikäläinen ei ota riskejä:)

Karhis

[anamasa]

Meille tulee siis kumpaakin kellariin, täydet 200 mm lattianalaislämmöneristettä ja siihen päälle maalämmöstä tuleva vesikiertoinen lattialämmitys. Talo voimakkaasti viettävässä rinnetontissa ja tosi rutikuivassa savikakussa, meikäläinen ei ota riskejä:)

Kyllä minä näen riskin koko laatan lämmittämisessä. Tämä näky ei perustu tietoon, vaan pääasiassa tältä saitilta kerättyyn mutuun, joka sanoo, että 24/7/365/50v lämpimän laatan alla 20cm eristettä ei ole mitenkään "täydet", vaan minimi. Jos mulla olisi edullista lämmintä vettä käytössä esim. maalämmön muodossa, niin menisin viikoksi paastoamaan Saana-tunturin laelle ja hakisin revontulista vastausta, että kannattaako koko laattaa lämmittää. Sitten laittaisin 300mm lämpöeristettä.

Onneksi edullista lämmintä vettä ei ole käytössä, joten tänne tulee 200mm eristettä, laatta ja päälle vain mukavuuslämpö, jota käytetään kevyesti. Kevyellä tarkoitan sitä, että lattian ei tarvitse tuntua varpaissa inhottavan lämpimältä, vaan mukavan haalea riittää. Huomaatteko miten itsesuggestio toimii kun asettelee adjektiivit sopivasti :)

[Juha_P]

Tämä ei ole mielipide mihinkään suuntaan vaan höpöttelen havaintojani.
Meillä oli suoraan maatavasten olevan pesutilan lattiaan laitettu lämmitys. Siis ilman mitään eristeitä. Lämmitettävä ala oli noin 3m2. Pidin lattiatermostaattia 15 asteessa.
Sähköä se söi keskitehona 220W.
(Lattialämmitystä syöttävässä ryhmässä on oma kWh-mittari)

Nyt remontin jälkeen lämmitettävää alaa on 12m2. Eristeenä vain 100mm funkkista. Termostaatti sama 15'C ja sähköä menee 180W keskiteholla.

Lämmitettävä ala siis nelinkertaistui ja kulutus putosi viidenneksen.

Toisin sanoen aiemmin suurin osa tehosta on mennyt maan matoselle.
Hauskaa olisi tietää paljonko numerot muuttuisivat 200mm eristyskerroksella.