Alli kirjoitti:
Ei oo parempi minusta ainakaan. Tosin kuvakulmakin on eri. Mutta tuo valkoisen ja tummaksi petsatun "muodikas liitto" on tuossa vähän ahistavan näköinen. Ehdottomasti en olisi jättänyt tuota portaikkoa puun väriseksi (paitsi portaita), mutta en olisi laittanut valkoiseksikaan.
Alli
No ei hyvä tosiaankaan

Samaa mieltä Allin kanssa, että ahdistava, mutta mä taas olisin ehkä jättänyt nuokin seinät alkuperäisiksi (?), mutta portaat kyllä maalannut jollain muulla värillä kuin tuolla 40-luvun ruskealla (tai valkoisella

). Ja vaikka valkoista puolustinkin tuossa yllä, Rosannan löytämällä esimerkillä huomataan, että paljon on myös tuota valkoisen "väärinkäyttöä". Valkoista on myös niin montaa sävyä, eikä vain tuota maalarinvalkoista, jonka vanhan tuunaajat ilmeisesti usein unohtavat.
Katale kirjoitti:Tämä nyt ei varsinaisesti enää liity aiheeseen, mutta jäin miettimään tuota valkoisen värin käyttöä. Onhan se toki klassinen ja tietyille pinnoille luonnollinen valinta. Mutta jotenkin mulla on mielikuva, että ainakin näissä 50-luvun tölleissä sitä on aikoinaan käytetty varsin vähän, en tiedä olenko väärässä. Ainakin meillä kaikki käsittääkseni alkuperäiset pinnat (haltex-kattoa lukuunottamatta) on tasan tarkkaan jotain muuta kuin valkoista: monenkirjavaa tapettia, sinivihreää ja harmaata lattiaa, punaisia ja turkooseja seinälevyjä... Jopa punaisia kattolistoja. Ja sitten sitä lakattua paneelia. Ihan vaan mielenkiinnosta jäin tässä pohtimaan, en tarkoita että näissä ei kukaan saisi ikinä mitään valkoiseksi maalata, onpa tuota tullut itsekin sudittua. Joissakin tiloissa ripsakka valkoinen näyttää parhaalta, mutta jotenkin oma fiilis yhä enemmän kallistuu tuonne värikylläisyyden puoleen.
Tämä on totta ja luinkin tämän ensin, että valkoisen "väärin käyttöä"; kirjoitin just tästä pitkät pätkät jotain, minkä kone heivasi hittoon, eli jääköön se sinne. Sen kuitenkin lisäisin, että noi valkoinen (kerman- ja listavalkoinen) ja puunväri on ilmeisesti jo alkuperäisasukkailla kilpailleet keskenään, kun toisilla on ollut listojen ja kkunanpuitteiden lisäksi esim. komeron- ja väliovet valkoiset, mutta toisilla lakattua puuta. Mutta joo hailakat pastellisävyt kyllä mitä ilmeisimmin on elimellinen osa rintsikkaperinnettä. Valkoinen aina mukana kuitenkin omalla paikallaan. Mutta kirkkaat perusvärit mun käsittääkseni yleistyivät enemmän vasta -60-luvulla (punaiset jakkarankannet tai kirkkaan keltainen ja sininen muissa maalatuissa puukalusteissa, tummansininen tosin myös jo -50-luvulla, jopa talon ulkovärinä) ja vasta seitsemänkymmentälukua kohden mentäessä oranssi jne. Ja lopulta melkein kaikki myös seinissä..
Ja ei kyllä tarkoita, että jos valkoisesta pitää, ei harrasta muita värejä. valkoiseen on vaan aika helppo yhdistää muita lempivärejään, kuten nyt vaikka tuota kirkkaanpunaista.

Kaikkea sopivissa annoksissa. Okei, puutalossa pätee myös valkoiseen (toiset lait sitten vanhassa kivikerrostalossa). Ja mullahan kun tulee tapetteja (ei valkoisia), ei tulekaan valkoista muualle kuin verrattain pieniin pintoihin, juuri listoihin, oviin, keittiön kaappeihin etc. Ja no kattoon tietysti joo.