Vanha talo savimaalla, ei saa salaojittaa

[koppelo]

Korjausrakentamisessa tulee aina isompia ja pienempiä virheitä, ja rahanhukkaa. Ne täytyy vain hyväksyä.

Jos järkeviä ollaan, niin on aina halvempaa tehdä muutoksia piirrustuksiin ja ostaa muutama metri muovista viemäriputkea, kun tehdä iso hukkainvestointi huonoon kellarisaunaan. Se vasta tulee kalliiksi.

Itse selvittäisin vielä piharakennuksen saunamahdollisuuksia.

Ja mitä lämminvesivaraajaan tulee, niin onko kellarisi tosiaan yhtenäistä avointa tilaa? Miten olisi väliseinät ja eristetty tekniikkakoppi laitteiden ympärille? Kuvailusta päätellen kellarisi on vielä aika alkutekijöissään maalattioineen kaikkineen.

[anamasa]

Onpas pelottava ketju Minä kun olin pitänyt ihan selvänä, että tähänkin savimaalla lepäävään torppaan tulee salaojat ensi keväänä. Mitä tässä nyt pitäisi ajatella. Lähtisikö tämän yhden keskustelun perusteella kantamaan säkkikaupalla rahaa jollekin pajuvarpu-ukolle? Mitkä olisi itsetutkiskelevalle selvimmät merkit siitä, että salaojien kanssa voi tulla iso itku?

[vesahy]

Tuttavalla on siniseen savimaahan kaivettuun kuoppaan perustettu talo. Toisessa nurkassa on kunnon kellari, jossa pannuhuone ja pari pientä varastohuonetta, muuta osaa talosta kannattelee anturan päälle muurattu tell-tiilistä muurattu sokkeli. Varsinaista salaojitusta talon ympärillä ei ole. Tonttia ympäröi aikaisemmin kahta puolta isot valtaojat, jotka olivat keväisin vettä täynnä. Kaupunki tuli ja viemäröi nuo ojat, en muista milloin, mutta kait joskus 70-luvulla eli silloin kun kaupungilla oli vielä sellaiseen rahaa. Viemäröinti kuivatti savimaat talon ympäriltä ja sen seurauksena talo kallistui huomattavasti. Kellariosuus jäi alkuperäiseen korkeuteen mutta muu osa sokkelia vajosi alemmaksi ja nyt talon yksi nurkka on ehkä kolmisenkymmentä senttiä muuta taloa matalammalla. Kun sisällä olohuoneessa kävelee, niin olo on omituinen, ihan kuin olisi pikkuisen huppelissa kun seinät ovat suorassa mutta lattia viettää nurkkaan päin.

[Kiwikasa.]

Kyllä ne tutkimukset kannattaa ottaa ihan vakavasti. Mitä siitä savimaasta tarkemmin ottaen sanottiin?
Sitä vaan, että voihan se olla senlaatuista kamaa, että pahimmassa tapauksessa liikahtaa tölli jo kaivuvaiheessa...

Siihen vielä, että jos vanhan anturan viereen tehdään uusi antura niin se paino on silti siinä vanhan päällä...

[Tyyppi]

Miten onnistuit saamaan salaojan kaivamista ja kellarin lattian laskemista edellyttävälle toimenpiteelle rakennusluvan ilman maaperätutkimusta?

[manusund]

Moi!

En kyllä itsekään lähtisi salaojittamaan, jos tutkijat ovat kieltäneet.

Jos talo on ns. kevennysperusteisesti tehty eli maata kaivettu pois ja tilalle rakennettu talo kellareineen. Nyt talon ympärillä oleva maa painaa maan painon+ pohjaveden painon. Kun salaojitetaan, niin veden paino poistuu. Tästä johtuen talon alla oleva maa voi alkaa työntymään talon alta pois koska talon ympärillä oleva maan paine on pienentynyt.

Tämä vain ajatus, eli voin olla väärässä. Eniten luottaisin siihen tutkijan lausuntoon, koska siitä olet jopa maksanut. Me voidaan täällä kirjoitella mitä vain

[Ves_ku]

Miten tämä pohjavesitaso 50 senttiä lattiaa korkeammalla on todettu?

Jos kellarissa on lattiassa reikä ja siinä kuoppa johon vesi nousee 10 sentiä lattiapinnan alapuolelle niin sanoisin, että pohajvesitaso on silloin siinä.
Pitäisi olla aika hyvä vedenpaineen katkasiu, että sokkelia vasten voisi vesi olla puolimetriä lattiaa kokeammalla. Periaatteessa uima-allastiivyden omaava kaukalo näin toimisi, mutta nythän siihen on tehty jo reikäkin (lattiaan).

Toinen asia on se, että tuskin kukaan olsi kyseiseen syvyyteen koskaan kellaria tehnyt jos pohjavesi olisi lattiaan nähden noin korkealla. On tietty mahdollista, että rakennetaan matalalla olevan pohjaveden aikaan, mutta en usko että kukaan noin harhaan menisi. Ja edelleen pätee se, että aika hyvät pitäisi ratkaisut 40 luvulla olla, että tämä olisi onnistunut niin ettei vesi tule kellariin kun pohjavesi nousee.

Vesisuonista ei kannattane alkaa kinaamaan. Sanon kuitenkin, että vesi pyrkii ana tasoittumaan huokoiseen maa-ainekseen. On tietenkin mahdollista, että esim. kahden savipatjanvälissä on huomoisempi kerros jossa vesi pääsee kulkemaan.

[markokoo]

Miten tämä pohjavesitaso 50 senttiä lattiaa korkeammalla on todettu?

Jos kellarissa on lattiassa reikä ja siinä kuoppa johon vesi nousee 10 sentiä lattiapinnan alapuolelle niin sanoisin, että pohajvesitaso on silloin siinä.

Vesisuonet on kumma juttu eikä ne mene vatupassin mukaan. Täällä meillä kanssa vesisuonia reilusti - tästä voi joku alkaa viisastelemaan ettei noin voi sanoa, mutta sanon kuitenkin. Naapurissa täyttyy kokonainen iso lampi lirikaivosta, se liri on siis reilusti ylempänä kuin tuo lampi melkein tontin korkeimmalla kohtaa. Ja tuo lirikaivo siis on vain paikka maassa josta vesi pulppuaa itsestään. Meillä taasen on kuulemma ennenaikaan navettaan tullut lehmille vesi myös lirikaivosta joka oli navetan sisällä, nyttemmin se on tukittu. Omenapuut on täällä myös vähän ronkeleita menestymään kuulemma juuri noitten vesisuonten takia.

Salaojitukset ja isot ojat ovat ongelmallisia tällaisissa paikoissa sen takia että ne saattavat muuttaa isommalta alueelta pohjaveden liikkeitä.

Uskoisin tässä asiassa oikeasti tutkimuksen tekijää. Vino talo ei ole kiva ja oikaisu on tosi kallista jos mahdollistakaan. Yhden tuollaisen pellolle rakennetun ja sittemmin vinoutuneen suht uuden talon vaiheita olen kuullut tarkemmin. Nykyään täällä rakennusvalvonta vaatii kaikki vähänkään epäilyttävälle savimaalle tehtävät talot paalutettavaksi, sekin on vähän ehkä liioteltua kun tänne on kuitenkin onnistuttu ennenkin rakentamaan - mutta onhan se toki varma kun paaluttaa.

[Ves_ku]

Juu ei ollut tarkoituskaan vähätellä tuolla lausunnolla salaojituksen vaaroja epäedullisella maaperällä. Tarkoitin lähinnä, että tilanne nyt ei ihan niin huono ole koska pohjavesitaso on mielestäni se 10 senttiä lattiasta alas. Jos kaellaria haluaa käyttöön niin voisi harkita salaojituksen tekoa valitsevaan pohajvesitasoon ja samalla hoitaa sokkelin vedenpaineen katkaisu kuntoon. Tällä estettäisiin pohajveden nousu tästä tasosta. Tietenkin näin tehden vesi on aivan liian lähellä lattiaa jos ajattelee tekevänsä muitakin kuin sisälle kuivuvia ratkaisuja, mutta olisipahan ainakin pohjaveden nousuun ja vajovesiin varauduttu.

Ja jos joka nurkalla vesi olisi 50 senttiä lattiaa ylempänä niin olisi vesi varmasti myös kellarin lattialla.

Lirikaivohan käsitääkseni perustuu siihen, että jollain alueella on sorapatja joka on savipatjan alla. Joissain paikoin tämä sorapatja on korkeammalla ja myös pohajveden vallassa. Korkeusero aiheuttaa matalammalle paikalle paineen pohjaveteen savipatjaa vastaan ja se on mahdollista nostaa omavoimaisesti maanpinnalle työntämällä sopiva putki savipatjasta läpi sorakerokseen. Putki voi luonnolisesti olla myös joku luonnon muovaama kanava maan pintaan.

[markokoo]

Juu ei ollut tarkoituskaan vähätellä tuolla lausunnolla salaojituksen vaaroja epäedullisella maaperällä. Tarkoitin lähinnä, että tilanne nyt ei ihan niin huono ole koska pohjavesitaso on mielestäni se 10 senttiä lattiasta alas.

Se mitä yritin jotenkin sanoa on, että jos teet tuosta nykyisestä talon lattian alta mitatusta korkeudesta salaojat laskuineen ja alat poistamaan sitä vettä, niin samalla kun poistat vettä niin muualta korkeammasta potentiaalista tulee sitä tilalle. Sitten kun tarpeeksi kauan poistunut sitä vettä niin ne muut paikat onkin kuivuneet ja ongelma tulee esille. Tän takia se tarkastaja oli käskenyt lopettaa pumppaamisen sieltä ämpärikaivosta.

Lisäys noista lireistä: Joo siis noinhan se on toki että painehan sen pintaan nostaa. Varsinainen kaivo meillä on puolitoistametriä syvä säiliö, jonka pohjasta on laitettu putki maahan. Appiukko sen on aikanaan vaihtanut pitempään putkeen kun alkuperäisellä lyhyemmällä putkella tuli liian hitaasti vettä. 18 metriä oli pelkkää savea ja sitten oli tullut joko kivi tai kallio (ilmeisesti kallio) vastaan. Eli tällä paikalla kaiketi ei sorapatjaa ole. Soraharju alkaa n puolen kilometrin päässä täältä. Tuolla kaivossa kun laittaa putkeen letkun niin vesi nousee puolisen metriä maanpinnan yläpuolelle. Ei tuolta kaivosta koskaan kuitenkaan vettä ulos valu - ota näistä sitten selvää...

[Hower]

Pohjaveden pinta kuitenkin mittausten mukaan (joka nurkalta) on n. 50cm kellarin nykyisen lattiapinnan yläpuolella

Näinhän tässä mukamas oli tutkittu ja todettu, Ves_kun tapaan ihmettelen asiaa. Jos joka nurkalla mukamas pohjaveden pinta on 50 senttiä lattiaa ylempänä niin kai sitä olisi jo pulpunnut sisälle se puoli metriä lattiaan tehdystä reiästä? Ja pitäisi oikein valua jos seinään poraa läpireiän vaikkapa 20 sentin korkeudelta lattiasta.
Ei kai se mikään yllätys kenellekään ole jos mihin tahansa savimaahan kaivaa vaikka puolen metrin syvyisen kuopan ja vettä ilmestyy pohjalle. Sen perusteella ei kannata kumminkaan pohjaveden korkeustasosta puhua.

[Juha_P]

Samaahan minäkin tuossa jo kakistelin. Tuli vaan mieleen oman saunaprojektin kaivuu. Keskellä kaivettavaa aluetta oli saviharjanne, joka alkoi työntää vettä heti kun pintaa kaapaisi. Metrin päässä vieressä soraan sai kaivaa puoli metriä syvemmälle eikä vettä näkynyt. Märkäähän se sora toki oli mutta ei sinne kuoppaan lammikkoa tullut. Tämän perusteella meillä on useampiportainen pohjaveden taso.

[tessu]

Tässä meillä kaivettu salaojat talonympäriltä rinteestä ales -80 luvulla, ei anturanvierestä ollenkaan vaan kauempaa (en kyllä muista miten kaukana se on)
Nyt kellaritiloja siivotessani jouluavarten kävin kylmäkellarinkin talonkulmassa läpi lampun kanssa eikä vettä löytynyt,on tuo vesi sitten pois menny savenseasta talo kun on rinteessä,mutta kellari kummiskin alempana.
Niin ja eihän se savi paljoa vettä edes läpäise,tässä olisi suuri homma jos koko antura ja kellari pitäisi aukasta ja tosiaankin voisi vaikka sortuakkin jos nyt 60vuoden jälkeen alkaa temuta ja rahaa menis ja PALJON.
Itseä kyllä hieman hirvittää jos tässäkin pitäisi kaivaa anturan altakin,millähän sinnekkin sitten tamppaa sen sepelin ym tiiviiksi ettei se yhtään koskaan painu alespäin?
Ei se savikaan hyvä ole mutta jos siihen montun kaivaa PITÄÄ siitä vesikin pois päästä se on tosi!

[Matti Alander]

Savinen maaperä on aina painumariskin aluetta ja nykyisin uudet talot paalutetaan jo varmuuden vuoksikin.
Painumariskiin vaikuttaa kuivakuoren paksuus, koostumus ja maakerrokset peruskallioon asti. Lisäksi vaikuttaa talon paino ja sen jakautuminen, sekä anturan kuormaa vastaanottavat pinta-alat.
Kellarissa on hyvänä puolena painon keventäminen maata poistettaessa, mutta rintamamiestalossa yleisesti ei maata ole viety pois tontilta. Haittana on monasti että poistettu maaperä on kuivakuorta, joka olisi ollut kantavampaa.
Salaojittaminen tietysti on jonkinmoinen painumariski, mutta käytännössä erittäin harvoin vastaan tullut, eikä silloinkaan 100 prosentin varmuudella ainoa aiheuttaja.
Kun kellari halutaan asuinkäyttöön, muutetaan sen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja kosteustekninen toimivuus on otettava huomioon. Kumpi on suurempi riski homehtuminen vai painuminen ?
Yleensä jos painumaa on rintamamiestalolle aiheutunut on se johtunut talon vieressä kasvavien suurien puiden vaikutuksesta, pohjaveden alentamisesta naapuri tonteilla tai suurista kunnallisteknisistä kaivannoista lähialueella.
Talon salaojittaminen anturatasoon yleisesti alentaa pohjaveden pintaa hyvin vähän. Oikeaoppisesti kaivaen häiritsemättä anturan alla olevaa maata ulospäin luiskaten on riski painumalle hyvinkin pieni.
Myöskään pelkällä salaojituksella anturan kautta perusmuuriin tapahtuvaa kapillaarisuutta ei savipatjalla pysty poistamaan. On käytettävä ulkopuolista hengittävää lämmöneristystä, jolloin ylimääräinen kosteus työntyy höyrynä ulos rakenteesta. Mitä paksumpi lämmöneristyskerros on, sitä suurempi vesihöyryn osapaine-ero ja tehokkaampi kuivuminen.
Kapillaarisuutta voidaan myös katkoa muillakin menetelmillä, mutta tahtovat olla kalliita ja vaikeasti toteutettavissa.
Salaojittaminen siis on riski, mutta oikein toteutettuna kohtuullisen pieni.

[Hower]

Haluttaisi kuulla yksikin varoittava esimerkki, jossa kokokellarillinen talo on kallistunut taikka painunut oikeaan korkoon ja fiksusti tehdyn salaojituksen seurauksena. Riskejä toki on, jos osa talosta on kellarillista ja osa rossipohjalla.
Tapauksia , jossa talo on painunut tai kallistunut kadunrakentamisen seurauksena lienee paljonkin. Kun kadun kunnnalistekniikka rakennetaan niin maat kaivetaan pois hyvinkin kahden-kolmen metrin syyvyydeltä. Täyttönä käytettään soraa, sepeliä, mursketta. Koko kadusta tulee valtaisa salaoja, joka on yleensä reilusti alempana kuin kellarin anturarakenteet taikka rosssipohjaan sokkelirakenteet. Useimmiten katu kuivattaa talon alla olevaa savea vielä toispuoleisesti, jolloin seuraa kallistumia.
Meillä tehtiin uusi tonttiviemäri kadulle uuteen kaivoon. Kaivaminen aloitettiin talon nurkalta. Kun saavuttiin tontin rajalle reilun kahden metrin syvyydessä, savi vaihtui kadun perustusrakenteiksi. Hillitön määrä vettä hulvahti samantien kadun sora/sepeli/murskekerroksista savikaivantoomme. Kaivinkonekonekuski epäili jo, että joku vesijohto kadulla on rikki. Ei kuitenkaan ollut vaan kyseessä oli pelkästään sinne kertynyt vesi. ja sen pinta oli toki paljon alempana kuin talomme anturat. Onneksi talomme on aika kaukana kadusta. Rakentelin viemärikaivantoon vielä savipadon, että savi talon alla ei kuiva liian syvältä kaivannon sora/sepeliuraa pitki. Luulen, että käytännössä meidän salaojavedet valuvat tuon viemärikaivannon sora/sepelirakenteessa katurakenteisiin. Varsinaisesta salojan poistoputkesta ei tule käytännössä koskaan vettä. Liiallisen ja toispuoleisen kuivumisen estämiseksi kaivannon savipadon yläpinta on tehty noin 10-15 senttiä anturoiden alapinnan tason alapuolelle.

Muuten, kuinka se pohjaveden pinta määritettiin? Periaatteessa siellä pitäis vieläkin olla kairausreiät, jos ei ole savi romahtanut reikiin.