Katon tukeminen kellarista

[baxtaix]

Hei,

Pitäisi tukea keskikerroksen lattiaa tulevan takan takia kellarista päin. Ajattelimme tehdä tukevan rakenteen raudasta. Mikä tähän olisi paras vaihtoehto? I-palkki, U-palkki vai neliönmuotoinen rauta-putki?

Arkijärkeni sanoo, että I-palkki olisi kaikkein tukevin edellisistä palkeista. Olenko oikeassa?

[Kiwikasa.]

Olet oikeassa...

[Hejää80]

I-palkissa, tietenkin keskiosa pystyyn asennettuna, on paras taivutus- ja leikkauslujuus painoon ja ulkomittoihin nähden. I;tä voi käyttää myös tolppana. Putkia ei käytetä kuin paikoissa joissa tarvitaan kiertymisen kestävyyttä ja yleensä tolppina. U-ei kestä juuri mitään vaan repeää kärjistään tai menee ryppyyn.

[Kuvaja]

Kaverilleni oli tehty tuosta neliöputkesta hitsailemalla.

[baxtaix]

Kiitos vastanneille.

Tässä olen laajentanut vaihtoehdot seuraaviin:

1. Rautaisista I-palkeista
2. Liimapuusta (150x150)
3. tai Lecaharkoista

Paikka on hankala, koska pitäisi saada tukeva rakenne nätisti piiloon. Lecaharkot sopisivat toisaalta, koska siitä voisi tehdä seinän seinän viereen, niin näin saisi tilan äänieristävyyttä parannettua (tilasta tulossa musiikkihuone).

[ibix]

ei varmaan kannata kellariin mitään kantavaa tehdä puusta.

meillä purettiin väliseinää noin 2,5m ja tuettiin 120mm neliöpalkilla koko matkalta. aika iso rakennelma, mutta jää melkein kokonaan pintojen alle piiloon. ammattilainen laski mitä tarvitaan.

[Sircocco]

Mulla pikkasen sama homma, mutta ei sinne päinkään..
Kellarista 4,5m seinä nurin ja palkkia tilalle. Pähkäilin ja pähkäilin, hommasin wanhanliiton tekijän, joka osasi tehdä vain oharit. Päätin siis tehdä itse. Soitin paikalle suunnittelijan. Tsekkas n. 10min tilannetta ja lupasi antaa kirjallisen laskelman palkista. Heitti suullisesti 160mm U-palkin = HEB. Odotan nyt vielä sitä "varmaa" tietoa palkista.
I-palkit on leveydeltään kovin pieniä esim 120mm on vain n. 60-66mm leveä.
Eli vinkkinä antaisin jos olet epävarma, että sijoita suunnittelijaan pikkasen ja saat asianmukaisen tiedon tarpeesta. Itse en viitsi omaa palkitusta tehdä mutu-tuntumalta, riski on liian suuri.

[baxtaix]

Mulla pikkasen sama homma, mutta ei sinne päinkään..
Kellarista 4,5m seinä nurin ja palkkia tilalle. Pähkäilin ja pähkäilin, hommasin wanhanliiton tekijän, joka osasi tehdä vain oharit. Päätin siis tehdä itse. Soitin paikalle suunnittelijan. Tsekkas n. 10min tilannetta ja lupasi antaa kirjallisen laskelman palkista. Heitti suullisesti 160mm U-palkin = HEB. Odotan nyt vielä sitä "varmaa" tietoa palkista.
I-palkit on leveydeltään kovin pieniä esim 120mm on vain n. 60-66mm leveä.
Eli vinkkinä antaisin jos olet epävarma, että sijoita suunnittelijaan pikkasen ja saat asianmukaisen tiedon tarpeesta. Itse en viitsi omaa palkitusta tehdä mutu-tuntumalta, riski on liian suuri.

Olet oikeassa. EI kannanta arvailla. Uunin ei tarvitse nitkahtaa kuin muutaman millin, niin hormiliitokset saattavat alkaa vuotaan. Mulla taitaa tuo lecaharkko olla paras vaihtoehto tällä kertaa, koska saan sillä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tukevan rakenteen sekä pinnan musiikkihuoneen ja hormin väliin (vaikea selittää sanallisesti). Jokatapauksessa keinoja on monia. Rautapalkeista kirjoittajien kommenttien perusteella käytetään kaikkia muotoja: I:tä, U:ta ja neliöputkea.

[JukkaK]

Kyseessä liene tiilitakka tms. eikä mikään peltihärpäke? Jos on valmistakka niin kannattaa kysyä siitä perustuksesta myös takan toimittajalta että täyttää vaadittavat speksit. Voi jäädä muuten takka pystyttämättä tai pesevät kätensä mahdollisista murtumista tms. Meille kun tuli edelliseen taloon vuolukivitakka ja perustus piti olla hiekkapatjasta asti betonia ja joku minimipaksuuskin sillä oli. Ehkä niillä oli joku teräspalkkispeksikin "kerrostaloon", en muista. Jos taas on omatekoinen takka niin varmaan vois esim. painon mukaan kaivaa jostain valmistakkavalmistajalta mallia mitä vaatii.

Ja eikös näissä rintsikoissa yleensä ole sitä keskusmuurin perustuksen nurkkaa sen verran joka kamarin puolella että siihen joku uuni mahtuu? Ei sitten vissiin aina olekaan. onhan sekin toki mahdollista juu. Vai onko takka liian iso siihen pläntille tai tuleeko johonkin uuteen paikkaan? Alkoi ihan vaan kiinnostamaan tarpeen taustat.

[Pekka Huhta]

Ottamatta kantaa tuohon tukemistapaan, niin hormiliitoksen sisään voi muurata pätkän ruostumatonta kurttuputkea, joka huolehtii kaasutiiviydestä vaikka uuni vähän liikahtaisi. Yläliittymäuuni liikkuu aina ja joka tapauksessa liittymän ympäriltä kun uuni lämpiää, mutta jos on aihetta epäillä että uuni voisi nitkahtaa niin ei tuo ole alaliittymäuunissakaan paha rasti.

Pekka

[Sircocco]

Sori, hyökkään tähän ketjuun omilla jutuillani..
Nyt on suunnittelija laskenut palkin HEA 200mm. Painoa tulee n. 180kg.
Pituutta on 420cm. Palkki tulee molemmista päistä 20cm seinän läpi. Eli sivuseinät toimii pystypalkkeina.
Onko jollakin kokemusta nostamisesta? Miesvoimalla vaan..Huonekorkeus 270cm.

[ibix]

juu miellä oli ne 120mm neliöpalkit (pilarit 2x210+palkki 1x260cm)jotka vielä täytettiin betonilla jotta eivät ruostu sisältä. nämä sitten hitsattiin valmiiksi maassa U:n muotoiseksi rakennelmaksi eli pilarit palkin kylkeen kiinni, jonka jälkeen helahoito nostettiin ylös paikoilleen ja hitsattiin pilarianturoiden tartuntalevyihin kiinni.

laskin että se U:n muotoinen rakennelma jossa on kaikki kolme hitsattuna toisiinsa kiinni painaa n. 350-400 kg. esimerkiksi sitä 260cm palkkia ei enää saanut yksin liikkumaan kun siihen olin betonin valanut. kahdestaan sen jaksoi siirtää ihan ok. Aika paljon stressasin kun hitsaajat tuli että saadaan varmasti tuo paikoilleen siinä 4:ssä tunnissa mitä hitsaamiseen oli varattu. ehdotin hitsaajalle että jos varmuuden vuoksi nostan rakennelman ylös edellisenä päivänä ja sitten hitsataan kiinni kun se on pystyssä, mutta kaveri ei suostunut , koska pilarien ja betoniseinän väliin jäi molemmissa päissä alle 5cm työtilaa.

rakennelma nostettiin ylös, niin että olin porannut purettavaan betoniväliseinään 2 x 16mm reikää n. metrin päähän toisistaan katon rajaan. sitten vedettiin kaksi bilteman käsivinssin vaijeria noista reijistä läpi ja kiinni palkkiin, niin että vinssit jäi palkista katsottuna seinän toiselle puolelle. betoniseinän ja palkin väliin kaksi lankkua n. 45° kulmaan luiskaksi estämään palkin heiluminen ilmassa (pienempi potentiaali kallonmurtumalle ja sormien litistymiselle).

Nostaminen onnistui ihan hyvin neljällä kaverilla, niin että minä ja apuri vinssattiin seinän takana, kun hitsaaja ja sen apuri ohjasi+avitti heiluttelemalla ja nostelemalla itse rakennelmaa. sen verran painoa ja kitkaa oli, että viimeisen metrin matkalla vinsseillä ei enää saanut liikutettua palkkia kuin pelkästään synkassa eli piti molemmista vinsseistä vetää yhtä aikaa että rakennelma liikahti.

viimeinen 5 cm sitten nostettiin lankku vipuvartena + moukarilla kolistelemalla.

[itokt]

viimeinen 5 cm sitten nostettiin lankku vipuvartena + moukarilla kolistelemalla.

Saitteko kiilattua palkin kiinni betoniholviin ilman ja välejä miten se onnistui?

[Hejää80]

Rautapalkeista kirjoittajien kommenttien perusteella käytetään kaikkia muotoja: I:tä, U:ta ja neliöputkea.

Älkää missään mimessä käyttäkö U-profiilista putkea MIHINKÄÄN kantavaan rakenteeseen, se on täysin soveltumaton profiili kannatukseen/ylityksiin, paitsi esim maanpainemuureissa pystyasennossa lankkujen pitämiseen jne muuhun käyttöön.

HEB ja HEA on I-profiilien (paremminkin H-profiilien tällä fontilla) eurooppalaisia tyyppejä.

[Labyrint64]

Mä laskin harkkojen kantavuuksia ja laitoin kolme riviä harkkoja, kellariin vielä teräsvahvistetun korotetun laatan ja yläkertaan tietty samaan kohtaan teräsbetonilaatta. Ongelma oli saada harkot oikeasti tiiviisti kiinni kattoon. Valubetoni olis tarvinnu ison reiän josta valuttaa jne...

Halvin on harkko, kalliimpi olis ostaa biltemasta pahviputkea jonka sisään raudoitus ja valaa täyteen, kallein on teräspalkit.