Toimiva painovoimainen ilmanvaihto

[Toljanteri]

Kaikenlaiset mittarit ja vempeleet on varmaan joissakin tapauksissa hyödyllisiä, edellyttäen että ne toimivat ja niitä osataan tulkita oikein.
Kyllä omat terveet aistit on riittävän luotettava indikaattori normaalissa asumisessa.
Hyvin selvittiin armeijassakin 40 ukkoa samassa tuvassa ilman minkäänlaisia tuuletuksia, melko paksua ilma aamuisin.

[Huovinen]

Mulla jäi tuossa ammattilaisen ehdotuksessa vaivaamaan se, että onko varma, että se yläkerran tuloilmaräppänä ei ala toimimaan poistona. Jotenki mulle on aiemmista lukemistani jutuista jäänyt se kuva, että on vaikea saada tulemaan se ilma sisään sieltä toisesta kerroksesta, jos poisto on alhaalla. Itellä myös pohdinnassa tuo vintin ilmanvaihto, joka nyt ihan olematon. Ajatuksissa tehdä käyttämättömään hormiin poisto yläkerran toiseen huoneeseen, siihen jossa hiukan vakituisemmin asutaan. Se vaan mietityttää, että saisko sinne myös tulon jotenki toimimaan, ettei tulis se korvausilma alakerrasta.

[rmt_52]

Mulla jäi tuossa ammattilaisen ehdotuksessa vaivaamaan se, että onko varma, että se yläkerran tuloilmaräppänä ei ala toimimaan poistona. Jotenki mulle on aiemmista lukemistani jutuista jäänyt se kuva, että on vaikea saada tulemaan se ilma sisään sieltä toisesta kerroksesta, jos poisto on alhaalla. Itellä myös pohdinnassa tuo vintin ilmanvaihto, joka nyt ihan olematon. Ajatuksissa tehdä käyttämättömään hormiin poisto yläkerran toiseen huoneeseen, siihen jossa hiukan vakituisemmin asutaan. Se vaan mietityttää, että saisko sinne myös tulon jotenki toimimaan, ettei tulis se korvausilma alakerrasta.

No nimenomaan näin itsekin mietiskelin.. saadaanko vessan poiston imu niin suureksi, että tätä tilannetta ei synny. Toki, voidaanhan sinne röörin päähän tuupata, kärjistetysti, ilmatyynyaluksen peräpotkuri, mutta kustannukset nousee hurjasti, ehkä talokin. Eli mikä lie se kultainen keskitie tässäkin ja millaiseen imuun on tarve päästä. Huippareita katselin, mutta, kun en sähköasentajaa kummempi ihminen ole, niin en tiedä noista virtauksista yms. alan arvoista yhtään mitään, eikä tietoa älyttömiä määriä ole tarjolla.

Tässäkin toki tulee vastaan se, että missä vaiheessa virtaus on niin suuri, että se rupeaa tuntumaan vetoiselta ja pöntöllä istuessa lepattaa korvat.

[maurilyly]

Mulla jäi tuossa ammattilaisen ehdotuksessa vaivaamaan se, että onko varma, että se yläkerran tuloilmaräppänä ei ala toimimaan poistona. Jotenki mulle on aiemmista lukemistani jutuista jäänyt se kuva, että on vaikea saada tulemaan se ilma sisään sieltä toisesta kerroksesta, jos poisto on alhaalla. Itellä myös pohdinnassa tuo vintin ilmanvaihto, joka nyt ihan olematon. Ajatuksissa tehdä käyttämättömään hormiin poisto yläkerran toiseen huoneeseen, siihen jossa hiukan vakituisemmin asutaan. Se vaan mietityttää, että saisko sinne myös tulon jotenki toimimaan, ettei tulis se korvausilma alakerrasta.

No nimenomaan näin itsekin mietiskelin.. saadaanko vessan poiston imu niin suureksi, että tätä tilannetta ei synny. Toki, voidaanhan sinne röörin päähän tuupata, kärjistetysti, ilmatyynyaluksen peräpotkuri, mutta kustannukset nousee hurjasti, ehkä talokin. Eli mikä lie se kultainen keskitie tässäkin ja millaiseen imuun on tarve päästä. Huippareita katselin, mutta, kun en sähköasentajaa kummempi ihminen ole, niin en tiedä noista virtauksista yms. alan arvoista yhtään mitään, eikä tietoa älyttömiä määriä ole tarjolla.

Tässäkin toki tulee vastaan se, että missä vaiheessa virtaus on niin suuri, että se rupeaa tuntumaan vetoiselta ja pöntöllä istuessa lepattaa korvat.

Meillä on ikkunat vielä tiivistämättä ja hyvin sieltä puskee yläkerrasa ilmaa sisään. Niskat on kipeenä kun huiku käy öisin tyynyt vierestä.

[Huovinen]

Meillä on ikkunat vielä tiivistämättä ja hyvin sieltä puskee yläkerrasa ilmaa sisään. Niskat on kipeenä kun huiku käy öisin tyynyt vierestä.

Oliko siis ylhäällä minkälainen poisto vai alhaalla vaan? Ja minkälainen?

[Oppes]

Luonnollinen painovoimainen poisto perustuu kaasun tilavuuden ja samalla ominaispainon muutoksiin absoluuttisten lämpötilojen suhteessa. Lämpötilaero on poistoilman ja ulkoilman välillä. Absoluuttinen K (kelvin) asteikko alkaa -273 asteesta. Normaali veden sulamislämpötila on siis +273 astetta jne.
Tämä kaasun ominaispainon muutos aiheuttaa myös sen että huoneessa aina yläosassa on lämpimämpää kuin lattian rajassa. Kahden kerroksen huonekorkeus lisää tätä ominaisuutta. Jos nyt tehdään seinään reiät sekä ylös että alas eikä puhallinta käytetä, ylhäältä on aina poisto ja alhaalta korvaus. Tietenkin olettaen että ulkona on kylmempi kuin sisällä. Kesähelteellä suunta saattaa olla toisin päin.
Jos alakerran VC: stä on koneellinen poisto, ylhäältä voi tulla korvausilma mutta kun puhallin pysäytetään suunta varmasti muuttuu. Jos yläkertaan halutaan korvausilma se on otettava jostain alempaa. Sisällä tai seinän sisällä sen voi johtaa ylemmäs huoneessa.
Kokonaan painovoimainen kaikki vaatimukset täyttävä ilmanvaihto on erittäin vaikea toteuttaa. Nyt kun vielä voimaan tulee energiatehokkuusluku rakennuksille, painovoimainen ilmanvaihto loppuu uusissa taloissa.

[rmt_52]

Luonnollinen painovoimainen poisto perustuu kaasun tilavuuden ja samalla ominaispainon muutoksiin absoluuttisten lämpötilojen suhteessa. Lämpötilaero on poistoilman ja ulkoilman välillä. Absoluuttinen K (kelvin) asteikko alkaa -273 asteesta. Normaali veden sulamislämpötila on siis +273 astetta jne.
Tämä kaasun ominaispainon muutos aiheuttaa myös sen että huoneessa aina yläosassa on lämpimämpää kuin lattian rajassa. Kahden kerroksen huonekorkeus lisää tätä ominaisuutta. Jos nyt tehdään seinään reiät sekä ylös että alas eikä puhallinta käytetä, ylhäältä on aina poisto ja alhaalta korvaus. Tietenkin olettaen että ulkona on kylmempi kuin sisällä. Kesähelteellä suunta saattaa olla toisin päin.
Jos alakerran VC: stä on koneellinen poisto, ylhäältä voi tulla korvausilma mutta kun puhallin pysäytetään suunta varmasti muuttuu. Jos yläkertaan halutaan korvausilma se on otettava jostain alempaa. Sisällä tai seinän sisällä sen voi johtaa ylemmäs huoneessa.
Kokonaan painovoimainen kaikki vaatimukset täyttävä ilmanvaihto on erittäin vaikea toteuttaa. Nyt kun vielä voimaan tulee energiatehokkuusluku rakennuksille, painovoimainen ilmanvaihto loppuu uusissa taloissa.

No niin, täähän selventi asiaa melkoisesti, kun rautalangasta väännetään.

Koneellinen poisto vessassa ei ole pysähtymässä oikeastaan missään tilanteessa. Ajattelin laittaa sähkökeskukseen viikkokellon ja tehostusnapin. Näin saadaan pelimerkkejä sen varalta, että ilman laatu huononee erityisesti, syystä tai toisesta. Perhejuhlat yms. kokoontumiset, joissa populaa pukkaa ovesta sisään pipona.

Olisko jollakulla, kellä vaan, vielä hajua, millä perusteella huippari mitoitetaan jollekin tilalle? Nythän siis, koko 120m2, kahden kerroksen poisto, on tulossa yhden huipparin varaan.

[Oppes]

Huippuimuri on tavallinen keskipakopuhallin. Olin jo -80 luvun alussa töissä ilmastointi ja purunpoistoyhtiössä jossa puhaltimet tehtiin itse. Tuotto ja paine ovat verrannollisia kierroslukuun ja siiven halkaisijaan. Mitattiin niitä itse yksinkertaisin laittein. Tuottoa säädettiin painepuolelta työntämällä kartiota puhallusputken sisään. Paine mitattiin samasta putkesta vähän aikaisemmin. Manometri oli taivutettu muoviputki jossa oli vettä. Vieressä oli metrimitan pätkä, josta luettiin vesipintojen ero milleinä. Tuotto mitattiin imuputkesta Pitot putkella dynaamisesta paineesta ja putken läpimitasta. Moottorin ottoteho mitattiin yksinkertaisesti pihti-amppeerimittarilla. Siivet voivat olla taakse- tai eteenpäin kaarevat tai vielä suorat. Taakse kaarevassa on paras hyötysuhde, eteen kaarevassa suurin tuotto ja suoria käytetään siirtopuhaltimissa koska tavara ei tartu siipiin.
Kumma kun nyt näistä imureista ole saatavilla käyrästöjä kun ne kuitenkin on melko helppo määrittää. En enää yhtään muista millaisia ilmamääriä 400 siivellä ja 1000 kierroksella saatiin. Kyllä myyjät tietoja antaa kun sanot että muuten et osta. Jos otat lähtökohdaksi että ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa, niin siinä on yksi lähtökohta. Kuristaminen on yksinkertaisin ja hyvä vaihtoehto säätöön.

[rmt_52]

Kumma kun nyt näistä imureista ole saatavilla käyrästöjä kun ne kuitenkin on melko helppo määrittää. En enää yhtään muista millaisia ilmamääriä 400 siivellä ja 1000 kierroksella saatiin. Kyllä myyjät tietoja antaa kun sanot että muuten et osta. Jos otat lähtökohdaksi että ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa, niin siinä on yksi lähtökohta. Kuristaminen on yksinkertaisin ja hyvä vaihtoehto säätöön.

Jeps, kysynpä vielä suunnittelijalta ja sit myyjältä. Kiitos vastauksesta, tällä päästään jo pitkälle.