Rivinteeraus kellariin

[anttiaa]

Riskirakenteiden välttämiseksi toimin seuraavasti: Asennan bitumihuovan muurauksen alle ja rakennan rivinteerauksen pelkästään ilmavälillä. Jätän lattiarakenteen entiselleen ilman foumeja. Kivivillankin poisjättäminen maanpäällisen sokkelin osalla minimoi mytimisvaarat.

Vesimittarin ja putkistojen eristäminen voisi olla paikallaan jäätymisvaaran vuoksi.

Korvausilmareiät ja kunnollinen poistoputki ilmastoinnissa.

Jos nuo toimenpiteet eivät auta yhtään ensikesänä ulkopuolista sokkelin remppaa.

Mitäs mieltä sellasesta systeemistä, että muuraisi modulitiilellä ja jättäisi vaikkapa 20cm välin jonka täyttäisi legasoralla?

[Luigi]

Erinomainen ketju, etenkin kun omalla kohdalla on edessä rivinteerauksen teko viileään (tarkoitus pitää lämpötila plussan puolella, ei vakituisesti kovin lämpimänä) autotalliin ja varastoon! Lattia on aikanaan eristetty ja tehty kapillaarikatko, ja alkuperäinen rivinteeraus on purettu pois (syynä ilmeisesti räjäytystyömaan aiheuttaman sokkelivaurion korjaus.) Betonirakenteisessa ulkoseinässä on sisäpinnalla bitumi/piki/tms kerros, joka on paikoitellen irronnut/tettu. Nykyisin suoraan seinää vasten on styroksilevyt, ja niiden päällä jotain tiivistä kuitulevyä ja vaneria, välissä ilmarako. Nuo saa siis lähteä (ei sovi tulevaan käyttötarkoitukseen.) Samalla tiloihin muurataan palo-ovellinen väliseinä tiilestä tai väliseinäharkosta, ja toteutetaan rivinteeraus samalla materiaalilla. Kivivilla rivinteerausvälin yläosassa ei liene liioittelua.

Ei ole kuin pari kysymystä: Olisiko tuo bitumointi syytä korjata puhjenneilta osiltaan? Ja toinen itse bitumista: Se ei haise vähäisimmässäkään määrin ratapölkyltä, myöskään juuri murretusta pinnasta. Mahtaisiko olla jotain muuta, kuin aikakaudelle (1951-52) tyypillistä kivihiilitervaa?

[Wesgu]

Nostetaanpa vanhaa viestiä.

Kellari rupeaa olemaan sisäseiniä vaille. Kertokaapa viisaammat minulle, että käytänkö Siporexia vai HB:n harkkoa. Tulee olemaan tilasta johtuen 68mm. Takkahuone, joten kosteutta ei hirveästi sisältä tule, joskin vieressä on kyllä suihku/sauna.

Näitä olen miettinyt:

HB-Harkko:
+ halpa
+ kevyt
+ helppo vetää sähköt sisään.
+ saa tarvittaesaa valettua paikka paikoin umpeen = tukevampi.
- onko liian "ilmavaa"
- eristääkö yhtään itsessään?

Siporex:
+ eipä ole kallis tämäkään
+ kevyt
+ eristää kai paremmin kuin tuo harkko

Väliin tulee yläosalta kivivillaa, joka seinän kaltevuuden takia tulee olemaan vain 30mm . Mitä villaa olette käyttäneet??

[Juha_P]

Jos sopii, niin kerron muutamia havaintojani kun molempien kanssa olen nyt touhunnut.
En sen enempää suosittele kumpaakaan.

Sipo:
+helppo työstää kun voi sahata vaikka timpurin sahalla, veistää puukolla ja porata puuterillä.
+helppo muurata suoraa seinää mittatarkkojen levyjen ansiosta
-kiinnitykset mietittävä tarkemmin höttöisyyden takia.
-ikkunoiden ja ovien ylitykset hankalia kun ohut sipo-soiro ei kestä mitään.
-muuratessa oltava nopea. Liisterilaasti jässähtää melkein samantien kun harkon on nostanut paikalleen. Se on hierottava heti asentoonsa.

HB:
+kaikin puolin kestävämpää.
+ohutsaumamuurauslaasti antaa enemmän aikaa hieroa harkkoa paikalleen. vrt. sipo
+onteloihin helppo vetää sähköt ja PEXit (ainakin 88 millisessä)
-kiinnityksiä mietittävä tässäkin. Ei se proppu tyhjän ontelon kohdalla paljon pidä.
-ei niin mittatarkkoja. Muurtatessa oltava huolellisempi, ettei seinä ala kiertää tai kallistua. Enemmän tasoitettavaa.
-hankalampi työstää. Harkkosahalla saa tietysti poikki mutta muuten vaatii rälläkkää.

Siporex-rivinteerauksissa vedin sähköputket ilmarakoon ja rasioihin vaan korotusrenkaia niin paljon, että ylettyvät harkosta läpi.

[Wesgu]

Kiitos vinkeistä. Tuo siporexin hötöisyys kyllä hieman epäilyttää. Noihin seiniin ei kyllä tarvitse mitään kiinnitellä, joten eipä ole varmaan ongelma. Pinta tulisi valkoiseksi "slammatun" oloiseksi... luulisi, että harkkoon ottaisi paremmin kiinni.

[Juha_P]

Molempiin tarttuu esim. tiilitasote hyvin. Sen kanssa on sama ilmiö kuin muuratessakin, eli sipossa laasti kuivuu nopeasti ja sitä on kostutattava pari päivää sitoutuisen varmistamiseksi. Priiman pinnassa tuntuu säilyvän kosteana ilmankin. Ainakin huonosti tuulettuvassa kellarissa.

Koitin yhdelle seinälle vetää antiikkilaastin ilman pohjatasotetta mutta saumat paistaa läpi vaikka vetää kaksi kerrosta.

[Luigi]

Kahi-väliseinäpontilla tein omat rivinteeraukset (joista tuossa ylempänä kyselinkin.) Päätyseinän osalta ei tullut tarkistettua sokkelin suoruutta, niin eristysvahvuus vaihtelee siinä nyt sitten 50-25mm:n välillä, kun ei alkujaan hoksannut tehdä rivinteerausta sisemmäksi (tosin ei sitä mielellään kovin paljoa olisi sisemmäksi tuonut muutenkin vähissä olevan tilan takia.) Tuon ohuen eristysvahvuuden takia käyttäisin itse siporexia, joka kuitenkin jossain määrin eristää itsessäänkin. Ikkunoiden ylityksiin jouduin joka tapauksessa valamaan palkit teräsbetonista, oven ylityksessä käytin valmista palkkia, sellaiselle tila riitti.

Kannattaa tosiaan tarkistaa se sokkelin suoruus useammastakin kohdasta, ettei tule yllätyksiä eristyksien kanssa. Omassa torpassa jo valumuoteissa oli ollut senttikaupalla heittoa, ja siihen päälle sitten sokkelin pullistuminen vauriokohdista.

Tasoituksena käytin tiilitasoitetta (ei sisällä muovipohjaisia komponentteja, joten ei pitäisi olla liian tiivistä), jonka maalasin kalkkimaalilla, joten rakenteen pitäisi olla hyvin hengittävä. Melkoisen lujasti tuntuu tuo tasoite tarttuvan Kahi-tiiliin kiinni, kun sitä on myöhemmin hieman tarvinnut kilkutella pois joistain kohdista.

[Wesgu]

Mitäs kivivillaa olette käyttäneet tuolla välissä. Palovillanhan saisi helpoiten kiinni ulkoseinään. Nuo "perus" kivivillat kun ovat melko letkua tavaraa.

[lakkama]

Minä käytin ihan tavallista Paroc extra 50:stä. Parilla pikanaulalla apukiinnitys sokkeliin. Kyllä ne siellä sitten pysyy, jos kivet muuraa tiiviisti villaan kiinni. Laitoin villat vain yläosaan ja tein reikävaneella "tartunnat" rivinteraukselle villojen alapuolelta. Eivät pääse valumaan, vaikka jäisi paikoitellen enemmänkin rakoa villoihin.