Noi supercatit sen sijaan ei mulla toiminu, liekö olleet jotain maanantaikappaleita, mutta eivät erottaneet asiakkaan henkeä ruumiista välittömästi... Yks episodi on jäänyt mieleen aika hyvin. Tokana syksynä mulla ei viä ollut nykyisiä kissoja, mutta nurkissa pyöri joku hyvin mukavuudenhaluinen karvakasa, jota en pitänyt sisällä puutteellisen hiekkalaatikkokäyttäytymisen takia. Ilmat kylmeni ja hiiret tunki pirttiin, joten viritin tommosen muoviräpsän lattialle. Keskellä yötä heräsin infernaaliseen meteliin, hiiri oli loukussa mutta ei kuolleena, vaan pomppi vimmatusti lankkulattialla. Minä ylös ja jahtaamaan yhdistelmää, joka tietenkin rynkytteli kalusteiden alle... Lopulta sain vesselin kiinni, ja seuraava ongelma oli että milläs mää sen ny tapan? Muistin että onhan pihalla kissa, joten ulos yöhön ja kissa huhuilemaan. Kissa lyllersikin tallilta hyvin kylläisen oloisena -olihan se juuri ehtoolla jakanut grillikanan kanssani- joten heittäessäni kituvan hiiren sen eteen se vain nuuhkaisi sitä ja tuli suijaamaan jalkoihini... Lopulta huomasin kuistin nurkalla vesiämpärin johon hukutin hiiren, kissan katsoessa vierellä "ai sä teet sen tollain!"-ilmeellä. Siinä seistessäni jääkylmällä öisellä pihamaalla alusvaatteillani , hiiren kuolinkamppailua jouduttaessani sain jostain syystä mahdottoman hihityskohtauksen...
Nojoo, jatkossa köytin loukun narulla lattaraudan pätkään, mutta koska useammankin kerran hengenlähtö kesti kovin kauan niin heitin mokomat härvelit kaatopaikalle.


