Sokkeli eristetty salaojittavalla, miten sisäpuoli

[Matti Alander]

Harrin asennus on OK ja ei muuta kun sisäpuolen kimppuun vaan.
Energian kulutusta laskemaan pyrkivät määräykset juontavat EU:sta ja Kioton ilmastosopimuksesta. Sieltä ne sitten siirtyvät yllättävänkin nopeasti omiin rakennus määräyksiimme. Koskevat tietysti vain uudisrakentamista ja ensin julkista rakentamista.
Energian kulutusta voidaan tietysti hillitä ja samalla ympäristön saastumista monilla keinoin muutoinkin kuin eristämällä pelkästään seiniä: Hyödyntämällä lämpöpumpputekniikkaa, laskemalla asunnon lämpötilaa, säästämällä vettä, käyttämällä aurinkopaneeleita, tuulivoimaa hyödyntämällä jne...
Kyse on siis kokonaisuudesta eristekauppias on kohtuullisen syytön hommaan, mutta silti varmasti myös tyytyväinen.
Saattaa Hower Gurukin joskus asioita sekoitella, mutta se ei missään nimessä ole ollut tarkoituksena. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman selvää ja hyvää tietoa ja auttaa miestä mäessä.
Kosteustekniset asiat vaan ovat hyvin monimutkaisia ja on osattava ottaa monia asioita huomioon. Täydellisiä miehiä tällä alalla on hyvin vähän ja joka päivä oppii aina uutta. Rakennusfysiikka kuitenkin toimii luonnon lakien mukaan ja tiedemiesten oivaltamilla periaatteilla.
Sisäpuolista eristystä ei voi koskaan suositella parhaana ratkaisuna kellarillisissa taloissa, mutta eri syistä joudutaan monasti kombromisseihin, joissa tulisi olla mahdollisimman vähän riskejä.
Salaojittavilla eristeillä kerrospaksuudet voivat olla 100 mm, 140 mm, 150 mm tai 200 mm, mikä milloinkin on tapauskohtaisesti ratkaistava. Jos puhutaan salaojittavista lämmöneristeistä riippuu takaisinmaksuaika mihin verrataan. Jos otetaan huomioon kaivannon täytön mahdollisuus 2/3 osaa kaivumassoilla voi takaisinmaksuaika olla täynnä kun työ on suoritettu.
Kuten huomaat Hower ei eristekauppiaanakaan kovin helpolla pääse, työtä kyllä riittää tehtäväksi ja mikä ettei, kun se tuntuu mielekkäältä ja motivoivalta.

[Hower]

Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman selvää ja hyvää tietoa ja auttaa miestä mäessä.

- näin olen tarkoituksesi nähnytkin ja kiitettävän kärsivällisesti olet tietotaitoasi jakanutkin meikäläisen (yli-)kriittisistä mölinöistä huolimatta

[Matti Alander]

Kiitos Hower mukavasta palautteesta, joskus kyllä taas tuntuu ettei työ mene hukkaan.

[TommiT]

Omasta mielestä mitä olen Matti A:n juttuja lukenut, varsin maltillisesti hän on tuotteitaan "tuputtanut". Jos on tuputtanut, niin harvinaisen hyvin hän on osannut fysiikan kautta perustelut esittää... Matin monesti kauppaama kompromissiratkaisukin lattiaan, esim. 100mm fuktia ja toiset 100mm eps:iä osoittaa että matilla on muutakin kuin rahankeräys mielessä... Matin jutuista mä olen ainakin suurimman osan "kellaritietämyksestäni" ammentanut.

Sinänsä mitenkään muottikolmiota mollaamatta, mutta kysykääpäs sieltä mitä mieltä ovatten Matin usein esittämästä kompromissiratkaisusta.

Terv Tommi

[Matti Alander]

Eps eli solupolystyreenin yhteistäytöstä meillä on oikein VTT kanssa tutkimustietoa, niin vesihöyryn läpäisytestin kautta kuin Eps seinärakenteenkin kanssa.
Tieto on kertynyt meille Eps-muottivaluharkkojen kanssa toimiessa ja niiden kosteusteknistä toimivuutta ratkottaessa.
Solupolystyreenin vesihöyryn vastuksen määrä riippuu tuotteen lujuudesta, eli paljonko raaka-ainetta käytetään. Mitä kevyempää solupolystyreeni on sitä pienempi on vesihöyryn vastus. Salaojittavassa tuotteessa vesihöyrynvastus on tietysti rakenteen vuoksi olematonta.
Siksi on päivänselvää että lattiarakenteen toteuttaminen pelkästään salaojittavilla eristeillä on kuivumistehokkuudeltaan ylivoimainen. Kuitenkin toteuttamalla säästörakenteena päällimmäisenä lattia Eps 60 - 100 kpa ja alimmaisena salaojittava eristys, saadaan toteutettua ulospäin kuivuva rakenne, sekä toimiva kapillaarikatko.
Molemmat rakenteet ovat kuitenkin merkittävästi toimivampia, kuin erilaiset muovikalvoviritykset, joita takavuosina paljon käytettiin. Siis suositeltavinta on käyttää kauttaaltaan salaojittavia eristeitä ja säästörakenteena myös yhdistelmärakennetta.
Mikäli tilaa on paljon voidaan käyttää myös alimmaisena kevytsoraa, jonka vesihöyryn vastus on olematon, mutta eristyskyky heikko, jolloin tarvitaan n. kolme kertaa paksumpaa eristyspaksuutta.
Eps-muottivaluharkoilla toteutetaan kellarinseiniä eristettynä salaojittavalla eristeellä saadaan myös kuivumista ulospäin tapahtumaan, kuten ehdottamissani lattiakombromisseissakin. Joten tästä ajatukseni poikii.

[Harri S]

Nyt on sitten olutu siellä sisäpuolella... 2 kuukautta.

Lattian rakenne pääosassa kellaria oli tuplalaatta, välissä valurautaviemäri, käyttövesiputken runkolinja ja seassa täyttöhiekka.

Loppiaisena nimipäivän kunniaksi aloin paukutella kirveenhamaralla pois raudoittamatonta päällilaattaa ja kannoin sitä tavaraa sitten työn tohinassa ämpärillä pihalle kaikenkaikkiaan 18 neliömetriä. Se vaati tosin muutamaa useamman kirvenhamaralla napautuksen, ennen kuin lattiat oli betonilaatasta vapaat, mutta tuo oli keino keran kellarin alipaineistuksen, jolla sain hillittyä kivipölyn nousua talon yläosiin, koska perheessä on kaksi äärimmäisen allergista ihmistä. Valurautaviemärit hakkasin kaikki pois, koska koko viemärilinjaa piti tiputtaa 35 senttiä syvemmälle syystä, joka selviää tuolla lopussa ja tilalle tuli hyvinkiinnitetyt muoviviemärit sekä uusi muovinen runkovesilinja vesimittarilta talon tekniseen tilaan asti. Viemärin tipauttamisen mahdollisti se, että se oli nostettu noin 40 senttiä ylöspäin heti anturan alituksen sisäpuolella alkuperäisen pohjalaatan yläpuolelle ja nyt uusi linja on tasaista kaatoa koko matkan anturalle asti ja siitä eteenpäin.

Sokkelin ulko-osien Toja-levyt oli fiksusti jätetty tuolta korotetulta osalta sinne hiekan ja valun alle ja ne tulikin nyt sitten samalla poistetua ja piikkasin poravasaralla seinien betonipinnat Toja-levyistä puhtaaksi tulevaa yläosien uretani-kivilevyeristystä varten. Seinien alalosat jäävät ilman eristettä, jotta ulkopuolen salaojittava eriste toimii tehokkaammin kuivattavasti.

Vanhan vahvistetun betonilaatan piikkasin koneella auki uutta runkoviemäriä varten. Uuteen viemäriin tuli automaattinen padotusventtiili yhdistettynä 350 millisestä putkesta tehtyyn pohjaveden tarkkaamokaivoon, ennen kuin viemäri menee talon anturan alta ulos. Tästä kaivosta padotusventtili on helpo huoltaa ja samasta kaivosta pääsee valvomaan salaojien toimintaa pohjaveden pinnantasoa mittaamalla. Lisäsin samalla lattiakaivot sekä vesimittarin alle tuon padotusventtiilikaivon viereen, että tulevaan kodinhoitohuoneeseen, joka oli ennen ollut baletti-voimisteluhuone puulattioineen, kaiteineen ja peileineen.

Uuden lattialaatan sain valettua eilen. Alle tuli tasaus, salojittava Fukstisol eriste, suodatinkangas sekä laattaan raudoitusverkko ja vesikiertoisen lattialämmityksen putkistot kahteen piiriin jaettuna (2 eri huonetta). Koko tekninen tila (pannuhuone, keskellä taloa) ja tuo huoneiden välinen väliseinä oli murattu tuon raudoitamattoman laatan päälle, joten työn edetessä niiden seinien alle piti tietysti muurata harkosta uutta sokkelia alkuperäisen pohjalaatan päältä noita eikantavia seiniä kannattamaan.

Kellarin kantavan väliseinän takana, kylppärin puolella, oli 20 sentin korotettu lattia muovimatolla (suihkutilan takaosa ja takakäytävä suihkuhuoneesta takapihalle), jossa kulkivat valurautaviemäri sekä takkahuoneen, suihkutilan ja saunan lattialämmitysputket. Tuon korotetun lattian poispiikkaus koneellisestikin oli melkoinen savotta koska sitä paksuutta oli varsinkin harmaavesipumppaamon kohdalla yli 40 senttiä ja rautaa pirusti seassa. Koko tuon osan kaivoin auki alkuperäiseen pohjalaattaan asti jatkoin lattialämmityksen jakotukeille meneviä putkia 55 senttiä, jotta sain tipautettua putket käytävässä tulevan uuden alemman lattiatason alapuolelle suojaputkineen. Samalla poistin koko sisälletuulettuvan ja haisevan harmaavesipumppaamokaivopoteron ja yhdistin suihkuhuoneen ja saunan lattiakaivojen linjat pumppaamon kohdalta uuteen alempaan runkoviemärilinjaan ja tulihan sinä sitten yksi Wc-istuinkin tällättyä sinne suihkutilan nurkkaan, kun kerran viemärihommat sen mahdollistivat. Uuden laatan alle Fuksitolit, suodatinkankaat jne.

Vesieristin kylppärin lattiaosan (jossa oli ollut muovimatto) Kiillon kerfiberituotteilla ja päälle tuli 10x10 laatoitus. Noita lattioita en alkanut hakkaamaan pois vaan niistä päästin pintarempalla, joka jatkuu saunan osalta (muovimaton poisto ja laatoitus) sitten kesemmällä.

Nyt koko kylppäri on samaa tasaista lattialinjaa aina käytävän päähän talon takaovelle asti, yksi Wc-istuin tuli lisää ja kaikki harmaaveden hajut ja pumppaamon häriöt on mennyttä elämää. Takkahuoneen seinät vedän auki, levytän uusiksi ja poistan eristeet seinien alaosista syy on sama kuin tuolla aiemminkin mainitsin. Sauna, kylpäri ja takkahuone on onneksi tuolla alkuperäisellä alemmalla lattiatasolla, joten mitää Tojalevyvirityksiä siellä ei ole, eikä tekemäni tutkimukset sieltä mitään vaurioita paljastaneet.

Pikkasen paikkoja kolottaa, koska hiekkaa pihalle on tällä viikolla lentänyt yli 2000 kiloa ämpärillä kannettuna + jo aiemmin se vanha betonilatia ja noin 2000 kiloa betonia on vastaavasti kannettu säkeissä sisälle, kun muuta mahdollisuutta tuon uuden lattiamateriaalin tuomiselle ei ollut. Yksikseni tehtynä meni tuo vajaa pari kuukautta ja tämä kulunut hiihtoloma aika siivillä. Nyt olen sitten kastellut noita valuja, etteivät halkeile ja kopristele kuivuessaan. Pikkasen lattialämmityksen putkihommeleita ja pinnoitushommia ja pääseen pölyjen poispyyhkimiseen sillä aikaa, kun laatta kuivuu. Hallitus saa sitten mieleisensä ja ennen kaikkea ison kodinhoitohuoneen käyttöönsä ennen kesää.

Tässä prokkiksessa aikataulutus ja eri työvaiheet eri tiloissa ovat olleet suunnitelun ohella se tärkein asia, koska talossa asutaan koko ajan ja pitkät käyttövesi ja viemärikatkokset eivät ole ollee edes vaihtoehtoina mielessä. Vedet ja viemärit on oleet poikki max 2 tuntia, koska kaikki uudet putkistot on tehty vanhan rinnalle ennen uusien kytkentää ja vanhojen poispurkamista.
Piha on lumien sulettua varmaan mielenkiintoinen näky, toki betonit, raudat ja hiekat on lajiteltu valmiiksi omiin kasoihinsa.

Niin ja kiitokset Matti Alanderille.

Sinun kirjoituksesi on antaneet paljon hyviä ajatuksia projektin edetessä ja jo ennen sitä.

[Matti Alander]

Kiitos Harri S. palautteesta, tämä motivoi jatkamaan samaan malliin.
Yritystoiminnassa ja yhteiskunnassakin on kaksi eteenpäin vievää asiaa ja se on kilpailu, sekä motivoiminen.
Kevättä odotellessa.

Matti Alander

[Harri S]

Avasin lopulta varmuuden vuoksi lähes kaikki kellarin seinät sisäpuolelta ja tein koolaukset, eristykset ja sulut uusiksi.
Sisäpuolen eristykset menee nyt ulkopuolen kanssa 30 senttiä päällekkäin ja seinien alaosat on tyhjät eristeistä vajaan metrin matkalta.
Koolauksen alajuoksut ja alaosat kulkee nyt varmuuden vuoksi vielä erillisten tiilikorotusten päällä n. 15 senttiä irti lattiatasosta ja 5 cm irti betoniseinästä.
Levytin seinät lopulta uusiksi saunaa ja yhtä lyhyttä kylppärinseinän pätkää lukunottamatta, jotka nekin tosin tuli avattua 15 cm lattianrajasta muovimaton poiston yhteydessä, laatoitettua sen jälkeen seinän alaosa + lattia. Niissä oli jo valmiiksi tuo alajuoksun tiilikorotus edellisen tekijän toimesta ja apinoin sen sieltä muihinkin kellarin seiniin.
Kodinhoitohuoneen seinän levytin varmuuden vuoksi Aquapanelin kivilevyllä, joka oli kohtuu hinnakasta tavaraa, mutta ei mätäne heti jos sattuu joskus kostumaan.

Noin 10 sentin vedenpaisumus ei vielä pääse kastelemaan seinien koolauksia.
Huoneissa on vesieristykset ja latiakaivot takkahuonetta lukuunottamatta sekä viemärin runkolinjassa automaattinen padotuventtiili.

Ainoa lopulta ongelmallisen kellarin Siporexväliseinän (ei kantava) alaosan kaksi alinta märkää tiilikerosta poistin pätkissä kokonaan 20 cm lattiatason alle ja kapillarikatkoksi Fuktisolit aiemmin laitamieni lattiaeristeiden jatkoksi ja alaosan uudelleen valaminen, liippaus, maalaus ja nyt ei tuo pahin ongelmaseinäkään enää talon alta kosteutta ime. On rutikuiva alhaalta ylös.

Kosteuseristeet laitoin laatoitusten alle lähes kaikkialle (lähes kaikkialle = myös kodinhoito- ja varastohuoneet missä on nyt se Fuktisol, vesilämmitetyn laatan alla).

Seinät ja lattiat on nyt siis uusittu lähes kauttaaltaan.
Kodinhoitohuone kalustettu, vedet ja viemärit, lattilämmitykset asennettu.
Enää puuttuu sähköjen (valot) vetoa ja takkahuoneen maalaus ja listoitus.
Lisään vielä yhden poistoimurin kellarin toiseen puoliskoon, jotta puukinkuivauskosteudet menee hallitusti pihalle.

Ihan helvetillinen remontti, mulle taatusti elämäni viimeinen tällainen, mutta nyt tietää että uusittu rakenne tulee myös kestämään pikku katastofejakin.
Kapillaarisuutta löytyy toki vielä sokkelin anturoista, mutta ulkopuolen salaojittavat kuivaa sen kosteuden tehokkaasti ulospäin niihin uusittuihin salaojiin.

Kellari on edelleen todella kuiva ja uusitut järjestelmät toimii haluamallani tavalla.
Pohjavedet pysyttelee kiltisti sadekausillakin vajaat puoli metriä lattiapinnan alapuolella.

Seuraava, eli autotalliprokkis lähtikin jo käyntiin ekan suunnittelukokouksen tiimoilta lupavalmistelijan ja vastaavan johdolla.
Pohjatutkimukset tontilla on kuukauden kuluttua...

[Harri S]

Kohta 8 vuotta sokkelieristyksestä ja salaojarempasta.
Rakenne pelittää kuin junan vessa ja kellari on pysynyt rutikuivana.
Yhden kerran katutyömaa tukki kunnan viemärin ja suihkuhuoneen sekä takkahuoneen lattialle parin neliömetrin liraus aamuvessavesiä, koska se putkirempassa ”varmuuden vuoksi” asentamani padotusventtiili (jota ei ennen remppaa alunperin ollut) oli toiminut ja siten vältyttiin koko kellariosan tuhoavalta reilun metrin paskatulvalta. Urakoitsija maksoi lattian pesun ja desifioinnin.
Salaojat toimivat hienosti mutta salaojapumppu petti kerran ja yksi kellarin nurkka kastui. Homma korjaantui uudella pumpulla ja salaojakaivon pintahälytysjärjestelmän asensin vastaavan varalle.
Koska kellarin lämmöneristys on tehty salaojittavalla on kellari ollut rutikuiva ja kuivui itsestään myös tuon salaojapumpun hajoamisen jälkeen. Sillä salaojittava on myös lattian alla ja kellarin sisäseinissä ei ole alimman 60cm kohdalla eristettä (ovat tyhjät) sekä sen koolauksen alajuoksunhan rakensin muutaman kahitiilen päälle, välissä muovi, n. 15cm korkeudelle lattialaatasta juuri tällaisten juttujen varalta. Eli tuossa kastui takkahuoneen lattialistat 2m matkalta.
Eli kannatti varautua myös kaikenlaisiin ongelmiin vaikkei niitä missään vaadittukaan.
Mitään ei ole tarvinnut auki repiä viemärihaaverin saatikka tuon salaojapumpun hajoamisen takia.
Takkahuone toimii usein vierashuoneena ja suihkutilassa sekä kodinhoito-osastossa on manuaalisesti ohjattavat 100mm poistoilmatuulettimet tuuppaamassa ylimääräisen sauna-/suihku-/pyykinkuivauskosteuden ulos, jolloin kellarin tuuletus toimii kesähelteilläkin hallitusti 24/7.

[Matti Alander]

Salaojaremontti on kokonaisuus, joka monen tekijän summa: On pyrittävä saamaan kuntoon pohjaveden virtaamat, pintavedet vesitiivein maakallistuksin, estettävä vedenpaine maan ja kellarinseinän välissä, kesäaikainen kondenssi viileässä maata vasten olevassa rakenteessa jne...
Salaojittavat lämmöneristeet tosiaankin ovat erityisen päteviä tässä. Lisäksi muodostuu vielä kuivaavat ominaisuudet, lämpötilaerojen ja vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta. Lähes jokaista rakennusta vaivaa kapillaarinen kosteudennousu anturasta, rakenteen huokoisalipaineen aiheuttamana. Fuktisol tekniikalla saadaan kuvan mukaisesti työnnettyä ylimääräinen kosteus kohti maaperää vesihöyrynpaineen tasaantumispyrkimyksen avulla ( Dalttonin kaasujen osapainelaki ). Siksi bitumit ja patolevyt on poistettava rakenteesta tai niitä ei pidä perustukseen asentaa, mikäli perustusta halutaan myös kuivata.
Kosteusteknisen toimivuuden perusasioita on ajatella tehtävän vedelle ja kosteudelle helpoin tie pois rakennuksesta, tiivistämällä ongelma vain helposti vaihtaa paikkaansa. Lämmöneristeet aina ulommaiseksi, niin perustus yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Lattiarakenne toimii aivan samoin tavoin, muuta eroa kellarinseinään ei ole, kuin että se on vaakasuorassa. Fuktisol eriste on myös erinomainen kapillaarikatko ja näin vältytään monasti suurilta ja hankalilla massanvaihdoilta. Lämpöeristetty lattia tai kellarinseinä ei kondensoi kesäkuumilla, jolloin tuuletusilman mukana siirtyy Konvektiona grammoina runsaasti kosteutta kellariin.
Tuote keksittiin jo vuonna 1965 ja käytetty Suomessa 26 vuotta, referenssejä alkaa olla melkoisesti.

[Matti Alander]

Toisinaan joudutaan pakosta käyttämään kellarillisissa taloissa pumpaamoja. Ainoastaan salaojitusvedet kannattaa pumpata ja rännivedet sitten vapaalla kaadolla.
Pumpaamon käyttö on tietysti se viimeinen vaihtoehto, tekniikka tahtoo joskus treikata tai sähkökatkojakin voi olla. Silloin kuivaavat ominaisuudet ovat tärkeitä niin lattian alla, kuin kellarinseinässäkin. Kuivaaminen alkaa salaojittavilla hengittävillä eristeillä välittomästi, kun tekniikka toimii ja vedenpinta laskee. Pumppaamojen yhteydessä suosittelen 200 mm kerrosta salaojittavaa eristettä, jolloin kuivuminen nopeutuu merkittävästi. 200 mm kerros myös lattian alla toimii kuivumista tehostaen ja nopeuttaen. 200 mm kerros on myös hyvä suoja maaperän lämpiämistä vastaan lattialämmityksen yhteydessä. Tästä vähemmän puhutaan tai ymmärretään, maaperän liika lämpiäminen on yksi kosteusriskeistä. Hyvä esimerkki tästä on lämmin kesäpäivä järven pintavesi lämpiää ja tulee viileä ilta, niin voitte nähdä usvan nousevan ylös järvestä.
Paksu eristyskerros salaojittavaa lämmöneristettä luo tietysti myös lisätilaa vedelle, jos pumppaamo jostain syystä pysähtyy ja korjaamiselle jää enemmän aikaa. Talon ympärillä on helposti vesitilaa yhden säiliöauton verran eriste- ja sepelitilassa. Ei täyty aivan hetkessä.