Kissan mieli toimii hieman toisin kuin ihmisen, ei niistä osaa sanoa oikein mitä ne ajattelevat, toisinaan ovat ilahtuineita, toisinaan ei kiinnosta, aika hetkessä ne kuitenkin elävät, eivät kovin paljoa taida miettiä menneitä tai tulevia.
Oli taas käyty napsimassa vähän evästä varastossa, mutta aika vähän tuo syö, taitaa hiiriä ja lintuja saalistaa :P
Saa nähdä mitä tapahtuu, kun villat on nyt tuolla ikkunan välissä, ei siinä ehkä ihan niin kamalasti nyt naamassa kylmä tunnu, mutta mitään pätevää ei kyllä voi sanoa, radiaattorin lämpötila on ehkä aavistuksen vähäisempi.
Oma nurkka
Re: Oma nurkka
Kyllähän hyväkin ikkuna on ehjään seinään verrattuna aivan avuton eriste, joten kyllä ikkunan kiinnivilloittaminen vaikuttaa paljon, varsinkin jos ikkuna ei aivan ideaalinen ole.
Kateilla on kai yleensä vapaa pääsy toiseenkin huoneeseen eli ei kissoja mihinkään ikuiseen pimeyteen ole tuomittu vaikka laittaisit tuon ikkunan saman tien aivan umpeen asti.
Oletko kuljettanut Miukua ja Moukua kuljetuslaatikossa sitten sen kuohintareissun? Silloin ne yrittivät kovasti häkistä pois, mutta eivät niin rajusti kuin emokatti: sehän repi silloin kyntensä aika pahasti.
Saattavat muuten olla Maukun kynnet hajalla nytkin, ei se häkki aivan helpolla ole rikki mennyt. No, nuo ilmeisesti paranevat ajan kanssa.
****************
Lasken vähän juttuja yhteen.
Sä sanoit, että noista uusista tulokkaista vain yksi on oikeasti kesy ja sen sä pidät. Ja sitten ajattelit, että luovut niistä tikruista vasta kun ovat sen verran kesyjä, että sopeutuvat normaaliin perhekissan rooliin. Ja sitten jossain vaiheessa totesit, etteivät nuo ehkä olekaan kovinkaan herkästi kesyyntyviä yksilöitä. Eli summa summarum sulla on nyt mitä ilmeisimmin ainakin tämän talven ajan tämä nykyinen kattikokoonpano?
Kateilla on kai yleensä vapaa pääsy toiseenkin huoneeseen eli ei kissoja mihinkään ikuiseen pimeyteen ole tuomittu vaikka laittaisit tuon ikkunan saman tien aivan umpeen asti.
Oletko kuljettanut Miukua ja Moukua kuljetuslaatikossa sitten sen kuohintareissun? Silloin ne yrittivät kovasti häkistä pois, mutta eivät niin rajusti kuin emokatti: sehän repi silloin kyntensä aika pahasti.
Saattavat muuten olla Maukun kynnet hajalla nytkin, ei se häkki aivan helpolla ole rikki mennyt. No, nuo ilmeisesti paranevat ajan kanssa.
****************
Lasken vähän juttuja yhteen.
Sä sanoit, että noista uusista tulokkaista vain yksi on oikeasti kesy ja sen sä pidät. Ja sitten ajattelit, että luovut niistä tikruista vasta kun ovat sen verran kesyjä, että sopeutuvat normaaliin perhekissan rooliin. Ja sitten jossain vaiheessa totesit, etteivät nuo ehkä olekaan kovinkaan herkästi kesyyntyviä yksilöitä. Eli summa summarum sulla on nyt mitä ilmeisimmin ainakin tämän talven ajan tämä nykyinen kattikokoonpano?
Re: Oma nurkka
Kaksi alkaa olla täysin kesyjä, yksi on kovasti arka, mutta antaa jo silitellä ja välillä nukkuu jalkopäässä, yksi on sitten selvästi muita arempi ja villimpi, mutta voi johtua osin siitä, että sen terveys ei ole aivan niin hyvä kuin muilla, siitähän kertoi se silmän rähmiminenkin.
Tuo yksi olisi siis ainakin periaatteessa aika hyvällä mallilla, se on porukan rämäpää tosin, oikein suloinen ja tulee poskeaan hieromaan aina välillä kättäni vasten, nyt aamusta jopa sylissä malttoi hetken olla kehräämässä. Se kolmas on vähän sellainen, että se pyrkii livohkaan jos sitä lähestyy tai yrittää nostaa, mutta välillä se itse tulee viereen ja tökkii tassulla, silloin sitä voi ihan hyvin rapsutella. Neljäs menee karkuun sohvan alle toisinaan jo siitä että nousen tuolista ylös, toisinaan saattaa pötkötellä vieressänikin, jos muut ovat paikalla. Tohtori lykkäsi tosiaan lisää laskua, kun se silmähän meni parempaan, mutta sitten taas pahempaan, joten reissuhan tuostakin tuli, ensiviikolla saattaa tulla lisää laskua, mutta eipä noita voi hoitamattakaan jättää.
Nämä olivat kuitenkin sen aikaa oman onnensa nojassa, että jonkin verran vaikutusta siinä on tullut kehitykseen tietenkin. Puolen vuoden eväät menee kuukaudessa, hullua
Pikkuisen se emokatti käy napostelemassa välillä tuolla varastossa, mutta kyllä se jostain muualtakin ravintoa saa, saalistettua ehkä tai käy kuokkimassa jonkun muun katin kupilla, vaikeahan tuota on tietää.
Tuo yksi olisi siis ainakin periaatteessa aika hyvällä mallilla, se on porukan rämäpää tosin, oikein suloinen ja tulee poskeaan hieromaan aina välillä kättäni vasten, nyt aamusta jopa sylissä malttoi hetken olla kehräämässä. Se kolmas on vähän sellainen, että se pyrkii livohkaan jos sitä lähestyy tai yrittää nostaa, mutta välillä se itse tulee viereen ja tökkii tassulla, silloin sitä voi ihan hyvin rapsutella. Neljäs menee karkuun sohvan alle toisinaan jo siitä että nousen tuolista ylös, toisinaan saattaa pötkötellä vieressänikin, jos muut ovat paikalla. Tohtori lykkäsi tosiaan lisää laskua, kun se silmähän meni parempaan, mutta sitten taas pahempaan, joten reissuhan tuostakin tuli, ensiviikolla saattaa tulla lisää laskua, mutta eipä noita voi hoitamattakaan jättää.
Nämä olivat kuitenkin sen aikaa oman onnensa nojassa, että jonkin verran vaikutusta siinä on tullut kehitykseen tietenkin. Puolen vuoden eväät menee kuukaudessa, hullua
Pikkuisen se emokatti käy napostelemassa välillä tuolla varastossa, mutta kyllä se jostain muualtakin ravintoa saa, saalistettua ehkä tai käy kuokkimassa jonkun muun katin kupilla, vaikeahan tuota on tietää.
Re: Oma nurkka
Toivoa sopii, ettei se sairas joudu muiden polkemaksi tai toisaalta, ettei se sairas levitä pöppöjä toisiin katteihin.
Ulkomaailmaan kun nuo eivät ole kosketuksessa niin periaatteessa uusia pöpöjä ei enää tule.
Ulkomaailmaan kun nuo eivät ole kosketuksessa niin periaatteessa uusia pöpöjä ei enää tule.
Re: Oma nurkka
Kissalla silmätulehdus/silmän rähmiminen yleensä kertoo jostain muusta kuin pelkästä silmätulehduksesta. Usein kissalla silmä/t rähmii, kun sillä on matoja (tai iholoisia tai korvapunkkeja) tai kun se on stressaantunut.
Vaikka Jtbo oletkin sitä mieltä, että et anna kissoja eteenpäin, ennenkuin ne ovat kesyyntyneet, niin tämän pikkukissan kohdalla tuntuu siltä, että sille voisi olla parempi (kseyyntymisenkin kannalta) jos se pääsisi johonkin rauhalliseen kotiin. Se ei välttämättä tarvitse lauman tukea, itseasiassa juuri nyt se on lauman alimmainen ja sikäli huonossa asemassa.
Vaikka Jtbo oletkin sitä mieltä, että et anna kissoja eteenpäin, ennenkuin ne ovat kesyyntyneet, niin tämän pikkukissan kohdalla tuntuu siltä, että sille voisi olla parempi (kseyyntymisenkin kannalta) jos se pääsisi johonkin rauhalliseen kotiin. Se ei välttämättä tarvitse lauman tukea, itseasiassa juuri nyt se on lauman alimmainen ja sikäli huonossa asemassa.
Re: Oma nurkka
Lääkityshän tuolla on menossa, kai tuo siitä pian tokenee. Ei nuo muut paljoa sitä tunnu häiritsevän, kolme nujakoi lähinnä keskenään, alkuperäiset katit ovat sen verran arkoja, että eivät oikein uskalla noiden nuorempien touhuihin mukaan, mutta touhuavat sitten tuon yhden kanssa.sahrami kirjoitti:Kissalla silmätulehdus/silmän rähmiminen yleensä kertoo jostain muusta kuin pelkästä silmätulehduksesta. Usein kissalla silmä/t rähmii, kun sillä on matoja (tai iholoisia tai korvapunkkeja) tai kun se on stressaantunut.
Vaikka Jtbo oletkin sitä mieltä, että et anna kissoja eteenpäin, ennenkuin ne ovat kesyyntyneet, niin tämän pikkukissan kohdalla tuntuu siltä, että sille voisi olla parempi (kseyyntymisenkin kannalta) jos se pääsisi johonkin rauhalliseen kotiin. Se ei välttämättä tarvitse lauman tukea, itseasiassa juuri nyt se on lauman alimmainen ja sikäli huonossa asemassa.
Matoja ja loisia vastaan ovatkin jo lääkkeet saaneet.
Nuo kaksi kollia kyllä nujakoivat aika tavalla, toinen keksi tänään, että tunkee itsensä peiton alle ja toinen sitten saalistamaan peiton päällä, välillä osat vaihtuivat ja välillä sitten kierittiin peiton päällä yhtenä keränä painimatsia ottaen. Piakkoin nuo rauhoittuvat, kun pääsevät leikkaukseen, tai sitten ei
Täällä on jo aika kylmää, alkaa nyt pikkuhiljaa sulamaan jäät auton lasista, eipä mene enää kauaa, kun ei päivälläkään enää sula.
Ennuste väitti jotain +2C ja oli alle -3C, no onhan tuolla nyt vajaa aste plussaa.
Re: Oma nurkka
Ei kai sen pienimmäisen asiat sentään hengenvaarallisella tolalla ole? Eikö se kuitenkin syö jokseenkin normaalisti?
Sen painoa olisi tietenkin hyvä seurata, mutta se ei taida olla aivan helppoa, varsinkaan jos samaan aikaan yrittää välttää pennun stressaantumista.
Mikä on Sitikan kunto nykyisin? Käsittääkseni se oli välillä jo aika heikossa kunnossa sekin, ovatko pahimmat ongelmat ohi?
Sen painoa olisi tietenkin hyvä seurata, mutta se ei taida olla aivan helppoa, varsinkaan jos samaan aikaan yrittää välttää pennun stressaantumista.
Mikä on Sitikan kunto nykyisin? Käsittääkseni se oli välillä jo aika heikossa kunnossa sekin, ovatko pahimmat ongelmat ohi?
Re: Oma nurkka
Itse tässä dieseliä hieman mietin. Mulle taitaa tulla kilsoja vähän alle 20.000 vuodessa ja menovettä sitikka haukkaa kaupunkiajossa (muuta mulla ei oikeastaan olekaan) aika tasan kympin. Rahassa tuo on noin 3100 egeä.
Diesel C5 automaattina veisi varmaankin noin 7,5 litraa satasella? Vuosikustannus olisi noin 2000 euroa. Paljonkohan verot tuosta vielä veisivät? Muutaman satasen säästöllä ei autojen hintaeroa maksetuksi saa.
Diesel C5 automaattina veisi varmaankin noin 7,5 litraa satasella? Vuosikustannus olisi noin 2000 euroa. Paljonkohan verot tuosta vielä veisivät? Muutaman satasen säästöllä ei autojen hintaeroa maksetuksi saa.
Re: Oma nurkka
Eikös se ole 5,5senttiä/alkava 100kg/päivä, massahan on auton kokonaispaino, tuo käyttövoimavero.
Jos oikein ymmärsin niin parin tonnin kokonaispainolla 400€ hujakoilla vuoteen, se diesel taitaa viel kallistua enemmin vuoden alusta.
Jos oikein ymmärsin niin parin tonnin kokonaispainolla 400€ hujakoilla vuoteen, se diesel taitaa viel kallistua enemmin vuoden alusta.
Re: Oma nurkka
Nafta kallistuu, mutta vuosittainen dieselvero pienenee kai vähän.petej kirjoitti:Eikös se ole 5,5senttiä/alkava 100kg/päivä, massahan on auton kokonaispaino, tuo käyttövoimavero.
Jos oikein ymmärsin niin parin tonnin kokonaispainolla 400€ hujakoilla vuoteen, se diesel taitaa viel kallistua enemmin vuoden alusta.
Ei tuosta synny tarpeeksi säästöä, että sillä voisi autonvaihdon perustella.
Mulle on käynyt vähän niin, etten mielelläni enää rautajousiseen autoon enää palaisi. Eivät ceeviitoset kauhean kalliita ole, saman luokan autoihin verrattuna ovat käytettynä jopa halpoja, mutta kyllä dieselautomaattifarkku pienillä kilsoilla aika kallis mun varoihini verrattuna on. Kattoremppa menee autojuttujen edelle eli minä saan edelleen kärsiä manuaalivaihteiston kanssa ruuhkan keskellä.
EU kun kaikkea kieltää niin voisi kieltää jalkakäyttöisen kytkimenkin saman tien: ei siinä vaihdekepin tönimisessä mitään ongelmaa ole, mutta se älytön kytkimen potkiminen tuntuu tosi ilkeältä, jos sattuu olemaan hiukankin polvissa vikaa (mulla juurikaan ei ole, näillä kiloilla ihme sekin).
Re: Oma nurkka
Kaasupolkimen painaminen se pahempi homma on mielestäni, kytkinpolkimeenhan tarvitsee vain nojata, kaasu on liian herkkä siihen, vaikka solumuovipatjan nurkan sinne alle toki olen tunkenutkin, säästää jonkin verran menoveden kulutuksessa, ikiaikainen kikka.
Automattiin kun tottuu niin onhan se luvattoman helppo, siihen vielä vakkari ja sehän on oikein mainio paketti, nimenomaan riittävällä väännöllä ja pehmeästi vaihtavalla tomaatilla. 1.5l 80-luvun bensakoneeseen, kun yhdistetään 3 vaihteinen aina luistava automaatti, niin kyllä se aika kaukana nautinnosta on...
No mun romuni on aika heikossa hapessa, mutta kyllä se jotenkin eteenpäin ryömii, talvirengastusta kai tässä pitäisi alkaa vähitellen pohtimaan.
Mietin vähän jos sen muuttaisi pakuksi, käsittääkseni pitäisi olla mahdollista, sillä säästäisin jonkin verran vuosikustannuksissa.
Sinällään aika vähäiset mun ajoni tulevat olemaan, normaali rutiineista taitaa tulla peräti 1200km vuodessa, jos ei jotain tässä keksi
Toisaalta pakko se on ajoneuvokin olla olemassa, jos nyt niin onnellisesti sattuisi että töitä olisi tai jos niin ikävästi että elukkatohtoria tarvittaisiin, mutta kyllä nuo muut kulut ovat kovemmat kuin polttoaineet tämän nykytrendin mukaan.
Se kipeä kisu ei oikeastaan ole pienimmäinen, yksi on sellainen tosi pikkainen kisu, mutta sillä ainoa ongelma on ohut ja pitkä karva turkissa, joka tietty tahtoo mennä todella helposti takkuun, joten harjausta tarvitsee, eikä aina tahdo antaa edes rapsuttaa, mutta kovasti se on edistynyt, kun herään niin se on usein polven päällä tuijottamassa, luulen että se taitaa kuitenkin tykätä siitä, että napsin pahimmat takut pois ja välillä otan polvelle ja harjaan turkin, vaikka se meinaa vähän vastustellakkin sitä kiinniottamista, ei se sitten pahemmin räpiköi siinä harjausvaiheessa. Joku furminaattori olisi varmaan tuota perusharjaa parempi, mutta on näitä kustannuksia tässä jo ollut ja pitää varautua vähän siihen mitä tulee vielä.
Automattiin kun tottuu niin onhan se luvattoman helppo, siihen vielä vakkari ja sehän on oikein mainio paketti, nimenomaan riittävällä väännöllä ja pehmeästi vaihtavalla tomaatilla. 1.5l 80-luvun bensakoneeseen, kun yhdistetään 3 vaihteinen aina luistava automaatti, niin kyllä se aika kaukana nautinnosta on...
No mun romuni on aika heikossa hapessa, mutta kyllä se jotenkin eteenpäin ryömii, talvirengastusta kai tässä pitäisi alkaa vähitellen pohtimaan.
Mietin vähän jos sen muuttaisi pakuksi, käsittääkseni pitäisi olla mahdollista, sillä säästäisin jonkin verran vuosikustannuksissa.
Sinällään aika vähäiset mun ajoni tulevat olemaan, normaali rutiineista taitaa tulla peräti 1200km vuodessa, jos ei jotain tässä keksi
Toisaalta pakko se on ajoneuvokin olla olemassa, jos nyt niin onnellisesti sattuisi että töitä olisi tai jos niin ikävästi että elukkatohtoria tarvittaisiin, mutta kyllä nuo muut kulut ovat kovemmat kuin polttoaineet tämän nykytrendin mukaan.
Se kipeä kisu ei oikeastaan ole pienimmäinen, yksi on sellainen tosi pikkainen kisu, mutta sillä ainoa ongelma on ohut ja pitkä karva turkissa, joka tietty tahtoo mennä todella helposti takkuun, joten harjausta tarvitsee, eikä aina tahdo antaa edes rapsuttaa, mutta kovasti se on edistynyt, kun herään niin se on usein polven päällä tuijottamassa, luulen että se taitaa kuitenkin tykätä siitä, että napsin pahimmat takut pois ja välillä otan polvelle ja harjaan turkin, vaikka se meinaa vähän vastustellakkin sitä kiinniottamista, ei se sitten pahemmin räpiköi siinä harjausvaiheessa. Joku furminaattori olisi varmaan tuota perusharjaa parempi, mutta on näitä kustannuksia tässä jo ollut ja pitää varautua vähän siihen mitä tulee vielä.
Re: Oma nurkka
Furminaattorilla ei saa oikoa takkuja, se sattuu. Ensin takut pois tavallisella harjalla, sitten liiat karvat pois furminaattorilla. Etenkin jos on arkanahkainen eläin, niin kannattaa furminoida vain harkiten ja varovasti.
Re: Oma nurkka
Helppoa välttää furminointia, kun koko vimpainta ei ole 
Kyllä minä ihan saksilla otin pahimmat takut pois, sellaisia ihan kovia könttejä, tuolla on juuri sen tyyppinen karva, että todella helposti tulee takkuja, mutta kun nuo kaikki sain saksittua pois ensimmäisen kerran niin enää ei ole tullut ja harjaukseen opetellaan pari kertaa viikossa, aluskarva tuolla on aika tiivis ja tietty herkästi takkuuntuva.
Alkuperäisasukeista vain Miuku on sellainen joka harjaa voi sietää, se sitten kyllä tulee tykö ja painaa poskensa harjaa vasten, jonka jälkeen kiertää päätään niin että karvat oikein kiertyy harjan ympärille, sitten alkaa kiskomaan päätään irti harjasta ja tätä sitten useampaan kertaan, sillä tuo poskiparta kun se vaan kasvaa ja meinaa tietty vähän takutakkin, alussa sen huomasi kun sellaisia isoja valkoisia tukkoja lähti pois, se on päivittäinen rutiini nykyään tuo poskien harjaaminen, kun se tuohon on tykästynyt.
Moukua ei tarvitse edes yrittää, sehän sätkii pakoon sitäkin jos laitan ruokaa kuppiin ja tulee kova ääni, harjasta nyt puhumattakaan, kauhuissaan katsoo kun Miuku harjaa itseään
Luulisi tekevän arkaa, kun oikein pyörittelee poskeaan harjaan ja sitten kiskoo niin että ritinä käy, mutta ei kai sitten, jos se kerta siitä tykkää, niin mikäpä minä estämään.
Kyllä minä ihan saksilla otin pahimmat takut pois, sellaisia ihan kovia könttejä, tuolla on juuri sen tyyppinen karva, että todella helposti tulee takkuja, mutta kun nuo kaikki sain saksittua pois ensimmäisen kerran niin enää ei ole tullut ja harjaukseen opetellaan pari kertaa viikossa, aluskarva tuolla on aika tiivis ja tietty herkästi takkuuntuva.
Alkuperäisasukeista vain Miuku on sellainen joka harjaa voi sietää, se sitten kyllä tulee tykö ja painaa poskensa harjaa vasten, jonka jälkeen kiertää päätään niin että karvat oikein kiertyy harjan ympärille, sitten alkaa kiskomaan päätään irti harjasta ja tätä sitten useampaan kertaan, sillä tuo poskiparta kun se vaan kasvaa ja meinaa tietty vähän takutakkin, alussa sen huomasi kun sellaisia isoja valkoisia tukkoja lähti pois, se on päivittäinen rutiini nykyään tuo poskien harjaaminen, kun se tuohon on tykästynyt.
Moukua ei tarvitse edes yrittää, sehän sätkii pakoon sitäkin jos laitan ruokaa kuppiin ja tulee kova ääni, harjasta nyt puhumattakaan, kauhuissaan katsoo kun Miuku harjaa itseään
Luulisi tekevän arkaa, kun oikein pyörittelee poskeaan harjaan ja sitten kiskoo niin että ritinä käy, mutta ei kai sitten, jos se kerta siitä tykkää, niin mikäpä minä estämään.
Re: Oma nurkka
Silloin kun kissa itse itseään kiusaa, niin sillä on kyllä korkea kipukynnys. Vaan jos väleissä katin kanssa haluaa pysyä, niin sen kiusaamisen täytyy sitten olla omatoimista.
Kyllähän tuo emo on paetessaan aina itseään aika lailla repinyt, sattua sen on täytynyt. Tai kun kynsi lähti, niin pakohan jäi yritykseksi.
Kyllähän tuo emo on paetessaan aina itseään aika lailla repinyt, sattua sen on täytynyt. Tai kun kynsi lähti, niin pakohan jäi yritykseksi.
Re: Oma nurkka
Kissa ei tunne kipua kun se panikoi, siltä se toiminta ainakin vaikuttaa.
Olen nyt usein nähnyt sitä, ei se tahdo sisällekkään tulla, mutta istahtaa seuraamaan mitä touhuan jos satutaan samaan aikaan samaan paikkaan, sanoisin että sen kanssa ollaan lähtöruudussa, tai no ei nyt ihan, mutta siinä pisteessä missä oltiin ennen kuin sen sisälle otin, en ole varma onko se nyt jo uskaltautunut varastossa yöpymään, mutta useammin sitä on viimeaikoina näkynyt. Sen lämmin eristetty koppikin on putsattu ja laitoin minä nyt sille lämmittimen ihan pikkuiselle teholle sinne, ettei tarvitse ihan pakkaslämpötilaiseen koppiin kömpiä, jos se hoksaisi että ihan hyvä hänen on tässä kopissa köllötellä.
Olen nyt usein nähnyt sitä, ei se tahdo sisällekkään tulla, mutta istahtaa seuraamaan mitä touhuan jos satutaan samaan aikaan samaan paikkaan, sanoisin että sen kanssa ollaan lähtöruudussa, tai no ei nyt ihan, mutta siinä pisteessä missä oltiin ennen kuin sen sisälle otin, en ole varma onko se nyt jo uskaltautunut varastossa yöpymään, mutta useammin sitä on viimeaikoina näkynyt. Sen lämmin eristetty koppikin on putsattu ja laitoin minä nyt sille lämmittimen ihan pikkuiselle teholle sinne, ettei tarvitse ihan pakkaslämpötilaiseen koppiin kömpiä, jos se hoksaisi että ihan hyvä hänen on tässä kopissa köllötellä.