Raitisilma ja esilämmitys maakanavassa

[itokt]

Toisen ketjun aihe sai ajattelemisen aihetta, että voisiko raitisilmaa esilämmittää maalämpöä hyödyntäen. Joissakin K3-talojen suunnitelmissa http://www.k3-talot.fi/ on juuri huomioitu tämä asia (sinänsä ihan mielenkiintoista luettavaa ja kenties näistä saa jotain muitakin ideoita).

Onko tietoa ja tutkimuksia voidaanko rmt:n raitisilma ottaa sisään maakanaviston kautta, joka siis talvella esilämmittäisi ilmaa ja kesällä jäähdyttäisi. Kuinka pitkä / iso kanaviston pitäisi olla peruskokoista rmt-talon ilmanvaihtoa ajatellen, vaikka vain osin hyödyntäisi tätä talon ilmanvaihdossa.

Suurempia kysymyksiä taitaa olla kanaviston puhtaus,kondenssi ja mahdollinen herkkyys homeelle tms.? Mutta käytetäänhän vastaavia kanavia myös saunan tuloilmakanavina.

Sattuneesta syystä aihe on osin ajankohtainen omaa remonttiani ajatellen ja nyt olisi vielä mahdollisuuksia tehdä vaikka tällainen kanavisto (kaivinkone tulee kylään vasta syys-lokakuussa).

[pete73]

Kyllä tuollaisen voi tehdä... täällä kans samanlaisia suunnitelmia.

Rakennusmaailmassa on ollut juttukin esilämmitysputkiston asentamisesta, valmiilla kaupallisella järjestelmällä.
Ja on näitä myös omatoimisesti tehtyinä käytössä jonkin verran... ilmeisesti keskieuroopassa kohtuu yleinen järjestely.

edit.. Se artikkeli oli TM Rakennusmaailman numerossa 5e/2010

ja ko. tuote oli tämä: http://www.rehau.fi/rakennustekniikka/y ... rrin.shtml

[itokt]

Vastatakseni jo omaankin viestiin. Nyt on suunnitelmat tehty raitisilman maalämmitystä varten ja ensi viikolla alkaa kaivikoneella toteutus.

Raitisilmakanavaa varten on hankittu 25 metriä 110 mm halkaisijalla olevaa viemäriputkea, joita tulee 4 rinnakkaista putkea lähes vierekkäin. Asennussyvyys n. 1.5-2m ja koko kanaviston pituus n. 25 m. Kanaviston päälle, maahan, n. 40 m² Finnfoamia maalämpötilaeron parantamiseksi.

Koko rmt-talon (3 kerrosta) raitisilman syöttö tulee ko. kanaviston kautta, samoin kuin uudelleen rakennettavan saunan tuloilma. Laitan tietokoneella seuratut lämpötilasensorit ko. kanavistoon, jotta voin nähdä ja laskea saavutettavan energiahyödyn käytön aikana.

Maailmalla näitä kokemuksia on jo jonkin verran ja näistä on saatu selkeitä tuloksiakin. Katsotaan nyt missä ajassa tehtävä alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin, mutta tämä on helposti laskettavissa, kun koko järjestelmä tulee tietokoneella tapahtuvan seurannan taakse.

[PETEBJ75]

Kondenssivedenpoisto tuossa taitaa olla ainoa isompaa huomiota aiheuttava aihe. Kesällä tuo voi teoriassa ruveta toimimaan väärään suuntaan ilman puhallinta.

[Andy_81]

Entä radon-haitta?? Eikös radon-keräimet toimi melkein tuohon tapaan, että putket kiertää maassa ja tuuletetaan katolle.

Aika lyhyelle kuulostaa nuo mitoitukset ja kovin syvässä on putket.

[Matti Alander]

Kyseiseen käyttöön on olemassa valmis teollinen tuote Rehaulla, josta on jo vuosien käyttökokemukset keski-Euroopassa. Putkistot valmistetaan juuri tätä käyttöä varten anti kondenssi versiona, sekoittamalla esim. Hopeaa putkien muoviseokseen.
Putken halkaisija on vähintään 200 mm ja seinämä massiivisen paksu, jolloin lämpöä, sekä viileää saadaan siirettyä maaperästä tehokkaasti ja vastus ilmansiirrossa pieni.
Järjestelmään kuuluu vakiokamaa, tehokas suodatin epäpuhtauksien torjuntaan, samoin kondenssikaivo. Näin homeen kertyminen putkistoon minimoidaan ja sisäilma tulee olemaan turvallista hengittää.
Käyttämällä maalämmönsiirrintä saadaan koneelle tuleva ilma kesäaikaan 17 asteisena ja talvella ilmaa ei tarvitse lämmittää, koska jäätymisvaaraa ei ole.
Uusiin Passiivitaloihin on näitä järjestelmiä toimitettu useita, toimii kuin junan vessa, eikä käytännössä kuluta energiaa laisinkaan. Rikkoontuvia liikkuvia osia ei ole, joten on toimintavarma tuote.
Paketti esim. 120 neliön taloon kustantaa 2500 - 3000 €, eikä tavallisen viemäriputken käyttö ole suositeltavaa. Radonin takia myös kaikki kiitokset tulee olla erittäin tiiviitä, koska ilma johdetaan suoraan huonetilaan.
Ilmanvaihtokone on perusvaatimus, jotta homma voidaan yleensäkään toteuttaa.

[itokt]

Kondenssivedenpoisto tuossa taitaa olla ainoa isompaa huomiota aiheuttava aihe. Kesällä tuo voi teoriassa ruveta toimimaan väärään suuntaan ilman puhallinta.

Kondenssin poisto on tosiaan toteutettava, muutoin saattaa tulla ongelmia. Putket asennetaan maahan 2% kaadolla ja mahdollinen kondenssi virtaa rakennuksen sisällä ja tehtävään keräimeen.

Yritän kokeilla koko homman toimintaa painovoimaisella ilmanvaihdolla, mutta jos tuntuu, että ei toimi niin laitan pienet säädettävät puhaltimet kanavaan huolehtimaan ilman kulkemisesta.

[itokt]

Entä radon-haitta?? Eikös radon-keräimet toimi melkein tuohon tapaan, että putket kiertää maassa ja tuuletetaan katolle.

Aika lyhyelle kuulostaa nuo mitoitukset ja kovin syvässä on putket.

Siis, kyseessähän on umpinaiset ilmatiiviit putket, joten mahdollisella radonilla ei ole mitään merkitystä. Mitoitus on tehty saatavilla olevien tutkimusten ja simulaatioiden perusteella. Pituuden pitäisi riittää, periaatteessa optimaalinen mitta taitaisi olla kuitenkin n. 30 m., mutta tähän ei ole tontilla mahdollisuuksia.

[itokt]

Kyseiseen käyttöön on olemassa valmis teollinen tuote Rehaulla, josta on jo vuosien käyttökokemukset keski-Euroopassa. Putkistot valmistetaan juuri tätä käyttöä varten anti kondenssi versiona, sekoittamalla esim. Hopeaa putkien muoviseokseen..

Näin on, kaupallisiakin valmistajia löytyy. Hinnoittelu on tosin aika suolaista ja saman saa tehtyä itsekin perustarvikkeilla.

Putken halkaisija on vähintään 200 mm ja seinämä massiivisen paksu, jolloin lämpöä, sekä viileää saadaan siirettyä maaperästä tehokkaasti ja vastus ilmansiirrossa pieni.
Järjestelmään kuuluu vakiokamaa, tehokas suodatin epäpuhtauksien torjuntaan, samoin kondenssikaivo. Näin homeen kertyminen putkistoon minimoidaan ja sisäilma tulee olemaan turvallista hengittää.
.

Itse asiassa tutkimusten mukaan tälle hopeapinnoitukselle ei ole tarvetta. Aiheesta tehdyn yhden tutkimuksen mukaan epäpuhtauksien määrä itse asiassa vähenee ilmassa putkiston kautta kulkiessa, en tosin aivan ymmärrä miksi. Kenties ilman suuret hetkelliset lämpömuutokset ovat bakteereille tms. kohtalokkaita.

Hopeapinnoituksen osalta kyseessä on Rehaun tapa varmistaa putkiston puhtautta, mutta tähän ei taida olla mitään todellisia ja tutkittuja perusteita / tarpeita. Hopeapinnoituksellakin taitaa lisäksi olla oma elinkaarensa, eli onkohan siitäkään mitään jäljellä n. 10 vuoden jälkeen.

Käyttämällä maalämmönsiirrintä saadaan koneelle tuleva ilma kesäaikaan 17 asteisena ja talvella ilmaa ei tarvitse lämmittää, koska jäätymisvaaraa ei ole.
Uusiin Passiivitaloihin on näitä järjestelmiä toimitettu useita, toimii kuin junan vessa, eikä käytännössä kuluta energiaa laisinkaan. Rikkoontuvia liikkuvia osia ei ole, joten on toimintavarma tuote.
Paketti esim. 120 neliön taloon kustantaa 2500 - 3000 €, eikä tavallisen viemäriputken käyttö ole suositeltavaa. Radonin takia myös kaikki kiitokset tulee olla erittäin tiiviitä, koska ilma johdetaan suoraan huonetilaan.
Ilmanvaihtokone on perusvaatimus, jotta homma voidaan yleensäkään toteuttaa.

Ilmanvaihtokone olisi varmasti helpoin ja kätevin liitoskohta järjestelmällä, mutta en usko tälle olevan välttämätöntä tarvetta. Painovoimaista ilmanvaihtoa voi auttaa pienillä kanavistoon asennettavilla puhaltimilla, jotka luovat tarvittaessa pienen ylipaineen taloon.

Katsotaan kuinka käy, mutta koska kyseessä on varsin yksinkertainen perustoimintamalli, niin ei sitä oikein voi itse rakentamanakaan juuri tunaroida.

[Nihan]

Kanaviston päälle, maahan, n. 40 m² Finnfoamia maalämpötilaeron parantamiseksi.

Äkkiseltään ajattelisi että tuo hidastaa maaperän lämpenemistä kesäkauden aikana ja toimii kenties juuri toisin päin kuin ajateltu? Ellei sitten tarkoitus ole tehostaa jäähdytystä.

[Khyron]

Putken halkaisija on vähintään 200 mm ja seinämä massiivisen paksu, jolloin lämpöä, sekä viileää saadaan siirettyä maaperästä tehokkaasti ja vastus ilmansiirrossa pieni.

Muovi ei kuitenkaan ole hirveen hyvä siirtämään lämpöä, niin miten ihmeessä paksu seinämä parantaisi lämmönsiirtoa?

[itokt]

Kanaviston päälle, maahan, n. 40 m² Finnfoamia maalämpötilaeron parantamiseksi.

Äkkiseltään ajattelisi että tuo hidastaa maaperän lämpenemistä kesäkauden aikana ja toimii kenties juuri toisin päin kuin ajateltu? Ellei sitten tarkoitus ole tehostaa jäähdytystä.

Tarkoitus on erityisesti pitää lämpöä maaperässä talven aikana. Eikös tämä toimi samoin kuin routalevytkin. Luulisin, että eristelevyjen alla maaperän lämpö tasoittuu nopeammin peruslämpötilaan kuin ilman levyjä, jolloin ulkoilma vaikuttaa maaperän lämpöön (erityisesti talvella).

[Nihan]

Tarkoitus on erityisesti pitää lämpöä maaperässä talven aikana. Eikös tämä toimi samoin kuin routalevytkin. Luulisin, että eristelevyjen alla maaperän lämpö tasoittuu nopeammin peruslämpötilaan kuin ilman levyjä, jolloin ulkoilma vaikuttaa maaperän lämpöön (erityisesti talvella).

Eristys varmaankin auttaa ylhäältä päin tulevaa kylmenemistä vastaan. Nyt kuitenkin kylmenemistä tapahtuu eristeen alapuoleltakin kun putkiston läpi vedetty ilma jäähdyttää maaperää. Kesäkautena auringon lämpö ei pääse kunnolla lämmittämään eristeen takia. Tiedä häntä sitten, mutta itse jättäisin eristeet pois kun eivät mitään ilmaisiakaan ole.

[itokt]

Tilannepäivitys tämän projektin osalta:
- loppukesästä vedetty 4x 110mm putkia 28 metriä maahan n. 1½-2 metrin syvyyteen, sekä 50 mm XPS-eristettä putkien päälle
- raitisilmaputkien sisääntulo on kellarissa

Putket eivät ole vielä käytössä - muutakin projektia on ollut meneillään. Seuraavaksi on tarkoitus laittaa lämpötila-anturit putkien ilmanottoaukkoon ja rakennuksen tuloaukkoon. Näistä saa laskettua tietokoneseurannan perusteella saavutetun energiatehokkuudeen ja kuoletusajan.

[kimmo.r]

Hei!
Itsellä tarkoitus toteuttaa ensikesän putkien asennus maan alle.

Mielenkiinnolla seuraan miten sinulla järjestelmä toimii. kuinka hyvin painovoimaisena ja minkäläinen hyöty saavutetaan.