Lattian rakenne maalämmöllä lämmitettyyn kellariin?

[jokihuoko]

Mitä mahtaa tulla kellarin lattiaan kun suurehko rintamamiestalo on kuivalla savimaalla, tarkoitus siirtyä maalämpöön? Ulkoa talo on joka puolelta salaojitettu, ja koekaivausten perusteella näin syksyllä kosteaan aikaan savi ei olisi kostunut tippaakaan; vettä on tullut vaikka kuinka.

Mahdollisimman ohut ja tehokas rakenne olisi mieleen. Soraa, suodatinkangas, SPU-levyä (selvinnee ohuimmalla?), 8cm laatta putkituksineen ja laminaatti?

Paljonko lienee pohjan minimikorkeus? Aikaisemmin tilassa on ollut sauna, pesuhuone, puuvarasto; nyt nämä on yhdistetty yhdeksi tilaksi joka on tarkoitus lämmittää ja eristää. Lattian koko n. 15 neliötä.

Seuraavaksi sitten (kantavaan) seinään reikä ja naapurihuoneessa 11m2 sama juttu.

[ibix]

isodrän tai fuktisol tms. voisi olla hyvä. periaatteessa soraa ei tarvi kuin pohjan tasoittamiseen jolloin rakenteesta lähtee se 30 cm pois...

[jokihuoko]

Mun on annettu ymmärtää että se sora estäisi kosteuden tunkeutumista ja routimista; jos nyt siitä ylipäänsä on täällä huolta. Sinänsä kyllä antoisaa maaperää kellarihommille kun salaojitus on tehty ja ulkoseinät on kauttaaltaan kuivia; tosin viikko melkein meni purkaessa kolmea huonon kosteussuojauksen mädättämää huonetta (puukellari, sauna, pesuhuone) pois...

Eli mitä tuohon kaiken kaikkiaan siis tulisi alhaalta ylöspäin? Meneekö tää pahasti pieleen (ite en oo rakennusammattilaisia joten termit voi ammattimiehillä kirveltää silmiä =):

1) savi (pohjakerros)
2) suodatin-tms kangas?
3) 5-15 cm soraa
4) 8cm laatta
5) eriste (SPU/isodrän/fuktisol?)
6) lattian "asennusmuovit"
7) laminaatti

[Laurakaisa]

Toinen ei-todellakaan-rakennusammattilainen ehdottaa, että olisiko tuossa nelosen ja vitosen järjestyksessä tullut pieni ajatusvirhe? Sen lattialämmitetyn laatan varmaan haluat eristää kylmästä maaemosta etkä laminaattia valusta...

Salaojittava eriste toimii ikään kuin se sora. Eli jos käyttää sitä, ei paksua sorakerrosta tarvita. Tai mistä minä tiedän, kysy 50 vuoden päästä kun on selvillä miten meidän alun perin maapohjakellariin tehdyn pyykkituvan lattialämmitetty ja fuktisolilla eristetty laatta on toiminut tai ollut toimimatta. Siinä on periaatteessa juuri tuo rakenne, paitsi savimaan tilalla on hiekka ja yök-yök-laminaatin sijasta pelkkä maalattu betoni.

[jokihuoko]

Toinen ei-todellakaan-rakennusammattilainen ehdottaa, että olisiko tuossa nelosen ja vitosen järjestyksessä tullut pieni ajatusvirhe? Sen lattialämmitetyn laatan varmaan haluat eristää kylmästä maaemosta etkä laminaattia valusta...

Salaojittava eriste toimii ikään kuin se sora. Eli jos käyttää sitä, ei paksua sorakerrosta tarvita. Tai mistä minä tiedän, kysy 50 vuoden päästä kun on selvillä miten meidän alun perin maapohjakellariin tehdyn pyykkituvan lattialämmitetty ja fuktisolilla eristetty laatta on toiminut tai ollut toimimatta. Siinä on periaatteessa juuri tuo rakenne, paitsi savimaan tilalla on hiekka ja yök-yök-laminaatin sijasta pelkkä maalattu betoni.

Juuri näin kuten sanoit, näemmä 30 kottikärryllisen jälkeen alkaa näkö harittamaan 8) By the way, Bauhausin suomea purtaen puhuva myyjä setä ihan vakavissaan suositteli puhelimessa että SPU-levyt laitettais betonilaatan päälle, olin aidostikin ihmeissäni että mitä ihmettä... kysyin juurikin minkä takia se haluaisi eristää lattialämmityksen sisätilasta... :D

Saa nähdä miten tuon lattian kanssa käypi, yök-yök-laminaatti on kuitenkin paksumpi kuin maalikerros joten voi olla että tulee sekin sentti säästettyä. Mutta saapa nähdä mitä tuolta saven sisältä löytyy vielä; ainakin öljylämmityksen sähköt oli vedetty jostain kumman syystä ulkoseinästä kylppärin lattialaatan läpi pannuhuoneeseen :OOO viimeistään tuossa kohtaa palkitsi varovainen käsin piikkaus... poravasaralla olisin todennäköisesti laulattanut iloisesti kaapeliin asti

[Matti Alander]

Maalämmöllä lämmittää edullisesti äkkiä ajatellen, mutta paksu eristyskerros on silti tärkeä maaperän lämpiämistä vastaan. Helposti ajattelee myös, että mitäpä siitä, sehän tuntuu hyvältä ajatukselta lämmin maa talon alla.
Liika maaperän lämmittäminen on kosteusteknisesti ongelmallista, olette varmaankin huomanneet ilmiön luonnossa. Ilta viilenee niin kosteus alkaa nousta lämpimästä maasta tai vedestä.
Maassa kosteutta riittää, suhdeluvun ollessa aina lähes 100 prosenttia. Kellarillinen talo jäähtyy olemattomasti altaan ja maamassaan sitoutuu lämpöä. Siksi on suositeltavaa käyttää mahdollisimman hyvää lämmöneristystä. Sama asia pätee myös kellarin seiniin.
Tyyppihyväksynnän mukaan kapillaarinen kosteudennousu on salaojittavassa eristeessä max 15 cm ja se säilyy puhtaana hienoaineksista myös asennettaessa. Voit unohtaa sorakerroksen, jolloin voit pudottaa lattiaa alaspäin tai paremminkin lisätä lämmöneristystä sorakerroksen tilalle.
Betonirakenteen ulkopuolelle ei myöskään synny höyrynsulkua ja lattiaan pääsee kuivumaan tehokkaasti myös alaspäin, kuten kellarin seinäsikin.
Vapaa höyrynläpäisy myös estää eristeen vettymisen, eikä rakenteisiin synny myöskään vedenpainetta harvan rakenteen ansiosta.
Aivan viimeisissä VTT:n tutkimuksissakin on todettu hyvän lämmöneristyksen tärkeys lattioissa myös energian kulutuksen alentamisessa, joten hyvästä lämmöneristyksestä ei ainakaan haittaa ole. Vanhan koulutuksen maan lämmönvastuksen huomioon ottamisen ja säästämisen saa nyt viimeinkin unohtaa. Lämmöneristys saman paksuisena ja koko lattian alalle on suositeltavaa.
Rakenteen ulkopuolella ei tule käyttää höyrynsulun tavoin käyttäytyviä eristeitä, eikä muovikalvoja, jolloin rakenteelle tärkeä helppo kuivuminen tarvittaessa saadaan aikaan. Myös sisäpuolinen edistäminen on aina riskirakenne maanvastaisissa rakenteissa.

[ibix]

tästä tulikin mieleen yksi salaojittavan eristeen etu betonilattian kanssa... yleensä laatan valamisen jälkeen on kova kiire päästä tekemään pintoja kuten lattia laattaa ja parkettia tms... hidasteena on kuitenkin betonilaatan sisältämä kosteus joka haihtuu hitaasti. tässä noita laatan kuivumisominaisuuksia kun olen tutkinut huomasin että iso tekijä laatan kuivumisen nopeuttamisen suhteen on se että laatta pääsee kuivumaan sekä ylä että ala pinnasta, jos siellä laatan alla oleva eriste on höyryn läpäisykyvyltään hyvää kuten finnfoam (XPS) tai SPU (Polyuretaani), niin silloin laatta tosiaan kuivuu vain ylöspäin. jos en väärin muista, niin tämä melkein kaksinkertaistaa kuivumisajan?

t-se joka kaivoi soraa ja eristettä varten 42cm kuopan (noin 20 kuutiota /35-45 tonnia maata eli noin 3-4 rekkalavallista á 100€) kun olisi fuktisolilla kaivaa kaiketi 20-30cm (noin 9-14 kuutiota / 20-30 tonnia maata eli noin 2 rekkalavalliste á 100€) XPS eristeet maksoi noin 800-900€ ja 30cm kerros isodräniä haaparannasta olisi aikanaan maksanut noin 900€ työn määränä tuota maansiirtoa ei kannata arvioida. kuiva ja talon alla painunut savimaa esimerkiksi voi olla niin kovaa että se pitää ensin piikata pehmeäksi ja sitten vasta kaivaa.

[jokihuoko]

Mahtaako olla rikollista jättää kellarin pohjassa olevaa viemäriputkea osin fuktisolin sisään niin että se pilkistää osin soran alta ja fuktisoliin kaiverretaan sille kolo? jos esim innostuu 2 x 7 tai jopa 2 x 10 fuktisol-levyjä laittamaan... niin helpottaisi lattian korkeuden kannalta jos viemäriputken kanssa hiukan juksaisi. Ei kai tuollainen 10cm x 40-50cm kaiverrus eristeessä mahda haitata jos sillä saadaan lattiaa kokonaisuudessaan 5cm alemmaksi koko huoneen alalta?

Fuktisol-mies sanoi että suosittelee seuraavaa ratkaisua:

Saveen sopiva kaato ulkoseinään päin ja varmuudeksi salaojaputkea, sitten suodatinkangas, 2 x fuktisol ja sitten uusi suodatinkangas ja valu päälle ristikon ja lämpöputkien kera. 30 neliötä kaikkiaan tulee kohtuu hunajaisen hintaiseksi mutta jos sillä saadaan oikeastikin hyötyä aikaan niin rahaa se vain on....

[jokihuoko]

t-se joka kaivoi soraa ja eristettä varten 42cm kuopan (noin 20 kuutiota /35-45 tonnia maata eli noin 3-4 rekkalavallista á 100€) kun olisi fuktisolilla kaivaa kaiketi 20-30cm (noin 9-14 kuutiota / 20-30 tonnia maata eli noin 2 rekkalavalliste á 100€) XPS eristeet maksoi noin 800-900€ ja 30cm kerros isodräniä haaparannasta olisi aikanaan maksanut noin 900€ työn määränä tuota maansiirtoa ei kannata arvioida. kuiva ja talon alla painunut savimaa esimerkiksi voi olla niin kovaa että se pitää ensin piikata pehmeäksi ja sitten vasta kaivaa.

ei ollut muuten itsellä ihan noin hurjan hankalaa tuo savimaa, mutta sen verran kovaa että pistolapio piti teroittaa laikalla veitsenteräväksi... nyt sitä savea onkin lysti vuolla pihalle kaatojen parantamiseksi =D

[pete73]

No siellä ei sitten ollut juuri kiviä seassa
Täällä oli kaiken kokoisia kiviä, suurimmat liki vasikan kokoisia... Rautakangella sai kaiken pehmentää kun kaivoin puoli metriä pois... Nyt sitten kärrätään mursketta (16-32mm) tilalle..

[Matti Alander]

Viemäriputken voi aivan hyvin upottaa lämmöneristeen sisään, koska kylmäsillan vaikutus on ainoastaan pinta-alansa verran.

[ibix]

joo ja tosiaan ne salaojaputket sen ensimmäisen kankaan päälle ?

viemärien korkeus taitaa monesti määrittyä poistopään ja lattiatason välisestä korkeuserosta. onnellinen on se jolla on saneerauskohteessa ylimääräistä, jolloin voi laittaa kaiken maailman lattiakaivoja joissa on lähtö suoraan alas sinne eristeen alapuoliseen maailmaan...

varmaankin on tuhat kertaa tärkeämpää tehdä viemärit hyvin ja leikellä eristeitä sen mukaan, kuin että tekisi viemäreitä eristeiden ehdolla ja vähän sinne päin.

[jokihuoko]

Mahtavaa kun tältä foorumilta saapi ihan asiallisia ja hyödyllisiä vastauksia kysymyksiin; toisin kuin monella muulla foorumilla =)

Ilmeisestikin tullaan koskemaan viemäriputkiin mahdollisimman vähän...pikkuisen tuota valurautaisen viemärin purkua jotta rakenne madaltuu entisestään ja siihen sitten muovinen liittymä uudelle wc:lle. Putkimies oli sitä mieltä että ei koskettaisi lainkaan noihin valurautaisiin rakenteisiin kun ne ovat lähes kaikki maan alla ja hyvässä kunnossa.

Uskoakseni kellarin pahin kostuttaja alkaa olla nyt kuosissa: kosteimpaan nurkkaan johti lähes 10m muuri joka vietti molemmilta puolin (ajoluiskalta ja ulkopuolelta) toista metriä alaspäin taloa kohti, keräten vettä talon seinään. Oli siis jätetty jonkun toimesta kesken... Muurilta lähtevä maa laskee nyt oikein pois päin talosta; päällä kunnon savikerros jonka kannoin kellarista. Testattu jo yhdellä rajulla syyssateella, vesi näyttäisi valuvan oikeaan suuntaan... :)

Ensi viikolla lienee ensimmäinen palaveri putkifirman kanssa alakerran putkien suhteen.... kuulemma asentaisivat mielellään lämpöpumpunkin putkineen. Jää siis nähtäväksi laitetaanko maalämpöpaketti vai ostetaanko erikseen pumppu ja kaivo ja putkifirmalle loput. Tästä voisin kirjoittaa erillisen threadin jos näyttää siltä että asiaa piisaa (ja jos joku ei ole jo tehnyt) :)

[jokihuoko]

Tuohon Fuktisoliin liittyen vielä kun ei ole minulle niin tuttua tavaraa tuo salaojittava eriste... mitenkäs tuon lattian koron kannalta; anturan pohja kun on suhteellisen tasainen niin olisiko tyhmää/fiksua laittaa esim 2 x 7cm (tai 2 x 10cm) fuktisol päällekkäin siten että fuktisol "näkyy" hiukan anturan alle? Eikös tuo salaojitus toimisi siten parhaiten? Lisäksi kun savessakin on salaojitus niin luulisi veden karkaavan soran/fuktisolin avulla?

Näyttäisi siltä että viemäröintiä saa kuitenkin purettua sen verran että fuktisolin korko sorapatjan päällä on melko "vapaa" seinään nähden. Optimihan olisi laittaa se salaojien tasalle tai hieman yläpuolelle, lattian korosta riippumatta... mutta kun salaojien korko ei ole täysin tiedossa...

[ibix]

Tuohon Fuktisoliin liittyen vielä kun ei ole minulle niin tuttua tavaraa tuo salaojittava eriste... mitenkäs tuon lattian koron kannalta; anturan pohja kun on suhteellisen tasainen niin olisiko tyhmää/fiksua laittaa esim 2 x 7cm (tai 2 x 10cm) fuktisol päällekkäin siten että fuktisol "näkyy" hiukan anturan alle? Eikös tuo salaojitus toimisi siten parhaiten? Lisäksi kun savessakin on salaojitus niin luulisi veden karkaavan soran/fuktisolin avulla?

Näyttäisi siltä että viemäröintiä saa kuitenkin purettua sen verran että fuktisolin korko sorapatjan päällä on melko "vapaa" seinään nähden. Optimihan olisi laittaa se salaojien tasalle tai hieman yläpuolelle, lattian korosta riippumatta... mutta kun salaojien korko ei ole täysin tiedossa...

tämä nyt vaikutti vähän epämääräiseltä ???

ensinnäkin, elä kaiva seinän vierestä eläkä missään nimessä anturan alta. seinien kapillaarikatko tehdään yleensä niin että kaivetaan seinän alle monttua metri-pari kerralla ja sitten asennetaan kapillaari katko jonka jälkeen valetaan uusi antura siihen tiiviin kantavan kapillaari kerroksen päälle.

mulla on sellainen käsitys että kun kellarissa kaivetaan eikä seiniin aiota kajota, niin silloin ei saa kaivaa anturalinjan alapuolelle? ehkä keskellä isoa huonetta, mutta ei ainakaan seinän vierestä.

lattian korkoa en tajunnut? tarkoititko sen maapohjan korkoa vai tulevan lattian korkoa?