Rakas mörskä!

[Oivala]

Haluan jakaa kanssanne meidän monen vuoden etsintämme tuloksen, mörskän nimeltään Oivala! Talo ei ole rmt vaan 1910-luvulla rakennettu hirsitalo joka on täysin remontoitu 50-60-luvuilla ja materiaaleiltaan muistuttaa rintsikkaa. Uskallan tuppautua foorumillenne tätä kauan satunnaisesti seuranneena ja huomannut että myös "erilaiset talot" ovat täällä saaneet upeasti apua ja neuvoja onkelmiinsa

Nyt vihdoin unelman toteutuessa tuntuu että tietoa jos jonkinmoista tunkee joka eetteristä ja kaikenlaista! Eli tietoähky ja neuvottomuus meinaa sen edessä iskeä.. Kaikki apu ja vinkit ovatkin enemmän kuin tarpeen mörskäläisen kunnostuksessa perheemme kodiksi.

Ensimmäinen asia josta tuntuu olevan valtavasti eri mielipiteitä on talon sisäpuoleinen eristäminen. Olemme nyt poistaneet vanhat pahvit ja puukuitulevyt seinistä. Lattiamattojen ja -levyjen alla oli maalaamaton lautalattia jossa raot eli sen purkaminen/ numerointi ja paikalleen latominen tiiviimmin taitaa olla seuraavana vuorossa. (tarkoitus olisi hioa ja maalata se)
Se kiinnostaakin seuraavana eli pistääkö sinne (oletan siellä olevan purueriste) purun päälle paperia (terva-? voima-?) jonka kääntää ylös hirteen kiinni. Estäisikö tämä mahdolliset lattianrajan vedon tunteet? Emme siis ole talossa vielä asuneet, vetoisuudesta ei tietoa. Tulisiko tämän päälle taas purettuun tyyliin puukuitulevyä ja siihen esiliisteröidysti tai aluspaperilla tapetti? Onko myös niin että nurkat ja ikkunanreunat kannattaa paperoida puulevyn päälle ennen tapettia? Entä katonraja?
Sähkötyöt ovat kaikki edessä. Sähkäri nikotteli kun halusin säästää vanhat bakeliittikatkaisijat. Ajatuksena olisi myös mahdollisimman paljon käyttää pintavetoja vanhojen panelointien säästämiseksi. Kaksi huonetta oli (haltex?) levytetty mutta alla onneksi vanha kaunis katto, muut katot ja kuistin ja porrashuoneen/ yläkerran aulan seinätkin ovat suoraan vanhalla paneelilla.
Sähkäri myös kannatti seinien koolaamista sähkövetojen helpottamiseksi ja piilottamiseksi. Tätä en oikein ymmärrä, silloinhan pitäisi myös ikkunat ja ovet jotenkin koteloida seinäpinnan noustessa...

Tarkoituksena olisi saada mahd. pian tupa asuttavaksi ja lämpimäksi, muut huoneet tehdään asustellessa vuoronperään. Alakerrassa on siis suurehko tupakeittiö puuhellalla, pikkuhuone ja olohuone varaavalla takalla. Kylpyhuone/ wc on uusittu 2008 mikä näyttää aika kornilta muun "sisustuksen" rinnalla Kuisti on kylmää tilaa. Ylhäällä kaksi makuuhuonetta sekä varastotilaa reunoilla ja keskellä kattolyhteen alla. Lämmitysmuotona öljy.

Olisin kovasti kiitollinen jos joku asioista enemmän tietävä voisi tuoda julki mielipiteensä, pienten lasten äidillä univelka painaa ja sen myötä ajatuskapasiteetin hölmöytyminen usein

[tumppi776]

Lattia:

tärkein on että lattian alla ei ole ilmarakoa - jossa kylmä pääsee seinien kylmäsilloista leviämään koko lattian alueelle. Eli kun lattia on auki varmistat että tulee täyteen eristettä ja lattiakiinni. Tärkein tämä operaatio on luonnollisesti ulkoseinien vierustoilla - ei niinkään keskellä taloa. Sinne voi lisätä vaikka Ekovilla Purua.

Seiniin suosittelen puukuitulevyä ja tapetointia. Kipsi on kylmää ja kovaa - myös akustisesti. Ja ihan omana mielipiteenä maalipinnat ei sovi näihin taloihin ollenkana - tapetoituna paras

[tepy]

Tervetuloa palstalle, kyllä se siitä lähtee

Itse asustellaan 1920-luvun hirsitaloa ja näyttää, että ajatusmaailmasi on aika samanlainen.
Ei näillä perinteisillä materiaaleilla saada mitään passiivienergiataloa aikaiseksi, mutta vanhan talon hyvät ominaisuudet ja fiilis on minusta säilyttämisen arvoinen.
Täällä parannettiin ulkoseinien osalta eristettä sen verran, että laitoin tupla huokolevyt.
pihlgren&ritolasta on haettu kaikki tapetit. Kannattaa ainakin käydä katsomassa paikanpäällä. Niiden mallikirjat rautakaupoissa on hiukan surkian kokoiset.
Pääsin vuosikymmeniä jatkuneista poskiontelotulehduskierteistä totaalisesti eroon sen jälkeen, kun tänne muutettiin ja myös akustisesti on huokolevy on mukava.

Lattioihin laittaisin mielummin noita paksuja voima/rakennuspapereja. Tervapaperi nykyään kaiketi bitumia ja taitaa vastata muovia.
Selluvilla valmistajilla löytyy verkolla vahvistettua paperia vähän kovempaan hintaan.
Purua tai selluvillaa on syytä lisätä painuneiden eristeiden päälle. Kattonurkat tiivistelin samalla paperilla.

Yläpohjan eristys kannattaa tarkastaa. Täällä oli vain 10cm sahanpurua. Sinne on helppo tarvittaessa puhaltaa selluvillaa. Piipun ympäriltä kannattaa katsoa, että hiekat ei ole valunut pois(tai on vaihdettu palovillaan).

Sähkötyöt on aina hankala homma vanhassa talossa varsinkin, jos tarkoitus säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakenteita ja tehdä hommia pikkuhiljaa.
Urakoitsijan on hyvin vaikea laskea urakkaa ja aikatauluttaa työtä. Jos ja kun sähköjärjestelmä uusitaan kokonaan, täytyy se myös tehdä nykyvaatimusten mukaan.
Ymmärrän hyvin, että asentaja suhtautuu kriittisesti vanhoihin kytkimiin ja muihinkin virityksiin. Urakoitsija mittaa ja tekee pöytäkirjat kun homma valmis ja näin kuittaa homman tehdyksi vaatimusten mukaan.

Olen tehnyt itse asennukset omaan taloon, kun on tullut sähköalan koulut käytyä ja tässä joitan kommentteja mitä tuli mieleen. Jokainen kohde tietty erilainen ja joka asentajalla omat mieltymykset.

-kannattaa käydä urakoitsijan kanssa läpi omat sähkökaluste, pinta-as yms. muut toiveet ja teettää sähkösuunnitelma ennen kuin aloittaa tekemään.
Miettiä tarvittavat syötöt ja mahdolliset hyvät kaapelireitit. Varsinkin keskuksen ympärille tahtoo kaapeleita kertyä. Myös antenni ja datakaapelointi kannattaa miettiä etukäteen.

-pistorasiat olen uusinut kaikki sitä mukaa kun remontti etenee ja niitähän ei ole koskaan liikaa. Pistorasiat nykyään vikavirtasuojien taakse omiin ryhmiin.
Niille sain vedeltyä helposti syöttöjä alakautta ja pystyy ketjuttelemaan sopiviin ryhmiin. Menee siis lattialautojen alla ja listojen takana jne. jotain syöttöjä kellarin kautta.

-Valaisimia ja kytkimiä (olen rohkeasti käyttänyt vanhoja ehjiä) on vedetty omiin ryhmiin yläkautta osin uppoon ja osin pintaan. Niissä pintavedot menee suht kivottomasti, jos
perinteinen kruunu keskelle, kytkin ovenpieleen on riittävä. Pintavetoihin edelleen saatavissa metallivaippaista mplm kaapelia ja y-kiinnikkeitä. Niillä saa paljon siistimmät pintavedot.
Monesti remonttikohteissa koitetaan kaapeleita piilotella muovilistoilla, mutta minusta ne ei sovi vanhaa taloon. MMJ kaapelit ja tc-kiinnikkeet kelpaa teknisiin tiloihin.
Strömfors-renova sarjassa löytyy vanhaan tyyliin sopivia kalusteita, mutta toki muiltakin valmistajilta löytyy. Tuota renovaa vaan on hyvin saatavissa tukkureilta.

Lämmityshommelit on loputon suo ja niistä voi vääntää juttua vaikka kuinka paljon. Öljylämmitys on helppo ja luotettava, joten kyllä sillä pärjäät hyvin ainakin siihen asti kun muu remppa on valmista.
Tietty jos lattialämmityksestä haaveilee niin se pitäisi tehdä tässä vaiheessa kun lattioita availee. Ei vaan taida olla paras mahdollinen yhdistelmä lautalattian kanssa.

Summa summarum jos talo on kestänyt 100 vuotta terveenä ja kunnossa, niin ei ne rakenteet ihan pieleen ole tehty.

[petej]

Mielestäni kannattaa tuohon ilmansulkuun kiinnittää huomiota, eristepaksuudella ei juurikaan ole merkitystä jos ilma pääsee hallitsemattomasti vaihtumaan eristeen läpi tai muuten vääristä kohdista. Käyttökelpoinen tuli kaverin hirsitalosta joka lisäeristyi ulkopuolelta, sisäpuoli jäi putsatulle&vahatulle hirrelle.
Tuolla sähköt piilottautui lattian alle soveltuvin osin ja valaistukset pyöräytettiin yläkerran lattioiden kautta. tuossahan yläkerta oli rakentamatonta ullakkoa jonne vasta nyt tuli huoneet.

[Oivala]

Kiitos kommenteistanne, ilahduttaa mieltä
Ehdoton ei kipsilevylle, tuntuukin niin kalsealta..Uudehkon muurarin tekemän takan taakse ja kattoon sitä oli laitettu, liekö jokin paloturvallisuusjuttu? Niitä ei purettu. Ja tapetti kaikkeen muuhun paitsi muuriin ja paneeleihin. Tapettitalon malleihin perehdytty jo vuosia sitten Tuntuu vaan pinnat vielä nyt niin kaukaiselta!
Mistä muuten ostatte puukuitulevyn/ huokolevyn (onko sama asia?) onko ihan perusrautakauppakamaa? Entäs tuo eristepuru ja selluvilla, varmaan erikoisliikkeestä?

Sähköjä olisi tarkoitus ensin perheen voimin, sitten sähkärin kanssa suunnitella ja itse vedellä johdotuksia mahdollisuuksien mukaan paljon. Kiinnostaisi kuulla mikä vanhoissa kytkimissä on vaarallista..? Tarkoitushan ei ole tehdä modernia suoranurkkaista uutta vanhasta vaan ajan kerrostumat ja tyylit saavat vapaasti näkyä mihinkään aikakauteen takertumatta. Maalaisjärjellä mukava lapsiperheen terve koti on ajatuksena mutta ajatus usein karkailee ja harhailee

Tänään käytiin isoäidin kanssa fiilistelemässä talolla ilman työpaineita, hyvät tunnelmat vaikka välillä menee jännityksen puolelle että miten sitä osataan ja jaksetaan! Piknik pihalla auriongon lämmössä ei ainakaan pahentanut tilannetta..

Mistä muuten tietää saako lattiasta vielä hyvän hiomalla ja maalaamalla? Käyttäytyykö eri puulajit/ erilailla sahattu lauta eri lailla?

[tepy]

Suomen kuitulevy oy on yksi erilaisia kuitulevyjä tekevä firma. Huokoleijona on se heidän perinteinen tuote sisäseinien pinnoitukseen. Myynnissä myös erilaisia virolaisia ja venäläisiä halvempia levyjä.
Meillä on puukeskus ihan liki ja siellä huokoleijona on ihan vakio hyllytavaraa. Noita selluvilloja taitaa löytyä melkein kaikista rautakaupoista hyllystä.

En minä noissa vanhoissa kytkimissä mitään isompaa vaaraa näe, jos kuoret on ehjät ja kytkin toimii niin kuin pitää. Välillä ikä ja uv-valo tehnyt tehtävänsä ja kojeet saattaa murentua kun niitä irroittelee ja asentelee. Meillä on pari huonetta, jotka jätetään 50-luvun kuosiin ja niihin jäi myös vanhat sähköt, tosin tsekattu, että kaikki on kunnossa.

[tuuma]

Halltex:ia saa suoraan tehtaalta, pinnoittamattomana ja on kätevää asenneltava kun on kapeampaa (60cm) kuin huokolevy (120cm) ja pontattua. Tavara on myös tiiviimpää, joten tapiseeraaminen ei välttämättä tarvitse alleen makulatuuria (joskaan paksun tapetin tapauksessa tuskin tavallinen huokolevykään sitä kaipailee kunhan esiliisteröi kunnolla).

Tuo Tepy:n mainitsema firma on muuten tuonut juuri markkinoille ns. Remonttileijonan, joka on mielenkiintoinen sillä on pontattua kuten Halltex että samanlevyistä. Halltex:ista poiketen on mukavan paksua eli 25mm. Laitoimme itse tupakeittiöön Halltex:in mutta muihin huoneisiin taidamme kokeilla tuota Remonttileijonaa. Halltex:in kuljetuskustannukset olivat niin suolaiset ja sitä ei saa kuin suoraan tehtaalta erikseen tilattaessa. Leijonaa saattaa saada tavan rautakaupoista.

Sellua voi ostaa itse säkeissä melkeinpä mistä rautakaupasta vain ja tuon valmistajan voi jopa itse möyhiä käsillään kun ei ole niin tiukkaan pakattua kuin serkkunsa, joihin suositellaan poikkeuksetta villakonetta. Koneen voi tosin helposti vuokrata useimmista selluvillaa myyvistä rautakaupoista.

Vanhat pistorasiat ovat vähän niin ja näin kun harvoin ovat maadoittamattomia ja kontaktipinnat saattavat olla jo kuoleentuneet. Katkaisijat minustakin kelpaavat jos vain napakasti yhä kytkevät eivätkä tunnu "elottomilta" niiden perässä olevat valaisin kuormat ovat kovin pieniä niin huonompikaan kosketus ei heti kärväytä katkaisijaa... Mutta noissa asioissa terveen järjen käyttö on suositeltavaa ja viime kädessä sähkärin vastuulla.

[tepy]

Halltex:ia saa suoraan tehtaalta, pinnoittamattomana ja on kätevää asenneltava kun on kapeampaa (60cm) kuin huokolevy (120cm) ja pontattua. Tavara on myös tiiviimpää, joten tapiseeraaminen ei välttämättä tarvitse alleen makulatuuria (joskaan paksun tapetin tapauksessa tuskin tavallinen huokolevykään sitä kaipailee kunhan esiliisteröi kunnolla).

Tuo Tepy:n mainitsema firma on muuten tuonut juuri markkinoille ns. Remonttileijonan, joka on mielenkiintoinen sillä on pontattua kuten Halltex että samanlevyistä. Halltex:ista poiketen on mukavan paksua eli 25mm. Laitoimme itse tupakeittiöön Halltex:in mutta muihin huoneisiin taidamme kokeilla tuota Remonttileijonaa. Halltex:in kuljetuskustannukset olivat niin suolaiset ja sitä ei saa kuin suoraan tehtaalta erikseen tilattaessa. Leijonaa saattaa saada tavan rautakaupoista.

Esiliisteröinti on ollut ihan riittävä ainakin pihlgrenin tapeteille.
Tuo remonttileijona vaikuttaa ihan asialliselta tuotteelta. Empäs ole moista huomannutkaan. Pääsee vähemmällä naulaamisella kun ei tule kahta kerrosta ja todennäköisesti vähentää levyjen aaltoilua hirsipinnalla kun on paksumpi. En ole kyllä mitenkään erityisen hankalaksi kokenut tuota 120 levyäkään, tuleepahan valmista pintaa nopeammin

[Luigi]

Sähkötarvikkeista sellainen huomio, että asentaja voi ihan aiheestakin nikotella vanhojen katkaisimien säilyttämisen kanssa. Eivät välttämättä ole enää turvallisessa kunnossa, ja asentaja kuitenkin on niistä vastuussa. Kuitenkaan pakko ei ole laitella rumia "nykyaikaisia" osia seinälle, sillä tarvikkeita saa ns. retronakin:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=5410

[Oivala]

Mörskän eristäminen

Haen tässä nyt vähän vahvistusta, olenko ymmärtänyt ja "suodattanut" kaiken (tai siis pintaraapaisun asiasta )oleellisen sisäpuolisesta eristämisestä..

Meillä siis 100-vuotias hirsitalo jossa nyt sisäpuoli hirrellä ja lattialankkuakin availtu.

Lattiastahan kaikki lähtee?! ELI siellä lisäämme (nyt puretulta osalta näyttää tiiviiltä purupatjalta) tarpeen vaatiessa purua tai selluvillaa tms. (näiden eroja en ymmärrä..) Jonka päälle voimapaperi vedetään (teipataanko vai nidotaanko juoksuihin saumakohdat ettei falskaa?) joka nostetaan hirrelle reilusti jotta jää seinän kuitulevyn alle. Päälle osin alkuperäinen, osa uutta lattialautaa (pitäisi kuulemma kauankin seistä tulevassa tilassa ennen asennusta?) n. 190 mm. Isäntä oli sitä mieltä että ruuvataan ponttiin. Lattia hiotaan ja maalataan. (maalaus varmaan jää kesään )
Sähkövetoja (kaikki uusitaan) laitetaan mahd. paljon kulkemaan lattian alla.
Seinille puukuitulevyä, paksuus vähän epäilyttää vaikka kuulostaa lämpimyyden kannalta järkevämmältä.. Eli jos laittaa tuota 25 mm 12 sijaan niin miten käy ikkunoiden ja ovien listotuksien? Joku korotuspala? Levy siis lattianrajassa tulee lattian paperoinnin päälle. Levyn ja lattian välisen raon voi varmaan tilkitä pellavariveellä? Samoin kuin seinän ja katon joka myös paperoidaan kulmassa? Katossa alkup. helmipaneeli. Ja nurkat paperilla.. Ikkunankarmit ja hirrenraot riveellä, paperoidaanko ikkunanreunat myös?

Kuulostaako tämä nyt yhtään sellaiselta miltä pitääkin?!

Muutama yllärikin (onneks ei vielä enempää!) on löytynyt: tuvan pohjoisseinästä muutama pehmennyt hirsi (alimmat 2 ehkä)joita ei vielä päästy tarkastelemaan kokonaan että onko kuinka pitkältä matkalta.. Taitaa olla valuttanut ikkunan pielessä ulkolaudoituksessa olevasta rei'ästä pidemmän aikaa ja jäänyt alimpiin hirsiin kivijalan päälle muhimaan Saakohan tähän aikaan vuodesta vielä hirsiammattilaista kengittämään noita ja osaatteko suositella Turun seudulla tekijää?

Tuhannet kiitokset jo etukäteen,
tattista Mörskän Emäntä