yläkertaan lämmönlähde

[omakoti]

Miten voi arvioida, että minkäpainoisen takan/pönttiksen tmv. voi yläkertaan laittaa? Muovimaton alta löytyi kiva lankkulattia ja samalla löytyi pyöreä betonilaatta piipun vierestä. Siinä on ilmeisesti ollut joskus pönttöuuni. Mitähän ne on aikanaan painaneet? Haluttaisiin laittaa sinne pieni varaava kaakelitakka tmv. Painaako ne suhteessa paljonkin enemmän kuin peltikuorinen pönttis. Myöskin hinta on tärkeä, koska kovin tyyriiseen ei ole varaa. Vinkkejä?

Kiitos

[Keijo]

Pönttis painaa karkeasti ottaen saman verran kuin mitä kuorien sisään menee tiiliä, joten karkean arvion saat mittaamalla laatan halkaisijan ja arvioimalla uunin korkeus. Yläkerrassa ei välttämättä ole pönttöuunia ollut, vaan joku kevyempi tulisija. Porin Matit ovat aikoinaan olleet yleisiä yläkerrassa, joten olisiko korkea Porin Matti sopiva ratkaisu. Niitä on keltaisessa pörssissä (yms. palstoilla) edullisesti saatavilla ja korkeassa olisi vähän enemmän varaavuutta.

Meillä on mökillä matala Porin Matti (isoisän rakentaman talon yläkerrasta siirretty) ja on siinäkin sen verran massaa, että sillä yön yli pitää mökin lämpimänä jos ei ole kauheat pakkaset.

[KariFS]

Meillä on yläkerrassa alkuperäinen pönttöuuni. Semmoinen "miehen kokoinen", eli 70cm halkaisija, korkeus luokkaa 180cm. Siitä voi laskea paljonko mahtaisi mahdollisesti paikalla ollut pikku pönttöuuni painaa

Saahan noita uusiakin, ja jopa lasiluukuilla. Kaakeliuuneista Kermansavi taitaa olla kevein suhteessa ulkomittoihin.

Aamulehdessä oli justiinsa juttua kun joku oli ostanut pönttöuunin kuoret ja teetti niistä uuden uunin taloonsa. Oli koeponnistanut asennuspaikan tuomalla vastaavan määrän tiiliä paikalle, jotain 750 kiloa muistaakseni.

[kkuula]

Sen olevan laatan ja välikaton kantavuutta ja rakennetta kannattaa tutkia hieman.
Meillä kotipaikalla oli kanssa kummassakin yläkerran huoneessa alunperin pienet porinmatit ja toiseen tehtiin tilalle tiiliuuni koko noin 70x70x170cm ja kyllä alkoi tarkenemaan porilaiseen verrattuna ihan eritavalla.

[juh]

Kanattaa myös katsella mitä alakerrassa on sen yläkerran uunin paikan kohdalla. Meillä esimerkiksi on pönttöuuni yläkerran toisessa makkarissa, ja sen alusta on valettu alakerrasta nousevan palomuurin päälle. Toisessa yläkerran huoneessa ei taas ole vastaava palomuuria tukena, ja siellä on tällä hetkellä porin matti. Jos se alusta on siis vain piippuun tuetu (ratakiskojen tms päälle valettu, niin en uskaltaisi kyllä painavia tulisijoja siihen laittaa.

[omakoti]

Eli pitääkö alkaa sitä kivaa lattialankkua repimään
Eikö kukaan insinööri ole kehitellyt mitään kikkaa?
Luulen että siinä on ollut pönttis koska pyöreän betonilaatan kyljestä on suoraan lähtenyt kipinäpelti. Lattiassa on jäljet, kipinäpellin alta lattia on lakattu kun muualta se on maalattu.
Mä olen niin huono hahmottamaan rakenne asioita. Se on kuitenkin alakerran huoneessa olevan tulipesän yläpuolella..

[jarkkis]

Lattian alla oleva uunin kannatuslaatta on tod.näk.neliskanttinen piippuun ja alakerran palomuuriin tukeutuva laatta.Voi olla pelkästään piippuunkin tukeutuva,sellaisten päällekin on muurattuja uuneja tehty ja olen sellaisten rakennepiirrustuksia vanhoissa opuksissa nähnytkin,oikein tehtynä sellainenkin muuratun uunin kestää.Tuota pyöreää osuutta laatassa olis siis vain tuo lattilaudotuksen osuus ja vähän sen alapuolelle,koska uunin muuraus on aloitettu yleensä muutama sentti tulevan lattitason alapuolelta.Tuo pyöreä laatan osuus vois siis mahdollisesti olla koverrettavissa pois,miten kovalla tasoitteella sen nyt on sitten tehtykin,asian tutkimiseksi.Kannattaa tuossa kohtaa kuiten välttää liiallista voimankäyttöä.

Käsittääkseni tuohon vois varaavan uunin tehdä,kun kaikki merkit viittaavat,että siinä on pönttis aiemminkin ollut.Aiemman pönttiksen painon arvelisin jäävän 500-1000kg:haarukkaan,yläkerran huoneiden uunit ovat olleet yleensä pienempiä kuin alakerrassa.Mutta ennekuin alkaa uutta uunia paikalle hommaamaan,pitää käyttää näistä asioista perillä oleva henkilö paikalla tutkimassa tapaus.